Heprealaisille 6
1 Sentähden antakaamme Kristuksen opin alun sillänsä olla, ja ruvetkaamme niihin, jotka täydellisyyteen saattavat: ei vasta-uudesta perustusta laskein parannukseen kuolevaisista töistä ja uskoon Jumalan päälle,
Hiza, Kiristtoosabaa tamaarssiya koyro timirttiya aggidi Kiristtoosan kahaamatethako boos. Hayqo oosoppe simobaanne Xoossaa ammanobaa koyro timirttiyako guye simmoko.
2 Kasteen oppiin, kätten päällepanemiseen, kuolleitten ylösnousemiseen ja ijankaikkiseen tuomioon. (aiōnios g166)
Hessadakka, xinqqatetabaa, kushe wosobaa, hayqoppe denddobaanne merinaa pirddabaa zaari tamaarokko. (aiōnios g166)
3 Ja sen me tahdomme tehdä, jos Jumala muutoin sallii.
Xoossay giikko nu hessa oothana.
4 Sillä se on mahdotoin, että ne, jotka kerran valaistus ovat, ja sitä taivaallista lahjaa maistaneet, ja ovat Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet,
Issi toho poo7oy poo7idayssata, salo imota ekkidayssata, Geeshsha Ayyaanan shaakettidayssata,
lo77o Xoossaa qaalanne sinthafe yaana alamiya wolqqaa be7idayssata, (aiōn g165)
6 Jos he lankeevat pois, että he vasta-uudesta parannukseen uudistettaisiin, jotka toistamiseen itsellensä Jumalan Pojan ristiinnaulitsevat ja pilkkana pitävät.
guyeppe kaddidayssata nagaraappe nam77antho zaaranaw dandda7ettenna. Ays giikko, entti bantta dhayuwas Xoossaa Na7aa zaari kaqqiya mela masqaliya bolla iya kaqqosonanne asa sinthan kawushshosona.
7 Sillä maa, joka sateen sisällensä särpää, joka usein sen päälle tulee, ja kasvaa tarpeellisia ruohoja niille, jotka sitä viljelevät, se saa siunauksen Jumalalta.
Ubba wode I bolla bukkiya iraa uyada, goyida uraa maaddiya kathi immiya biittiya Xoossan anjjettidaaro.
8 Mutta joka orjantappuroita ja ohdakkeita kasvaa, se on kelvotoin ja lähin kirousta, jonka loppu on, että se poltetaan.
Shin agunthunne kinchchote doliya biittiya aybibaakka maadduku; iw qanggethay matattis; wurssethan xuugettana.
9 Mutta me toivomme teiltä rakkahimmat, parempaa ja sitä, mikä autuuteen sopii, ehkä me näin puhumme.
Nu siiqo ishato, nuuni hayssada odiyabaa gidikkoka, hinttena atotethaako kaalethiya lo77obay hinttew de7eyssa eroos.
10 Sillä ei Jumala ole väärä, että hän unohtais teidän tekonne ja työnne rakkaudessa, jonka te hänen nimellensä osoititte, koska te pyhiä palvelitte ja vielä palvelette.
Xoossay suure pirddeyssa. Xoossay, hintte oothida oosuwanne kase gidin ha77ika ammaneyssata maaddidi, iyaw de7iya siiquwa bessidayssa dogenna.
11 Mutta me halajamme, että jokainen teistä sen ahkeruuden osoittais, pitäin toivon vahvuuden hamaan loppuun asti,
Hintte ubbay ufayssan naageyssa demmana gakkanaw ha minotethaa wurssethi gakkanaw bessana mela nu amottoos.
12 Ettette hitaiksi tulisi, vaan olisitte niiden seuraajat, jotka uskon ja pitkämielisyyden kautta luvatun perimisen saavat.
Hintte ammanoninne dandda7an naagiya ufayssaa laattiya asaa daanana melappe attin azalla gidana mela koyokko.
13 Sillä Jumala, joka Abrahamille lupauksen antoi, koska ei hän taitanut yhdenkään suuremman kautta vannoa, niin hän vannoi itse kauttansa,
Xoossay Abrahames immana gidi caaqqida wode baappe aadhdhiya hari giti baynna gisho ba huu7en caaqqis.
14 Sanoen: totisesti tahdon minä siunaten siunata sinua ja enentäen enentää sinua.
Iyaakko, “Taani nena anjjana; ne zerethaaka darssana” yaagis.
15 Ja että hän kärsivällisesti odotti, niin hän sai lupauksen.
Abrahamey dandda7an naagidi Xoossay immana gida ufayssaa ekkis.
16 Sillä ihmiset tosin vannovat sen kautta, joka suurempi on kuin he, ja se on kaiken heidän riitansa loppu, jos se valalla vahvistetaan.
Asi caaqqishe baappe gitatiya uran caaqqees; he caaqoy geetettidabaa minthidi, palama ubbaa teqqees.
17 Jossa Jumala tahtoi lupauksen perillisille neuvonsa vahvuuden yltäkylläisesti osoittaa, vannoi hän valan:
Hessa gisho, Xoossay ba laamettonna qofaa ufayssa qaala laatteyssatas qonccisanaw koyida gisho caaqon minthis.
18 Että me kahden liikkumattoman kappaleen kautta, joissa mahdotoin on Jumalan valehdella, juuri vahvan uskalluksen pitäisimme, me jotka siihen turvaamme, että me taritun toivon saisimme,
Xoossay worddotenna. Iya ufayssa qaalaynne caaqoy, nam77ayka laamettokona. Ha nam77ubatan nu sinthan de7iya ufayssaa oykkanaw danadda7ana mela geshe demmanaw iyaakko baqatida nuuni, wolqqaama minthetho demmana.
19 Jonka me pidämme vahvana ja lujana meidän sielumme ankkurina, joka ulottuu sisälle hamaan niihinkin asti, jotka esiripun sisälmäisellä puolella ovat,
Ha ufayssay nu shemppuwa, markkabey qaaxxonnaada minthi oykkiya biraata mela. He ufayssay magaraajjuwafe guye baggan de7iya geeshsha bessaa gelis.
