Heprealaisille 11
1 Mutta usko on vahva uskallus niihin, joita toivotaan, ja ei näkymättömistä epäile.
Now faith is the title-deed of things hoped for; the putting to the proof of things not seen.
2 Sen kautta ovat vanhat todistuksen saaneet.
For by it men of old times had witness borne to them.
3 Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on Jumalan sanalla valmistettu, ja että kaikki, mitä me näemme, ne ovat tyhjästä tehdyt. (aiōn g165)
By faith we understand that the world was fashioned by the Word of God, so that what we see was not made out of what is visible. (aiōn g165)
4 Uskon kautta Abel uhrasi Jumalalle suuremman uhrin kuin Kain, jonka kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kuin Jumala hänen lahjoistansa todisti; ja sen kautta hän vielä puhuu, vaikka hän kuollut on.
By faith Abel offered to God a sacrifice more acceptable than that of Cain, through which he had witness borne to him that he was righteous, God giving the testimony by accepting his gifts; and through it he, although he is dead, still speaks.
5 Uskon kautta Enok otettiin pois, ettei hän kuolemaa nähnyt, ja ei ole löydetty, että Jumala hänen otti pois; sillä ennenkuin hän otettiin pois, oli hänellä todistus, että hän kelpasi Jumalalle.
By faith Enoch was translated so that he should not see death; and he was not found, because God had translated him. Before his translation he had witness borne to him that he pleased God.
6 Sillä ilman uskoa on mahdotoin kelvata (Jumalalle); sillä joka Jumalan tykö tulla tahtoo, sen pitää uskoman, että hän on, ja on niille kostaja, jotka häntä etsivät.
now without faith it is impossible to please him; for he who comes to God must believe that he is, and that he ever rewards those who are seeking.
7 Uskon kautta sai Noa Jumalan käskyn niistä, jotka ei vielä näkyneet, pelkäsi ja valmisti arkin huoneensa autuudeksi; jonka kautta hän maailman tuomitsi, ja tuli sen vanhurskauden perilliseksi, joka uskon kautta tulee.
By faith Noah, warned of God of things not yet seen, reverently gave heed, and built an ark for the saving of his house; by which he condemned the world, and became an heir of the righteousness which is of faith.
8 Uskon kautta tuli Abraham kuuliaiseksi, kuin hän kutsuttiin menemään siihen maahan, jonka hän oli perivä, ja hän meni eikä tietänyt kuhunka hän tuleva oli.
By faith Abraham obeyed when he was called to go out unto a place which he was to receive for an inheritance; and he went out, not knowing whither he went.
9 Uskon kautta oli hän muukalainen luvatussa maassa, niinkuin vieraalla maalla, ja asui majoissa Isaakin ja Jakobin kanssa, jotka olivat sen lupauksen kanssaperilliset.
It was by faith that he sojourned in the promised land as an alien, living in tents with Isaac and Jacob, his fellow heirs of the same promise.
10 Sillä hän oli odottanut sitä kaupunkia, jolla perustus oli, jonka rakentaja ja luoja on Jumala.
For he continually looked for the city which has foundations, whose builder and maker is God.
11 Uskon kautta myös Saara sai voiman siittääksensä, ja synnytti jälkeen ikänsä ajan; sillä hän piti sen uskollisena, joka sen hänelle luvannut oli.
By faith even Sarah herself received power to conceive seed, although she was past the age for child-bearing, because she counted Him faithful who had promised;
12 Sentähden myös yhdestä, joka niin jo kuollut oli, syntyi monta, niinkuin tähtiä on taivaassa ja niinkuin santaa meren rannassa, joka epälukuinen on.
and thus there sprang from one man, and him practically dead, a nation like the stars in the heavens in multitude, or grains of sand upon the seashore, innumerable.
13 Nämät kaikki ovat uskossa kuolleet ja ei ole niistä lupauksista saaneet, vaan ainoastansa taampaa nähneet ja kuitenkin niihin turvanneet ja hyvin tyytyivät ja tunnustivat, että he vieraat ja muukalaiset maan päällä olivat.
These all died in faith, not having yet received the promises; nay, but they saw them from afar, and hailed them, and confessed that they were strangers and pilgrims on the earth.
14 Sillä ne, jotka näitä sanovat, he osoittavat, että he isänmaata etsivät.
For those who say such things make it plain that they are seeking a Fatherland.
15 Ja jos he sitte muistaneet olisivat, kusta he lähteneet olivat, olis heillä kyllä aikaa palata ollut.
And if they had cherished the memory of that land from which they went out, they would have found an opportunity to return;
16 Mutta he pyytävät parempaa, se on: taivaallista. Sentähden ei Jumala häpee kutsuttaa heidän Jumalaksensa; sillä hän valmisti heille kaupungin.
but now they are longing for a better homeland, that is, a heavenly. Therefore God is not ashamed to be called their God; and he has prepared a city for them.
17 Uskon kautta uhrasi Abraham Isaakin, kuin hän kiusattiin, ja uhrasi ainokaisensa, kuin hän jo oli lupaukset saanut,
By faith Abraham, when he was put to the test, was on the point of offering up Isaac; yes, he who had received the promise was about to offer up his only son,
18 Josta sanottu oli: Isaakissa kutsutaan sinulle siemen,
of whom it had been said, It is through Isaac that your posterity will be traced.
19 Ja ajatteli, että Jumala voi kuolleistakin herättää; josta hän myös hänen niinkuin yhdessä esikuvassa jälleen sai.
For he accounted God able even to raise from the dead, from whence, figuratively speaking, he did indeed receive him back again.
20 Uskon kautta siunasi Isaak tulevaisista asioista Jakobia ja Esauta.
By faith Isaac blessed Jacob and Esau, even concerning things to come.
21 Uskon kautta siunasi Jakob kuollessansa molemmat Josephin pojat, rukoili ja nojasi sauvansa pään päälle.
By faith Jacob, when he was dying, blessed each of Joseph’s sons, and worshiped, leaning on the top of his staff.
22 Uskon kautta puhui Joseph kuollessansa Israelin lasten lähtemisestä ja antoi käskyn luistansa.
By faith Joseph, when his end was nigh, made mention of the exodus of the children of Israel, and gave instructions in regard to his bones.
23 Uskon kautta Moses, kuin hän syntynyt oli, salattiin kolme kuukautta vanhemmiltansa, että he näkivät, kuinka kaunis poikainen hän oli, ja ei peljänneet kuninkaan haastoa.
By faith Moses, when he was born, was hid three months by his parents, because they saw that he was a beautiful child, and they were not afraid of the king’s decree.
24 Uskon kautta Moses, kuin hän jo suureksi tuli, kielsi kutsuttaa itsensä Pharaon tyttären pojaksi,
By faith Moses, when he was grown up, refused to be called the son of Pharaoh’s daughter,
25 Ja valitsi paljoa paremmaksi kärsiä vaivaa Jumalan joukon kanssa, kuin ajallista tarvetta synnissä nautita,
choosing rather to share ill-treatment with the people of God, than to enjoy the pleasures of sin for a season.
26 Ja luki suuremmaksi rikkaudeksi Kristuksen pilkan, kuin Egyptin tavarat; sillä hän katsoi palkan maksoa.
He accounted the obloquy of Christ to be greater than the treasures of Egypt; for he fixed his eyes on the reward.
27 Uskon kautta jätti hän Egyptin ja ei peljännyt kuninkaan hirmuisuutta; sillä hän riippui hänessä, jota ei hän nähnyt, niinkuin hän jo olis hänen nähnyt.
By faith he left Egypt, not because he feared the wrath of the king, but he endured as seeing Him who is invisible.
28 Uskon kautta piti hän pääsiäistä ja veren vuodatusta, ettei se, joka esikoiset tappoi, olisi ruvennut heihin.
By faith he established the Passover, and the sprinkling with blood, in order that the Destroying Angel might not touch the firstborn.
29 Uskon kautta kävivät ne Punaisen meren lävitse niinkuin kuivaa maata myöten, jota myös Egyptiläiset koettelivat ja upposivat.
By faith the people crossed over the Red Sea as on dry land; and when the Egyptians tried to do this they were swallowed up.
30 Uskon kautta Jerikon muurit lankesivat, kuin niitä seitsemän päivää käytiin ympäri.
By faith the walls of Jericho fell down after they had been encircled seven days.
31 Uskon kautta ei portto Rahab hukkunut uskomattomain kanssa, koska vakoojat rauhallisesti huoneeseensa korjasi.
By faith Rahab, the harlot, perished not with the disobedient, because she had received the spies in peace.
32 Ja mitä minun pitää enempi sanoman? Sillä aika tulis minulle lyhyeksi, jos minun pitäis luetteleman Gideonista, ja Barakista, ja Simsonista, ja Jephtasta, ja Davidista, ja Samuelista, ja prophetaista,
And what more shall I say? for time would fail me to tell of Gideon, of Barak, of Samson, and of Jeptha; of David and Samuel and the prophets,
33 Jotka uskon kautta ovat valtakunnat voittaneet, tehneet vanhurskautta, saaneet lupaukset, tukkineet jalopeurain suut,
who through faith conquered kingdoms, wrought righteousness, obtained promises, stopped the mouths of lions,
34 Sammuttaneet tulen voiman, välttäneet miekan terän, ovat väkeväksi heikkoudesta tulleet ovat voimalliseksi sodassa tulleet, muukalaisten sotajoukot maahan lyöneet.
quenched the power of fire, escaped the edge of the sword, out of weakness were made strong, proved valiant in warfare, and routed armies of aliens.
35 Vaimot ovat kuolleensa ylösnousemisesta jälleen saaneet; mutta muut ovat rikki revityt, ja ei pelastusta ottaneet vastaan, että heidän paremman ylösnousemisen saaman piti.
Woman received their dear ones alive from the dead; and others were broken on the wheel, not accepting the offered deliverance, in order that they might obtain a better resurrection.
36 Muutamat taas ovat pilkkoja ja haavoja kärsineet, ja vielä sittekin kahleet ja vankiuden,
Others again bore trial of mockings and scourgings, yes, even of chains and imprisonment.
37 Ovat kivitetyt, rikki hakatut, lävitse pistetyt, miekalla surmatut, vaeltaneet ympäri lammasten ja vuohten nahoissa, ovat olleet köyhät, ahdistetut, vaivatut.
They were stoned, they were sawn asunder, they were tempted, they were slain with the sword, they wandered about in sheepskins and goatskins, being destitute, persecuted, tormented -
38 (Joille maailma oli mahdotoin), ovat korvessa eksyneet ja vuorilla, ja mäen rotkoissa ja maan kuopissa.
of whom the world was not worthy - wandering in deserts and mountains and caves and holes in the ground.
39 Ja kaikki nämät ovat uskon kautta todistuksen saaneet, eikä saaneet sitä lupausta:
Yet, though these all had witness borne to them by their faith, they received not the promise;
40 Että Jumala on jotakin paremmin meille edeskatsonut, ettei he ilman meitä täydelliseksi tulleet olisi.
since it was for us that God had in store some better thing, so that apart from us they should not be perfected.
