Jesajan 16
1 Lähettäkäät maaherran karitsat Selasta korven tyköä Zionin tyttären vuorelle.
O Lord, send forth the Lamb, the Ruler of the earth, from the Rock of the desert to the mountain of the daughter of Zion.
2 Mutta niinkuin lintu lentää pois, joka pesästänsä ajettu on, niin pitää Moabin tyttärelle tapahtuman Arnonin luotuspaikoissa.
And this shall be: like a bird fleeing away, and like fledglings flying from the nest, so will the daughters of Moab be at the passage of Arnon.
3 Pitäkäät neuvoa yhdessä, sanokaat tuomio, tee sinulles puolipäivän varjo niinkuin yö; kätke pois ajetut, ja älä ilomoita kulkioita.
Form a plan. Call a council. Let your shadow be as if it were night, even at midday. Conceal the fugitives, and do not betray the wanderers.
4 Anna minun pois ajettuni asua tykönäs; ole Moab heidän varjeluksensa hävittäjää vastaan; niin vaivaaja saa lopun, kukistaja lakkaa, ja sotkuja taukoo maassa.
My fugitives will live with you. Become a hiding place, O Moab, from the face of the destroyer. For the dust is at its end; the miserable one has been consumed. He who trampled the earth has failed.
5 Mutta istuin valmistetaan armosta yhdelle istua, totuudessa, Davidin majassa, tuomita ja etsiä oikeutta, ja pikaisesti toimittaa vanhurskautta.
And a throne will be prepared in mercy, and One shall sit upon it in truth, in the tabernacle of David, judging and seeking judgment, and quickly repaying what is just.
6 Mutta me kuulemme Moabin ylpeydestä, että hän on aivan ylpeä, niin että hänen ylpeytensä, koreutensa ja vihansa on suurempi kuin hänen voimansa.
We have heard of the pride of Moab; he is very proud. His pride and his arrogance and his indignation is more than his strength.
7 Sentähden pitää yhden Moabilaisen itkemän toista, heidän pitää kaikkein itkemän; KirHaresetin (kaupungin) perustuksia pitää teidän huokaaman: ne ovat peräti kukistetut.
For this reason, Moab will wail to Moab; each one will wail. Speak of their wounds to those who rejoice upon the brick walls.
8 Sillä Hesbon on tullut autioksi maaksi, Sibmassa ovat viinapuut turmellut, pakanain herrat ovat sotkuneet hänen parhaat viinapuunsa, ja tulleet Jaeseriin asti, ja vaeltaneet korpea ympäri; hänen viina-oksansa ovat hajoitetut ja viedyt meren ylitse.
For the suburbs of Heshbon are deserted, and the lords of the Gentiles have cut down the vineyard of Sibmah. Its vines have arrived even at Jazer. They have wandered in the desert. Its seedlings have been abandoned. They have crossed over the sea.
9 Sentähden minä itken Jaeserin tähden, ja Sibman viinapuun, ja vuodatan monta pisaraa Hesbonin ja Elalen tähden; sillä huuto on langennut sinun suvees ja tuloos!
I will weep with the tears of Jazer over this, the vineyard of Sibmah. I will inebriate you with my tears, Heshbon and Elealeh! For the sound of those who trample has rushed over your vintage and over your harvest.
10 Niin että ilo ja riemu lakkaa kedolla, ja ei viinamäissä iloita eikä huudeta, eli puserreta viinaa kuurnissa; minä olen lopettanut ilohuudon.
And so, rejoicing and exultation will be taken away from Carmel, and there will be no jubilation or exultation in the vineyards. He who was accustomed to tread will not tread out the wine in the winepress. I have taken away the sound of those who tread.
11 Sentähden minun sydämeni kumisee Moabin tähden kuin kantele, ja minun sisällykseni KirHareksen tähden.
Over this, my heart will resonate like a harp for Moab, and my inner most being for the brick wall.
12 Silloin pitää ilmoitettaman, kuinka Moab on väsynyt korkeuksissa ja mennyt kirkkoonsa rukoilemaan, ja ei kuitenkaan ole mitään aikoin saanut.
And this shall be: when it is seen that Moab has struggled upon his high places, he will enter his holy places to pray, but he will not prevail.
13 Tämä on se, minkä Herra siihen aikaan puhui Moabia vastaan.
This is the word that the Lord has spoken to Moab concerning that time.
14 Mutta nyt puhuu Herra ja sanoo: kolmena vuonna, niinkuin palvelian vuodet ovat, pitää Moabin kunnian, joka suuri on kaikissa kansoissa, tuleman pieneksi, niin että aivan vähä pitää jäämän, ja ei paljo.
And now the Lord has spoken, saying: In three years, like the years of a hired hand, the glory of Moab concerning the entire multitude of the people will be taken away, and what is left behind will be small and weak and not so numerous.
