< Jesajan 16 >

1 Lähettäkäät maaherran karitsat Selasta korven tyköä Zionin tyttären vuorelle.
Envie os cordeiros para o governante da terra de Selah para o deserto, para a montanha da filha de Sião.
2 Mutta niinkuin lintu lentää pois, joka pesästänsä ajettu on, niin pitää Moabin tyttärelle tapahtuman Arnonin luotuspaikoissa.
Pois será que como aves errantes, como um ninho disperso, também as filhas de Moab estarão nos vaus do Arnon.
3 Pitäkäät neuvoa yhdessä, sanokaat tuomio, tee sinulles puolipäivän varjo niinkuin yö; kätke pois ajetut, ja älä ilomoita kulkioita.
Dê conselhos! Executar a justiça! Faça sua sombra como a noite no meio do meio-dia! Escondam os marginais! Não traiam os fugitivos!
4 Anna minun pois ajettuni asua tykönäs; ole Moab heidän varjeluksensa hävittäjää vastaan; niin vaivaaja saa lopun, kukistaja lakkaa, ja sotkuja taukoo maassa.
Let meus párias moram com vocês! Quanto a Moab, seja um esconderijo para ele da face do destruidor. Pois o extorsionista é levado a nada. A destruição cessa. Os opressores são consumidos fora da terra.
5 Mutta istuin valmistetaan armosta yhdelle istua, totuudessa, Davidin majassa, tuomita ja etsiä oikeutta, ja pikaisesti toimittaa vanhurskautta.
Um trono será estabelecido em amorosa bondade. Sentar-se-á nele na verdade, na tenda de Davi, julgando, buscando justiça, e rapidamente fazendo justiça.
6 Mutta me kuulemme Moabin ylpeydestä, että hän on aivan ylpeä, niin että hänen ylpeytensä, koreutensa ja vihansa on suurempi kuin hänen voimansa.
Ouvimos falar do orgulho de Moab, que ele é muito orgulhoso; até mesmo de sua arrogância, seu orgulho e sua ira. Suas vanglórias não são nada.
7 Sentähden pitää yhden Moabilaisen itkemän toista, heidän pitää kaikkein itkemän; KirHaresetin (kaupungin) perustuksia pitää teidän huokaaman: ne ovat peräti kukistetut.
Portanto, Moab lamentará por Moab. Todos irão lamentar. Lamentarão pelos bolos de uva passa de Kir Hareseth, totalmente abatidos.
8 Sillä Hesbon on tullut autioksi maaksi, Sibmassa ovat viinapuut turmellut, pakanain herrat ovat sotkuneet hänen parhaat viinapuunsa, ja tulleet Jaeseriin asti, ja vaeltaneet korpea ympäri; hänen viina-oksansa ovat hajoitetut ja viedyt meren ylitse.
Pois os campos de Heshbon definham com a videira de Sibmah. Os senhores das nações derrubaram seus ramos de escolha, que chegaram até Jazer, que perambulou pelo deserto. Seus rebentos foram espalhados no exterior. Eles passaram por cima do mar.
9 Sentähden minä itken Jaeserin tähden, ja Sibman viinapuun, ja vuodatan monta pisaraa Hesbonin ja Elalen tähden; sillä huuto on langennut sinun suvees ja tuloos!
Portanto, vou chorar com o pranto de Jazer pela videira de Sibmah. Eu vos regarei com minhas lágrimas, Heshbon e Elealeh: pois em suas frutas de verão e em sua colheita o grito de batalha caiu.
10 Niin että ilo ja riemu lakkaa kedolla, ja ei viinamäissä iloita eikä huudeta, eli puserreta viinaa kuurnissa; minä olen lopettanut ilohuudon.
A alegria é tirada, e a alegria do campo frutífero; e nos vinhedos não haverá cantoria, nem barulho de alegria. Ninguém vai pisar o vinho nas prensas. Eu fiz parar a gritaria.
11 Sentähden minun sydämeni kumisee Moabin tähden kuin kantele, ja minun sisällykseni KirHareksen tähden.
Portanto, meu coração soa como uma harpa para Moab, e minhas partes íntimas para Kir Heres.
12 Silloin pitää ilmoitettaman, kuinka Moab on väsynyt korkeuksissa ja mennyt kirkkoonsa rukoilemaan, ja ei kuitenkaan ole mitään aikoin saanut.
Acontecerá que quando Moab se apresentar, quando se cansar no alto, e vier ao seu santuário para rezar, que ele não prevalecerá.
13 Tämä on se, minkä Herra siihen aikaan puhui Moabia vastaan.
Esta é a palavra que Yahweh falou a respeito de Moab no passado.
14 Mutta nyt puhuu Herra ja sanoo: kolmena vuonna, niinkuin palvelian vuodet ovat, pitää Moabin kunnian, joka suuri on kaikissa kansoissa, tuleman pieneksi, niin että aivan vähä pitää jäämän, ja ei paljo.
Mas agora Javé falou, dizendo: “Dentro de três anos, como um trabalhador vinculado por contrato os contaria, a glória de Moab será desprezada, com toda sua grande multidão; e o restante será muito pequeno e débil”.

< Jesajan 16 >