< 1 Mooseksen 39 >
1 Ja Josef vietiin alas Egyptiin: ja Potiphar Egyptiläinen Pharaon kamaripalvelia ja huovinhaltia osti hänen Ismaelilaisilta, jotka hänen sinne alas vieneet olivat.
Meanwhile, Joseph was led into Egypt. And Putiphar, a eunuch of Pharaoh, a leader of the army, an Egyptian man, purchased him from the hand of the Ishmaelites, by whom he was brought.
2 Ja Herra oli Josephin kanssa, ja hän oli onnellinen mies, ja oli isäntänsä Egyptiläisen huoneessa.
And the Lord was with him, and he was a man who prospered in everything that he did. And he lived in the house of his lord,
3 Ja hänen isäntänsä näki, että Herra oli hänen kanssansa; sillä kaikki, mitä hän teki, antoi Herra menestyä hänen kädessänsä.
who knew very well that the Lord was with him, and that all the things that were done by him were directed by his hand.
4 Niin että hän löysi armon hänen edessänsä, ja tuli hänen palveliaksensa: ja hän asetti hänen huoneensa ylitse, ja kaikki mitä hänellä oli, antoi hän hänen käteensä.
And Joseph found favor in the sight of his lord, and he ministered to him. And, having been placed in charge of everything by him, he governed the house that was entrusted to him and all the things that had been delivered to him.
5 Ja siitä ajasta kuin hän oli hänen pannut huoneensa ja kaiken tavaransa päälle, siunasi Herra sen Egyptiläisen huoneen Josephin tähden, ja Herran siunaus oli kaikissa niissä, jotka hänellä kotona ja kedolla olivat.
And the Lord blessed the house of the Egyptian, because of Joseph, and he multiplied all his substance, as much in the buildings, as in the fields.
6 Sentähden antoi hän kaikki Josephin haltuun, mitä hänellä oli, ja ei tiedustellut mitään häneltä, paitsi sitä ruokaa, jonka hän söi. Ja Joseph oli kauniin luontoinen, ja ihana kasvoilta.
Neither did he know anything other than the bread that he ate. Now Joseph was beautiful in form, and stately in appearance.
7 Ja tapahtui tämän jälkeen, että hänen isäntänsä emännän silmät paloivat Josephin päälle, ja sanoi: makaa minun kanssani.
And so, after many days, his mistress cast her eyes on Joseph, and she said, “Sleep with me.”
8 Mutta hän kielsi, ja sanoi isäntänsä emännälle: katso, minun isäntäni ei tiedusta minulta, mitä huoneessa on, ja kaikki mitä hänellä on, antoi hän minun käteeni.
And without consenting at all to the wicked act, he said to her: “Behold, my lord has delivered all things to me, and he does not know what he has in his own house.
9 Ei pidä hän itseänsä tässä huoneessa suurempana minua, ei myös ole hän kieltänyt minulta mitään, paitsi sinun, siinä kuin sinä olet hänen emäntänsä: kuinka siis minä niin paljon pahaa tekisin ja rikkoisin Jumalaa vastaan?
Neither is there anything which is not in my power, or that he has not delivered to me, except you, for you are his wife. How then can I do this evil act and sin against my God?”
10 Mutta hän piti jokapäivä senkaltaiset puheet Josephin kanssa; mutta ei hän totellut maata hänen kanssansa, eli olla hänen kanssansa.
With such words as these, throughout each day, the woman was pestering the young man, and he was refusing the adultery.
11 Ja tapahtui yhtenä päivänä, että Joseph meni huoneesen askaroitsemaan; ja ei ollut yksikään perheestä läsnä.
Then it happened, on a certain day, that Joseph entered the house, and he was doing something, without any witnesses.
12 Ja hän tarttui hänen hameesensa, sanoen: makaa minun kanssani. Mutta hän jätti hameensa hänen käteensä, ja pakeni, ja meni ulos.
And she, grasping the hem of his garment, said, “Sleep with me.” But he, leaving behind the cloak in her hand, fled and went outside.
13 Koska hän näki, että hän jätti hameensa hänen käteensä, ja pakeni ulos:
And when the woman saw the garment in her hands and herself being treated with disrespect,
14 Huusi hän perhettänsä, ja sanoi heille: katsokaat, hän on tuonut meille yhden Hebrealaisen miehen, saattamaan meitä häpiään: hän tuli minun tyköni makaamaan minun kanssani; mutta minä huusin korkialla äänellä.
she called to herself the men of her house, and she said to them: “Lo, he has brought in a Hebrew man to abuse us. He entered toward me, in order to join with me; and when I had shouted out,
15 Ja koska hän kuuli, että minä riahdin ja huusin, jätti hän minulle hameensa, pakeni ja meni ulos.
and he had heard my voice, he left behind the cloak that I held, and he fled outside.”
16 Niin hän piti hänen hameensa tykönänsä, siihenasti kuin hänen isäntänsä kotia tuli,
As a proof, therefore, of her fidelity, she retained the cloak, and she showed it to her husband, when he returned home.
17 Ja puhui hänelle ne sanat, sanoen: Hebrealainen palvelia, jonkas olet meille tuonut, tuli minun tyköni, saattamaan minua häpiään.
And she said: “The Hebrew servant, whom you have brought in to me, approached me to abuse me.
18 Mutta koska minä riahdin ja huusin, jätti hän minulle hameensa ja pakeni ulos.
And when he had heard me cry out, he left behind the cloak that I held, and he fled outside.”
19 Koska hänen isäntänsä kuuli emäntänsä sanat, kuin hän puhui hänelle, sanoen: niin on sinun palvelias tehnyt minulle, vihastui hän sangen kovin.
His lord, upon hearing these things, and having excessive trust in the words of his mate, was very angry.
20 Ja hänen isäntänsä otti Josephin, ja pani vankihuoneesen, jossa kuninkaan vangit olivat: ja niin hän oli siellä vankihuoneessa.
And he delivered Joseph into prison, where the prisoners of the king were kept, and he was enclosed in that place.
21 Mutta Herra oli Josephin kanssa, ja käänsi laupiutensa hänen tykönsä; ja antoi hänen löytää armon vankihuoneen haltian edessä.
But the Lord was with Joseph, and, having mercy on him, he gave him favor in the sight of the leader of the prison,
22 Niin että hän antoi kaikki vangit vankihuoneessa Josephin käden alle, että kaikki mitä siellä tehtiin, se tehtiin hänen kauttansa.
who delivered into his hand all the prisoners who were held in custody. And whatever was done, was under him.
23 Ja vankihuoneen haltia ei pitänyt mistään murhetta niistä, jotka hänen kädessänsä olivat; sillä Herra oli Josephin kanssa, ja mitä hän teki, antoi Herra menestyä.
Neither did he himself know anything, having entrusted all things to him. For the Lord was with him, and he directed everything that he did.