Hoosean 5
1 Kuulkaat siis papit, ja Israelin huone, ottakaat vaari, ja ota korviis sinä kuninkaan huone; sillä tuomio pitää tuleman teidän päällenne, te, jotka Mitspassa paulan ja levitetyn verkon Taborissa virittäneet olette.
Hear this, O ye priests; and listen well, O ye house of Israel; and give ye ear, O house of the king; for the punishment threateneth you; because ye have been a snare on Mizpah, and a net spread out upon Thabor.
2 Ne luopuvaiset teurastavat sangen paljon; sentähden tulee minun heitä kaikkia rangaista.
And for murdering they who had rebelled [against God] concealed themselves in deep places; but I will inflict correction on them all.
3 Kyllä minä tunnen Ephraimin, ja ei Israel ole minun edestäni peitetty; että Ephraim on nyt portto ja Israel saastainen.
I well know Ephraim, and Israel is not hidden from me; for now, O Ephraim, hast thou played the harlot, [and] Israel is defiled.
4 Ei he ajattele palata Jumalansa tykö; sillä huoruuden henki on heidän sydämessänsä, ja ei he tottele Herraa.
Their doings will not permit them to return unto their God; for the spirit of lewdness is in their bosom, and the Lord they have not known.
5 Sentähden pitää Israelin ylpeys hänen kasvoinsa edessä nöyryytettämän; ja Israel ja Ephraim pitää pahain tekoinsa tähden lankeeman; Juudan pitää myös heidän kanssansa lankeeman.
Therefore shall the pride of Israel be humbled before his face: and Israel and Ephraim shall stumble in their iniquity; Judah also shall stumble with them.
6 He menevät sitte etsimään Herraa lampaillansa ja karjallansa, vaan ei heidän pidä sittekään häntä löytämän; hän on itsensä heiltä kääntänyt pois.
With their flocks and with their herds will they go to seek the Lord; but they shall not find him: he hath withdrawn himself from them.
7 He ovat rikkoneet Herraa vastaan ja synnyttäneet vieraita lapsia; sentähden pitää myös uuden kuun syömän heitä ynnä heidän osainsa kanssa.
Against the Lord have they dealt treacherously; for strange children have they begotten: now shall one month devour them together with their possessions.
8 Soittakaat basunaa Gibeassa, soittakaat torvea Ramassa, huutakaat Betavenissa: Sinun jälkees Benjamin!
Blow ye the cornet in Gib'ah, the trumpet in Ramah: blow the alarm at Beth-aven, [The enemy is] after thee, O Benjamin.
9 Sillä Ephraimin pitää rangaistuksen päivänä kylmillä oleman; josta minä Israelin sukukuntia uskollisesti olen neuvonut.
Ephraim shall be made desolate on the day of chastisement: among the tribes of Israel had I made known that which is true.
10 Juudan päämiehet ovat niinkuin rajan siirtäjät; sentähden tahdon minä vihani vuodattaa heidän päällensä, niinkuin veden.
The princes of Judah were like those that remove the landmark: my wrath, therefore, will I pour out upon them like water.
11 Ephraim kärsii väkivaltaa ja ahdistetaan, joka hänelle oikein tapahtuu; sillä hän antoi itsensä (ihmisten) käskyihin.
Oppressed is Ephraim, broken through punishment; because he willingly walked after the commandment [of false prophets].
12 Minä olin Ephraimille niinkuin koi, ja Juudan huoneelle turmelus.
But like the moth became I unto Ephraim, and like rottenness to the house of Judah.
13 Mutta kuin Ephraim tunsi sairautensa ja Juuda haavansa, niin Ephraim meni Assyriaan, ja lähetti kuninkaan Jarebin tykö; vaan ei hän voinut teitä auttaa, eikä parantaa teidän haavojanne.
Then saw Ephraim his sickness, and Judah his wound, and Ephraim went to Asshur, and [the other] sent to the king that should contend [[Jareb]]; but he will never be able to heal you, nor remove from you your wound.
14 Sillä minä olen Ephraimille niinkuin julma jalopeura, ja Juudan huoneelle niinkuin nuori jalopeura. Minä, minä itse heitä raatelen, ja menen pois, minä vien heidät pois, ja ei kenkään heitä voi pelastaa.
For I am as a lion unto Ephraim, and as a young lion to the house of Judah: I, even I myself will tear in pieces and go away; I will bear away, and none shall deliver.
15 Minä menen ja palajan taas sijalleni, siihenasti kuin he syntinsä tuntevat, ja minun kasvojani etsivät; kuin heille pahoin käy, niin heidän pitää varhain minua etsimän (ja sanoman: )
I will go [from here, and] return to my place, till they acknowledge their guilt, and seek my presence: in their affliction will they seek for me.
