Heprealaisille 1
1 Jumala puhui muinen usein ja monella muotoa isille prophetain kautta;
Yampa teh Cathut ni profetnaw hno laihoi mintoenaw koe aphunphun lahoi lawk a dei.
2 näinä viimeisinä päivinä on hän meille puhunut Poikansa kautta, Jonka on hän kaikkein perilliseksi pannut, ja on myös hänen kauttansa maailman tehnyt; (aiōn g165)
Hatei, atu hnukteng e atueng nah, a Capa hno laihoi maimouh koe lawk a dei. Cathut ni Capa teh hnocawngca e râw kacoekung lah a rawi. Hote a Capa lahoi talaivan hai a sak. (aiōn g165)
3 Joka, että hän on hänen kunniansa kirkkaus ja hänen olemuksensa juurikuva, ja kantaa kaikki voimansa sanalla, ja on itse kauttansa meidän synteimme puhdistuksen tehnyt, ja istunut majesteetin oikialla puolella korkeuksissa:
Capa teh, Cathut e bawilennae raeng hoi a coungnae kamnuek sak e lah ao. Ama e bahu hoi kakawi e a lawk hnosakthainae lahoi a cawngca pueng hah acak sak teh, maimae yonnae pueng hai ama roeroe ni a thoungsak hnukkhu, kalvan vah Bawilennae aranglah a tahung.
4 On tullut niin paljoa paremmaksi enkeleitä, että hän ylimmäisemmän nimen on heidän suhteensa perinyt.
Kalvannaw e min hlakvah min a lentoe dawkvah kalvantaminaw hlak hai ka lentoe e lah ao.
5 Sillä kenelle hän on koskaan enkeleistä sanonut: sinä olet minun Poikani, tänäpänä minä sinun synnytin! ja taas: minä olen hänen Isänsä ja hän on minun Poikani!
Bangkongtetpawiteh, nang teh ka Capa lah na o, sahnin vah nang teh na khe tie thoseh, kai teh ahnie na pa lah ka o han, ahni hai kaie Capa lah ao han tie thoseh, telah kalvantaminaw koe tet pouh boihoeh.
6 Ja taas: koska hän tuo esikoisen maailmaan, sanoo hän: häntä pitää kaikki Jumalan enkelit kumartaen rukoileman?
Hahoi, Cathut ni a camin hah talaivan a patoun navah Cathut e kalvantami pueng ni ahni teh bawk awh naseh telah a ti.
7 Mutta enkeleistä hän sanoo: hän tekee enkelinsä hengeksi ja palveliansa tulenleimaukseksi.
Hahoi, kalvantaminaw hoi kâkuen lah, Bawipa ni a kalvantaminaw teh kahlî patetlah thoseh, a thaw katawknaw teh hmaipalai patetlah thoseh a coung sak, telah a ti.
8 Mutta Pojalle: Jumala! sinun istuimes pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen: sinun valtakuntas valtikka on oikeuden valtikka. (aiōn g165)
Hateiteh, a Capa hoi kâkuen lah a dei e teh, Oe Cathut, Na bawitungkhung teh a yungyoe a kangning. Na Uknaeram teh na lannae hoi lawkcengnae ram lah ao. (aiōn g165)
9 Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit vääryyttä, sentähden on sinun, oi Jumala, sinun Jumalas voidellut ilo-öljyllä enempi kuin sinun osaveljes.
Nang teh lannae hah na lungpataw teh, kathounghoehe hnonaw hah na hmuhma. Hatdawkvah, Oe Cathut, na Cathut ni na huikonaw hlak nang teh lunghawinae satui na awi toe telah a ti.
10 Ja: sinä Herra olet alusta maan perustanut, ja taivaat ovat sinun käsialas:
Cakathoung dawkvah bout a dei e patetlah, Oe Bawipa, nang ni apuengcue vah talai hah na sak, hahoi kalvannaw teh na kutsaknaw doeh.
11 Ne katoovat, mutta sinä pysyt; ja he kaikki vanhenevat niinkuin vaate.
Hatei, na kut sak hnonaw pueng teh kamko nakunghai, nang teh ayungyoe na kangning. Hno cawngca pueng teh khohna patetlah koung a pawn awh.
12 Ja niinkuin puvun sinä heitä muuttelet, ja he muuttuvat: mutta sinä kohdallasi pysyt ja ei sinun ajastaikas puutu.
Bawipa ni hote hnonaw teh kâkhu e hni patetlah a kalawng teh, hotnaw teh khohna patetlah a kâthung han. Bawipa teh kâthung mahoeh. A hringnae hai abaw tie awm hoeh telah a ti.
13 Mutta kelle enkeleistä on hän koskaan sanonut: istu minun oikialle kädelleni, siihenasti kuin minä panen vihollises sinun jalkais astinlaudaksi?
Hothloilah, Cathut ni bang patet e kalvantami koe maw na tarannaw hah na khok toungnae lah kata hoehroukrak kaie aranglah, tahung loe atipouh boi vaw.
14 Eikö he kaikki ole palvelevaiset henget, palvelukseen lähetetyt niille, jotka autuuden perimän pitää?
Kalvantaminaw pueng teh rungngangnae râw ka coe hane naw khetyawt hanelah, patoun e thawtawkkung muithanaw nahoehmaw.
