< 1 Mooseksen 6 >
1 Ja tapahtui, koska ihmiset rupesivat lisääntymään maan päällä, ja siittivät tyttäriä;
Te vaengkah hlang loh diklai hman ah pungtai pahoi tih amamih ham canu a cun uh hatah,
2 Niin Jumalan pojat näkivät ihmisten tyttäret kauniiksi, ja ottivat emänniksensä kaikesta kuin he valitsivat.
Pathen capa rhoek loh hlang canu rhoek te then tila a hmuh uh. Te dongah amih te amamih yuu la boeih a coelh tih a loh uh.
3 Silloin sanoi Herra: ei minun henkeni pidä nuhteleman ihmistä (sanan kautta) ijankaikkisesti, sillä hän on liha; sentähden olkoon hänellä aikaa, sata ja kaksikymmentä ajastaikaa.
Te dongah BOEIPA loh, “Hlang ngawn tah pumsa la om tih kai kah mueihla loh hlang taengah kumhal ah ka naep eh a ti pawt dongah hlang kah khohnin he kum ya neh kum kul mah om saeh,” a ti.
4 Siihen aikaan olivat sankarit maan päällä: ja myös sitte, kuin Jumalan pojat makasivat ihmisten tytärten kanssa, ja he olivat siittäneet heille (lapsia): nämä olivat valtiaat, ne muinen kuuluisat miehet.
Te vaeng tue ah Nephilim rhoek tah diklai ah om uh. A hnukah khaw Pathen capa rhoek te hlang canu rhoek taengah kun uh tih amih ham ca a cun pauh. Amih te khosuen kah hlangrhalh la ming aka om hlang rhoek ni.
5 Mutta Herra näki ihmisen pahuuden suureksi maan päällä; ja kaikki hänen sydämensä aivoitus ja ajatus oli ainoastansa paha joka aika.
BOEIPA loh diklai hmanah hlang kah boethae he yet tih a lungbuei kopoek neh benbonah loh boeih khaw hnin takuem a thae bueng ni tila a hmuh.
6 Ja Herra katui ihmisen tehneensä maan päälle, ja tuli murheelliseksi sydämessänsä.
Te dongah BOEIPA loh diklai hmankah hlang a saii te hal coeng tih a lungbuei te tlo.
7 Ja Herra sanoi: Minä tahdon ihmisen, jonka minä loin, hukuttaa maan päältä, hamasta ihmisestä niin karjaan asti, matoihin ja ja taivaan lintuihin asti; sillä minä kadun, että minä niitä tehnyt olen.
Te dongah BOEIPA loh, “Ka suen hlang te diklai hman lamkah ka khoe pawn ni. Hlang khaw, rhamsa khaw, rhulcai khaw, vaan kah vaa khaw amih ka saii dongah te ka hal coeng,” a ti.
8 Mutta Noa löysi armon Herran edessä.
Tedae Noah tah BOEIPA mik ah mikdaithen la om.
9 Tämä on Noan sukukunta: Noa oli hurskas ja vakaa mies ajallansa, ja eli jumalisesti:
Hekah he tah Noah kah rhuirhong ni. Noah he amah kah thawnpuei khuiah hlang duengneh a cuemthuek la om. Pathen nen khaw Noah tah pongpa hmaih.
10 Ja siitti kolme poikaa, Semin, Hamin ja Japhetin.
Noah loh capa pathum Shem, Ham neh Japheth te a sak.
11 Mutta maa oli turmeltu Jumalan kasvoin edessä, ja täynnänsä väkivaltaa.
Te vaengah diklai te Pathen mikhmuh ah poci tih diklai te kuthlahnah loh a khulae.
12 Silloin katsahti Jumala maan päälle, ja katso, se oli turmeltu: sillä kaikki liha oli turmellut tiensä maan päällä.
Te dongah Pathen loh a sawt vaengah diklai hmanah pumsa boeih tah a longpuei te poci tih diklai khaw poci coeng ne.
13 Ja Jumala sanoi Noalle: kaiken lihan loppu on minun eteeni tullut: sillä maa on heistä täynnänsä väkivaltaa, ja katso, minä hukutan heitä ynnä maan kanssa.
Te dongah Pathen loh Noah taengah, “Pumsa boeih kah a bawtnah tah ka mikhmuh ah pai coeng. Amih mikhmuh lamkah kuthlahnah te diklai hah. Te dongah ni diklai neh amih te ka phae ne.
14 Tee sinulles arkki hongasta, ja tee sisälle olinsijat, ja tervaa se sisältä ja ulkoa.
Namah ham gopher thing neh lawng te saii lamtah lawng te a bu saii pah. Te phoeiah a khui ah khaw, poeng ah khaw aang neh hnil.
15 Ja tee häntä näin: Kolmesataa kyynärää pitää oleman arkin pituuden, viisikymmentä kyynärää hänen leveytensä ja kolmekymmentä kyynärää korkeutensa.
Tekah lawng te metlam na saii eh tikoinih, lawng kah a yun te dong ya thum, a daang dong sawmnga, a sang dong thukip lo ni.
16 Arkin akkunan sinun pitää tekemän, ja kyynärällä päättämän sen ylhäältä: Ja arkin oven pitää sinun paneman sivuun. Ja hänellä pitää oleman kolme pohjaa, yksi alinna, toinen keskellä ja kolmas ylinnä.
Lawng te imphu na saii vetih tlungyun te tah dong khat cup sak. Te phoeiah lawng kah a kaep ah thohka khueh lamtah a cuek, pabae neh pathum la saii.
17 Ja minä, katso, minä annan tulla vedenpaisumuksen maan päälle hukuttamaan kaikkea lihaa, jossa elävä henki on taivaan alla, ja kaikki, mitä maan päällä on, pitää hukkuman.
Kai khaw kamah loh pumsa boeih te phae hamla diklai ah tuilii tui kang khuen coeng ne. A khuiah vaan hmui lamkah hingnah mueihla khaw, diklai dongkah a cungkuem he pal ni.
18 Mutta sinun kanssas minä minun liittoni teen, ja sinun pitää arkkiin sisälle menemän, sinun ja sinun poikas, ja sinun emäntäs, ja poikais emännät sinun kanssas.
Tedae nang taengah kai kah paipi te ka thoh vetih nang khaw, na ca rhoek khaw, na yuu khaw, na langa rhoek khaw, namah neh lawng khuila na khuen ni.
19 Ja sinun pitää saattaman arkkiin kaikkinaiset eläimet kaikesta lihasta kaksittain, koiraksen ja naaraksen, jäämään elämään kanssas.
Te vaengah mulhing boeih lamkah khaw, pumsa boeih lamkah khaw a hluei neh a la te panit ah khueh lamtah namah taengah hing sak ham lawng te boeih paan puei.
20 Linnuista lajistansa, karjasta lajistansa, kaikkinaisista madoista maan päällä lajistansa. Kaikista näistä pitää kaksittain sinun tykös käymän, jäämän elämään.
Vaa te khaw amah hui la, rhamsa lamkah khaw amah hui la, diklai ah rhulcai boeih lamkah amah hui la, boeih khuikah panit tah hlun ham nang taengah ham paan saeh.
21 Ja sinun pitää ottaman tykös kaikkinaista ruokaa, jota syödään, ja kokooman sinun tykös, sinulle ja heille elatukseksi.
Te phoeiah na caak ham buh boeih te namah taengah khuen lamtah namah ham tung. Namah ham neh amih ham cakok la om saeh,” a ti nah.
22 Ja Noa teki sen: kaikki mitä Jumala hänen käski, niin hän teki.
Te dongah Noah loh a saii tih Pathen loh anih a uen boeih te a saii van.