Hoosean 14
1 Käänny, Israel, Herran sinun Jumalas tykö; sillä sinä olet langennut sinun pahain tekois tähden.
I Israil, Perwerdigar Xudayingning yénigha ikkilenmey qaytip kel! Chünki öz qebihliking bilen putliship yiqilghansen.
2 Ottakaat teillenne nämät sanat, ja kääntykäät Herran tykö, ja sanokaat hänelle: Anna meille kaikki synnit anteeksi, ja tee meille hyvin, niin me uhraamme sinulle meidän huultemme mullit.
Özünglar bilen bille sözlerni épkélinglar, Perwerdigarning yénigha qaytinglar; Uninggha: — «Barliq qebihlikni kechürgeysen, Shapaet bilen bizni qobul qilghaysen, Shuning bilen biz Sanga lewlirimizdiki «buqa [qurbanliqlar]»ni tutimiz — denglar.
3 Ei Assur meitä auta, emme myös tahdo enään astua orhitten päälle, emmekä sano enään meidän käsialallemme: Te olette meidän jumalamme; sillä sinun tykönäs löytää orpo armon.
— «Asuriye bizni qutquzmaydu, Atlargha minmeymiz; Biz hergiz öz qolimiz yasighinigha: — «Xudayimiz!» démeymiz; Chünki Sendinla yétim-yésirlar rehim-shepqet tapidu».
4 Niin minä taas olen parantava heidän erhetyksensä, mielelläni minä heitä rakastan; sillä minun vihani on käännetty heistä pois.
— Men ularni «arqigha chékinishliri»din saqaytimen, Men ularni chin könglümdin xalap söyimen; Chünki Méning ghezipim uningdin yandi.
5 Minä tahdon Israelille olla niinkuin kaste, että hän kukoistaa niinkuin kukkanen, ja hänen juurensa leviävät niinkuin Libanon.
Men Israilgha shebnemdek bolimen; U niluperdek berq uridu, Yiltizliri Liwan [kédir] derixidek yiltiz tartidu;
6 Hänen oksansa pitää hajooman, että hän itse olis ihanainen niinkuin öljypuu, ja hänen pitää hajuaman niinkuin Libanon.
Uning bixliri shaxlap yéyilidu, Uning güzelliki zeytun derixidek, Puriqi Liwan [kédiriningkidek] bolidu.
7 Ja heidän pitää taas istuman hänen varjonsa alla, ja jyvistä itsensä ravitseman, ja kukoistuman niinkuin viinapuu. Ja hänen muistonsa pitää niinkuin Libanonin viina oleman.
Xelq qaytip kélip, uning sayisi astida olturidu; Ular ziraetlerdek yashnaydu, Üzüm télidek chéchekleydu; Liwanning sharabliri [aghzida qalghandek], éside shérin qalidu.
8 Ephraim (sanokaan): Mitä minun on enää epäjumalain kanssa? Minä tahdon häntä kuulla ja katsoa; minä tahdon olla niinkuin viheriäinen honka; minussa pitää sinun hedelmäs löydettämän.
Efraim: «Méning butlar bilen yene néme karim!» — deydighan bolidu. «Men uninggha jawab bérimen, uningdin xewer alimen! «Men yapyéshil bir qarighaydurmen». «Séning méweng Mendindur!»
9 Kuka on viisas, että hän näitä ymmärtäis? Ja ymmärtäväinen, joka näitä huomaitsis? Sillä Herran tiet ovat oikiat, ja vanhurskaat vaeltavat niillä, mutta ylitsekäymärit niissä lankeevat.
Kim dana bolup, bu ishlarni chüshiner? Chéchen bolup, bularni biler? Chünki Perwerdigarning yolliri durustur, Heqqaniylar ularda mangidu; Biraq itaetsizler ularda putliship yiqilidu.
