+ 1 Mooseksen 1 >
1 Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
Ekuqaleni uNkulunkulu wadala amazulu lomhlaba.
2 Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.
Umhlaba wawungelasimo njalo ungelalutho, ubumnyama babengame phezulu kolwandle njalo uMoya kaNkulunkulu wayehambahamba phezu kwamanzi.
3 Ja Jumala sanoi: tulkoon valkeus, ja valkeus tuli.
Ngakho uNkulunkulu wasesithi, “Akubekhona ukukhanya,” lakanye kwabakhona ukukhanya.
4 Ja Jumala näki valkeuden hyväksi. Niin Jumala eroitti valkeuden pimeydestä:
UNkulunkulu wabona ukuthi ukukhanya kwakukuhle, wasesehlukanisa ukukhanya lobumnyama.
5 Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden kutsui hän yöksi. Ja tuli ehtoosta ja aamusta ensimäinen päivä.
UNkulunkulu wabiza ukukhanya ngokuthi “yimini,” ubumnyama wabubiza ngokuthi “yibusuku.” Ngakho kwabakhona ukuhlwa lokusa, kwaba lusuku lwakuqala.
6 Ja Jumala sanoi: tulkoon vahvuus vetten vaiheelle, eroittamaan vesiä vesistä.
Njalo uNkulunkulu wathi, “Kakube lomkhandlu phakathi kwamanzi ukwehlukanisa amanzi kwamanye amanzi.”
7 Ja Jumala teki vahvuuden, ja eroitti vedet, jotka ovat vahvuuden alla, niistä vesistä, jotka ovat vahvuuden päällä: ja tapahtui niin.
Ngakho uNkulunkulu wehlukanisa amanzi angaphansi komkhandlu kulawo amanzi angaphezulu kwawo. Kwabanjalo.
8 Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoosta ja aamusta toinen päivä.
UNkulunkulu wabiza umkhandlu lo ngokuthi “ngumkhathi.” Njalo kwabakhona ukuhlwa, kwabakhona njalo ukusa, usuku lwesibili.
9 Ja Jumala sanoi: kokoontukoon vedet taivaan alla erinomaiseen paikkaan, niin että kuiva näkyy. Ja tapahtui niin.
Njalo uNkulunkulu wathi, “Kakuthi amanzi angaphansi komkhathi abuthane ndawonye njalo kakuvele umhlabathi owomileyo.” Ngakho kwabanjalo.
10 Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja vetten kokoukset hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki sen hyväksi.
UNkulunkulu wabiza umhlaba owomileyo ngokuthi “ngumhlabathi,” lamanzi abutheneyo wathi “lulwandle.” Njalo uNkulunkulu wabona ukuthi kwakukuhle.
11 Ja Jumala sanoi: vihoittakoon maa, ja kasvakoon ruohon, jossa siemen on, ja hedelmälliset puut, jotka hedelmän kantavat lajinsa jälkeen, jossa sen siemen on maan päällä. Ja tapahtui niin.
UNkulunkulu wasesithi, “Umhlabathi kawuthele izimila: imlimela ethela intanga lezihlahla emhlabathini ezithela izithelo ezilentanga phakathi, kusiya ngemihlobo yazo ehlukeneyo.” Kwabanjalo.
12 Ja maa vihoitti ja kasvoi ruohon, jossa siemen oli lajinsa jälkeen, ja hedelmälliset puut, joiden siemen oli itsessänsä lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.
Umhlaba wathela izimila: izihlahla ezilentanga kusiya ngemihlobo yazo, lezihlahla ezithela izithelo ezilentanga phakathi kwazo kusiya ngemihlobo yazo. Njalo uNkulunkulu wabona ukuthi kwakukuhle.
13 Ja tuli ehtoosta ja aamusta kolmas päivä.
Kwabakhona njalo ukuhlwa lokusa, usuku lwesithathu.
14 Ja Jumala sanoi: tulkoon valkeudet taivaan vahvuuteen, eroittamaan päivää ja yötä: ja olkoon merkeiksi, ja ajoiksi, ja päiviksi ja vuosiksi.
UNkulunkulu wasesithi, “Akube lezibane emkhandlwini womkhathi ukwehlukanisa imini lobusuku, njalo zibe luphawu lokubonisa izigaba zomnyaka, lezinsuku leminyaka,
15 Ja olkoon valkeudeksi taivaan vahvuudessa, paistamaan maan päälle. Ja tapahtui niin.
njalo zibe yizibane emkhandlwini womkhathi ukuletha ukukhanya emhlabeni.” Kwabanjalo.
16 Ja Jumala teki kaksi suurta valkeutta: suuremman valkeuden päivää hallitsemaan, ja vähemmän valkeuden yötä hallitsemaan, ja tähdet.
UNkulunkulu wenza izibane ezimbili ezinkulu, isibane esikhulu ukubusa emini lesibane esincinyane ukubusa ebusuku. Wenza futhi lezinkanyezi.
17 Ja Jumala pani ne taivaan vahvuuteen, paistamaan maan päälle.
UNkulunkulu wazibeka emkhandlwini womkhathi ukuletha ukukhanya emhlabeni,
18 Ja hallitsemaan päivää ja yötä, ja eroittamaan valkeutta ja pimeyttä. Ja Jumala näki sen hyväksi.
ukubusa imini lobusuku, kanye lokwahlukanisa ukukhanya lobumnyama. Njalo uNkulunkulu wabona ukuthi kwakukuhle.
19 Ja tuli ehtoosta ja aamusta naljäs päivä.
Njalo kwabakhona ukuhlwa lokusa, usuku lwesine.
20 Ja Jumala sanoi: kuohuttakoon vedet yltäkyllä liikkuvaisia eläimiä, ja linnut lentäköön maan päällä taivaan avaruudessa.
Njalo uNkulunkulu wathi, “Akube lezidalwa eziphilayo emanzini, njalo akuthi izinyoni ziphaphe ngaphezulu komhlaba zidabule emkhandlwini womkhathi.”
21 Ja Jumala loi suuret valaskalat, ja kaikkinaiset liikkuvaiset eläimet, jotka vedet kuohuttivat yltäkyllä kunkin lajinsa jälkeen, ja kaikkinaiset siivilliset linnut, lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.
Yikho uNkulunkulu wadala izidalwa ezinkulu zolwandle layo yonke into ephilayo lehambayo lenyakazelayo emanzini, kusiya ngemihlobo yazo, lezinyoni zonke ezilamaphiko, ngemihlobo yazo. Njalo uNkulunkulu wabona ukuthi kwakukuhle.
22 Ja Jumala siunasi heitä, ja sanoi: olkaat hedelmälliset ja lisääntykäät, ja täyttäkäät meren vedet, ja linnut lisääntyköön veden päällä.
UNkulunkulu wazibusisa wathi, “Zalanani lande ngobunengi ligcwalise amanzi olwandle, njalo akuthi lezinyoni lazo zande emhlabeni.”
23 Ja tuli ehtoosta ja aamusta viides päivä.
Kwabakhona ukuhlwa, kwabakhona njalo lokusa, usuku lwesihlanu.
24 Ja Jumala sanoi: tuottakoon maa eläimet lajinsa jälkeen, karjan, madot ja pedot maalle lajinsa jälkeen. Ja tapahtui niin.
UNkulunkulu wabuya wathi, “Akuthi umhlaba uveze izidalwa eziphilayo kusiya ngemihlobo yazo: izinanakazana ezihuquzela emhlabathini, kanye lezinyamazana zeganga, yilezo kusiya ngemihlobo yazo.” Lakanye kwabanjalo.
25 Ja jumala teki pedot maalle lajinsa jälkeen, ja karjan lajinsa jälkeen, ja kaikkinaiset matelevaiset maalla lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.
UNkulunkulu wenza izinyamazana zeganga kusiya ngemihlobo yazo, izifuyo kusiya ngemihlobo yazo, njalo zonke izinanakazana ezihuquzela emhlabathini kusiya ngemihlobo yazo. Njalo uNkulunkulu wabona ukuthi kwakukuhle.
26 Ja Jumala sanoi: tehkäämme ihminen meidän kuvaksemme, meidän muotomme jälkeen: ja he vallitkaan kalat meressä, ja taivaan linnut, ja karjan ja koko maan, ja kaikki, jotka maalla matelevat.
UNkulunkulu wasesithi, “Asenze umuntu ngesimo sethu langomfanekiso wethu ukuze abuse phezu kwenhlanzi zolwandle lezinyoni zemkhathini, phezu kwezifuyo, phezu kwawo wonke umhlaba laphezu kwazo zonke izinanakazana ezihuquzela emhlabathini.”
27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän sen loi: mieheksi ja vaimoksi loi hän heitä.
Ngakho uNkulunkulu wadala umuntu ngomfanekiso wakhe, ngomfanekiso kaNkulunkulu wabadala, owesilisa lowesifazane.
28 Ja Jumala siunasi heitä, ja Jumala sanoi heille: kasvakaat ja lisääntykäät ja täyttäkäät maata, ja tehkäät se teillenne alamaiseksi; ja vallitkaat kalat meressä, ja taivaan linnut, ja kaikki eläimet, jotka maalla liikkuvat.
UNkulunkulu wababusisa wathi kubo, “Zalanani lande ngobunengi; liwugcwalise umhlaba, liwubuse. Busani phezu kwenhlanzi zolwandle lezinyoni zemkhathini laphezu kwezidalwa zonke ezihambayo emhlabathini.”
29 Ja Jumala sanoi: katso, minä annoin teille kaikkinaiset ruohot, joissa siemen on koko maan päällä, ja kaikkinaiset hedelmälliset puut, ja puut, joissa siemen on, teille ruaksi
UNkulunkulu wasesithi, “Ngilinika zonke izihlahla ezithela intanga ezisemhlabeni wonke lazozonke izihlahla ezilezithelo ezilentanga phakathi. Zingezenu ukuba lizidle.
30 Ja kaikille eläimille maan päällä, ja kaikille taivaan linnuille, ja kaikille, jotka matelevat maan päällä, joissa elävä henki on, kaikkinaiset viheriäiset ruohot syötäväksi. Ja tapahtui niin.
Njalo nginika zonke izihlahla eziluhlaza kuzozonke izinyamazana zomhlaba lakuzo zonke izinyoni zemkhathini lakuzo zonke izidalwa ezihambayo emhlabathini, yonke into ephefumula impilo phakathi kwayo ukuba zibe yikudla kwazo.” Kwabanjalo.
31 Ja Jumala katsoi kaikkia, kuin hän tehnyt oli, ja katso, ne olivat sangen hyvät. Ja tuli ehtoosta ja aamusta se kuudes päivä.
UNkulunkulu wakubona konke lokho ayesekwenzile, njalo kwakukuhle kakhulu. Kwabakhona ukuhlwa lokusa, usuku lwesithupha.