1 Mooseksen 31
1 Ja hänen eteensä tuli Labanin lasten puhe, että he sanoivat: Jakob on saattanut itsellensä kaiken meidän isämme tavaran: ja siitä meidän isämme hyvyydestä on hän saattanut itsellensä kaiken tämän tavaran.
Karon nadunggan ni Jacob ang mga pulong sa mga anak nga lalaki ni Laban, nga sila miingon, “Gikuha ni Jacob ang tanan nga iya sa atong amahan, ug gikan sa gipanag-iyahan sa atong amahan ang tanan nga niyang katigayonan.”
2 Ja Jakob näki Labanin kasvon: ja katso, ei ollut se häntä kohtaan, niinkuin eilen ja entispäivänä.
Nakita ni Jacob ang panagway ni Laban. Nakita niya nga nausab ang tinagdan ni Laban ngadto kaniya.
3 Ja Herra sanoi Jakobille: palaja sinun isäis maalle, ja sukuis tykö: ja minä olen sinun kanssas.
Unya miingon si Yahweh kang Jacob, “Balik ngadto sa yuta sa imong katigulangan ug sa imong kaparyentihan, ug mag-uban ako kanimo.”
4 Niin lähetti Jakob ja kutsui Rakelin ja Lean kedolle laumansa tykö.
Gipatawag ni Jacob si Raquel ug si Lea didto sa sibsibanan sa panon sa iyang mananap
5 Ja sanoi heille: minä näen teidän isänne kasvon, ettei hän ole minua kohtaan niinkuin eilen ja entispäivänä, mutta minun isäni Jumala on ollut minun kanssani.
ug miingon kanila, “Namatikdan nako nga nausab ang tinagdan sa inyong amahan nganhi kanako, apan ang Dios sa akong amahan nakig-uban kanako.
6 Ja te itse tiedätte, että minä olen kaikella minun väelläni palvellut teidän isäänne.
Nasayod kamo nga sa tibuok nakong kusog nag-alagad ako sa inyong amahan.
7 Mutta teidän isänne on vietellyt minua, ja muuttanut minun palkkani jo kymmenen kertaa: ei kuitenkaan sallinut Jumala hänen vahinkoa tehdä minulle.
Gilimbongan ako sa inyong amahan ug giusab-usab niya ang akong suhol sa napulo ka higayon, apan ang Dios wala motugot kaniya sa pagpasakit kanako.
8 Koska hän sanoi: kirjavat pitää oleman sinun palkkas, niin kaikki lauma kantoi kirjavia. Mutta jos hän sanoi: pilkulliset pitää oleman sinun palkkas, niin kaikki lauma kantoi pilkullisia.
Sa dihang miingon siya, 'Ang mga puntik-puntikon nga mananap mao ang imong bayad,' nanganak ang tanang panon sa mananap ug puntik-puntikon. Ug sa dihang miingon siya, 'Ang adunay badlis-badlis mao ang imong bayad,' nanganak ang tibuok panon sa mananap ug adunay badlis-badlis.
9 Niin on Jumala ottanut teidän isänne hyvyyden ja antanut minulle.
Ingon niini nga paagi gikuha sa Dios ang mga mananap sa imong amahan ug gihatag kini nganhi kanako.
10 Ja tapahtui lauman siittämisen ajalla, nostin minä silmäni ja näin unessa: ja katso, kauriit, jotka nousivat laumain päälle, olivat juonteiset, pilkulliset ja kirjavat.
Usa ka higayon sa panahon sa tingsanay sa mga mananap, nakita ko sa damgo nga ang mga laki nga kanding nakig-upa sa panon sa kanding. Ang mga laki nga kanding nga adunay badlis-badlis, mga puntik-puntikon, ug mga kabang.
11 Ja Jumalan enkeli sanoi minulle unessa: Jakob; ja minä vastasin: tässä minä olen.
Miingon ang anghel sa Dios kanako diha sa damgo, 'Jacob.' Mitubag ako, 'Ania ako.'
12 Mutta hän sanoi: nosta silmäs, ja katso, kaikki kauriit, jotka nousevat laumain päälle, ovat juonteiset, pilkulliset ja kirjavat: sillä minä olen nähnyt kaikki, mitä Laban sinulle tekee.
Miingon siya, 'Itutok ang imong mata ug tan-awa ang tanang mga kanding nga laki nga ning-upa sa panon sa kanding nga adunay badlis-badlis, ug puntik-puntikon, ug kabang, tungod kay nakita ko ang tanan nga gibuhat ni Laban kanimo.
13 Minä olen Jumala BetElissä, jossa sinä voitelit kiven, ja jossas teit minulle lupauksen: nouse siis nyt ja lähde tältä maalta, ja palaja syntymä-maalles.
Ako ang Dios didto sa Betel, diin gidihogan nimo ang haligi, diin naghimo ka ug panaad nganhi kanako. Karon bangon ug biyai kining yutaa ug balik sa yuta nga imong natawhan.”'
14 Niin vastasivat Rakel ja Lea, ja sanoivat hänelle: onko meillä enää osaa, eli perimistä meidän isämme huoneessa?
Mitubag si Raquel ug si Lea ug miingon kaniya, “Aduna pa ba kamiy bahin o mapanunod sa panimalay sa among amahan?
15 Eikö hän ole pitänyt meitä muukalaisina? Sillä hän on myynyt meidät, ja peräti syönyt meidän hintamme.
Dili ba iya man kaming giisip ingon nga mga langyaw? Tungod kay gibaligya kami niya ug gihurot usab niya ang among salapi.
16 Sentähden kaikki hyvyys, jonka Jumala on ottanut meidän isältämme, se tulee oikeudella meille ja meidän lapsillemme: Nyt siis kaikki, mitä Jumala sinulle on käskenyt, se tee.
Tungod kay ang tanang katigayonan nga gikuha sa Dios gikan sa among amahan amoa ug sa among mga anak. Busa karon, buhata dayon ang bisan unsa nga giingon sa Dios kanimo.”
17 Niin nousi Jakob; ja nosti lapsensa ja emäntänsä kamelein päälle.
Busa nangandam si Jacob ug gipasakay ang iyang mga anak nga lalaki ug ang iyang mga asawa ngadto sa mga kamelyo.
18 Ja vei pois kaiken karjansa, ja kaiken tavaransa, minkä hän oli pannut kokoon, sen oman karjansa, kun hän oli saanut Mesopotamiassa: mennäksensä isänsä Isaakin tykö Kanaanin maalle.
Gipalakaw niya ang iyang mga kahayopan una kaniya, uban sa tanan niyang kabtangan, lakip ang mga kahayopan nga iyang napanag-iya sa Padan Aram. Unya nangandam siya padulong sa iyang amahan nga si Isaac sa yuta sa Canaan.
19 Mutta Laban oli mennyt keritsemään laumaansa. Ja Rakel varasti isänsä epäjumalat.
Sa dihang milakaw si Laban aron sa pagpanupi sa iyang karnero, gikawat ni Raquel ang diosdios sa iyang amahan.
20 Niin varasti Jakob Labanin Syrialaisen sydämen, siinä ettei hän ilmoittanut hänelle, että hän pakeni.
Gilingla usab ni Jacob si Laban nga Arameanhon, tungod kay wala siya nananghid kaniya nga mobiya na.
21 Niin hän pakeni, ja kaikki, mitä hänellä oli, nousi ja meni virran ylitse; ja meni Gileadin vuorta kohden.
Busa mikalagiw siya uban sa tanan nga iyang gipanag-iya ug dali nga mitabok sa Suba, ug mipadulong ngadto sa kabungtoran sa Gilead.
22 Kolmantena päivänä ilmoitettiin Labanille, että Jakob oli paennut.
Sa ikatulo nga adlaw gisuginlan si Laban nga mikagiw na si Jacob.
23 Niin hän otti veljensä kanssansa, ja ajoi häntä takaa seitsemän päiväkunnan matkan: ja saavutti hänen Gileadin vuorella.
Busa gidala niya ang iyang mga paryente kuyog kaniya ug migukod kaniya sulod sa pito ka adlaw nga pagpanaw. Naapsan niya siya didto sa bungtod sa Gilead.
24 Mutta Jumala oli tullut Labanin Syrialaisen tykö yöllä unessa ja sanonut hänelle: kavahda sinuas, ettes puhu Jakobille hyvää eli pahaa.
Unya sa pagkagabii nagpakita ang Dios kang Laban nga Arameanhon diha sa usa ka damgo ug miingon kaniya, “Pag-amping sa imong isulti ngadto kang Jacob maayo man o daotan.”
25 Ja Laban lähestyi Jakobia. Mutta Jakob oli majansa tehnyt vuorelle. Ja Laban teki veljinensä myös majansa Gileadin vuorelle.
Naapsan ni Laban si Jacob samtang gitaod ang iyang tolda didto sa bungtod. Nagkampo usab si Laban kauban ang iyang mga paryente didto sa bungtod sa Gilead.
26 Niin sanoi Laban Jakobille: mitäs olet tehnyt, ettäs varastit minun sydämeni ja olet vienyt pois minun tyttäreni niinkuin miekalla otetut?
Miingon si Laban kang Jacob, “Unsa man kining imong gihimo, nga imoha man akong gilimbongan ug gidala ang akong mga anak sama sa mga bihag sa gubat?
27 Ja miksis salaa pakenit ja varastit sinus minulta, ja et ilmoittanut minulle? että minä olisin sinua saattanut ilolla, ja lauluilla, ja trumpuilla, ja kanteleilla.
Nganong mikalagiw ka man sa tago ug gilingla ako nimo ug wala suginli. Palakwon ko unta kamo inubanan ang mga pagsaulog ug mga pag-awit, uban sa tamborin ug sa mga alpa.
28 Ja et sallinut minun suuta antaa minun pojilleni ja tyttärilleni: tämän sinä olet tyhmästi tehnyt.
Wala man lang ko nimo tugoti sa paghalok sa akong mga apo nga lalaki ug sa akong mga anak nga babaye agig panamilit. Binuang kining imong gihimo.
29 Ja minulla olis kyllä voimaa tehdä teille pahaa, mutta teidän isänne Jumala sanoi menneenä yönä minulle: kavahda itses puhumasta Jakobille hyvää eli pahaa.
Aduna unta akoy gahom sa pagsakit kaninyo, apan ang Dios sa imong amahan misulti kanako kagabii ug miingon, 'Pag-amping sa imong isulti ngadto kang Jacob maayo man o daotan.'
30 Ja nyt ettäs kumminkin menit pois, ja niin suuresti ikävoitsit isäs huoneeseen: miksis varastit minun jumalani.
Ug karon, mipahawa ka tungod kay naghandom ka pag-ayo sa panimalay sa imong amahan. Apan nganong gikawat man nimo ang akong mga diosdios?”
31 Ja Jakob vastasi, ja sanoi Labanille: minä pekäsin ja luulin sinun väkivallalla ottavan pois minulta sinun tyttäres.
Mitubag si Jacob ug miingon kang Laban, “Tungod kay nahadlok ako ug naghunahuna nga imong kuhaon pagpugos ang imong mga anak nga babaye gikan kanako mao nga mibiya ako sa tago.
32 Mutta kenenkä tyköä sinä löydät jumalas, ei sen pidä elämän. Tunnustele meidän veljeimme läsnä ollessa, mitä omaas on minun tykönäni, ja ota pois se. Mutta ei Jakob tietänyt Rakelin niitä varastaneen.
Si bisan kinsa ang mikawat sa imong mga diosdios mamatay. Sa atubangan sa atong mga paryente, tan-awa kung unsa ang ania kanako nga imoha ug kuhaa kini.” Tungod kay wala man masayod si Jacob nga si Raquel mao ang nagkawat niini.
33 Niin Laban meni Jakobin majaan, ja Lean majaan, ja heidän molempain piikainsa majaan, ja ei löytänyt. Ja läksi Lean majasta, ja tuli Rakelin majaan.
Misulod si Laban ngadto sa tolda ni Jacob, sa tolda ni Lea, ug ngadto sa tolda sa duha ka mga sulugoon nga babaye, apan wala gayod niya kini makita. Migawas siya sa tolda ni Lea ug misulod ngadto sa tolda ni Raquel.
34 Mutta Rakel oli ottanut epäjumalat ja pannut kamelein satulan ala, ja istui siihen päälle; mutta Laban etsi kaiken majan ja ei löytänyt.
Karon gikuha na ni Raquel ang mga diosdios, ug gibutang kini sa sakang sa kamelyo, ug gilingkoran niya kini. Nangita si Laban sa tibuok tolda, apan wala gayod niya kini nakita.
35 Ja hän sanoi isällensä: älköön minun herrani vihastuko, etten minä saa nousta sinun edessäs: sillä minulle tapahtuu vaimoin menon jälkeen: Ja hän etsi, ja ei löytänyt epäjumaliansa.
Miingon siya sa iyang amahan, “Ayaw kasuko akong agalon, nga dili ako makabarog sa imong atubangan, tungod kay giregla ako.” Busa nangita siya apan wala niya hikaplagi ang iyang mga diosdios.
36 Ja Jakob vihastui ja riiteli Labanin kanssa; vastasi ja sanoi hänelle: mitä minä olen rikkonut, ja mikä minun pahatekoni on, ettäs minua olet niin vihaisesti ajanut takaa?
Nasuko si Jacob ug nakiglalis kang Laban. Miingon siya kaniya, “Unsa man ang akong sayop? Unsa man ang akong sala, nga mainiton ka man nga migukod kanako?
37 Sinä olet etsiskellyt kaikki minun taloni kalut, mitäs olet löytänyt kaikista sinun talois kaluista? Tuo tähän minun ja sinun veljeis eteen, ratkaista meidän kahden vaiheellamme.
Kay giutingkay mo na ang tanan kong mga kabtangan. Unya unsa may imong nakita nga butang nga imoha? Dad-a ngari sa atubangan sa atong mga paryente aron mohukom sila tali natong duha.
38 Minä olen ollut sinun tykönäs jo kaksikymmentä ajastaikaa, ja sinun lampaas ja vuohes ei ole hedelmättömät olleet: ja en ole minä syönyt oinaita sinun laumastas.
Sulod sa 20 ka tuig nga nakig-uban ako kanimo. Wala gayod nakuhai sa ilang pagburos ang imong mga baye nga karnero ug mga kanding, ni nagkaon ako sa bisan usa nga laking karnero nga gikan sa imong panon.
39 Enkä ole tuonut sinulle pedolta haaskattua, mutta minun piti sen maksaman, sen olet sinä minun kädestäni vaatinut: niin myös mitä ikänänsä sinulta päivällä eli yöllä varastettu oli.
Kadtong gikunis-kunis sa mga mananap wala nako dad-a kanimo. Hinuon, ako ang nahimong responsable sa mga nawala niini. Kanunay nimong gipabayran kanako ang matag nawala nga mananap, kung gikawat kini sa adlaw man o sa gabii.
40 Päivällä on minun helle väsyttänyt, ja yöllä vilu: ja uni on paennut minun silmistäni.
Anaa ako; sa adlaw nga ang kainit mituhop kanako, ug ang katugnaw sa kagabhion; ug wala akoy tulog.
41 Minä olen jo kaksikymmentä ajastaikaa ollut sinun huoneessas, neljätoistakymmentä ajastaikaa palvelin minä sinua kahden tyttäres tähden, ja kuusi ajastaikaa sinun laumas tähden: ja sinä olet muuttanut minun palkkani kymmenen kertaa.
Anaa ako sa imong panimalay sa milabay nga 20 ka tuig. Nagtrabaho ako kanimo sulod sa napulog upat ka tuig alang sa imong duha ka anak nga babaye, ug unom ka tuig alang sa imong mga mananap. Giusab nimo ang akong suhol sa napulo ka higayon.
42 Jollei minun isäni Jumala, Abrahamin Jumala ja Isaakin pelko olisi ollut minun puolellani; niin sinä peräti tyhjänä olisit minun päästänyt. Mutta Jumala on nähnyt minun vaivani ja kätteni työt, ja nuhteli menneenä yönä sinua.
Gawas kung ang Dios sa akong amahan, ang Dios ni Abraham, ug ang gikahadlokan ni Isaac, wala pa nag-uban kanako, papahawaon gayod nimo ako nga walay dala. Nakita sa Dios ang akong pag-antos ug kung unsa kalisod ang akong pagtrabaho, ug gibadlong ka niya kagabii.”
43 Vastasi Laban, ja sanoi Jakobille: tyttäret ovat minun tyttäreni, ja pojat ovat minun poikani, ja laumat ovat minun laumani, ja kaikki mitä sinä näet ovat minun: mitä minä teen tänäpänä minun tyttärilleni taikka heidän lapsillensa, jotka he ovat synnyttäneet?
Mitubag si Laban ug miingon kang Jacob, “Kanang mga babaye akoa nang mga anak, ang ilang mga anak ako nang mga apo, ug ang panon sa mga mananap ako nang mga mananap. Tanan nga imong nakita akoa. Apan unsa pa may mabuhat nako karon sa akong mga anak nga babaye, o sa mga anak nga ilang gipakatawo?
44 Tule siis nyt ja tehkäämme liitto, minä ja sinä; joka pitää oleman todistus minun ja sinun vaiheellas.
Busa karon, magbuhat kita ug kasabotan, ikaw ug ako, ug mamahimo kining usa ka saksi tali kanimo ug kanako.”
45 Niin otti Jakob kiven, ja pani pystyälle muistopatsaaksi.
Busa nagkuha si Jacob ug usa ka dakong bato ug iya kining gibutang ingon nga usa ka haligi.
46 Ja Jakob sanoi veljillensä: kootkaat kiviä. Ja he toivat kiviä, ja tekivät roukkion; ja atrioitsivat siinä sen roukkion päällä.
Miingon si Jacob sa iyang mga paryente, “Pagtapok ug mga bato.” Busa nagkuha sila ug mga bato ug gipatong-patong nila kini. Unya nangaon sila didto duol sa gipatong-patong nga mga bato.
47 Ja Laban kutsui hänen Jegar Sahabuta: mutta Jakob kutsui hänen Gilead.
Gitawag kini ni Laban ug Jegar Saha Duta, apan gitawag kini ni Jacob ug Galeed.
48 Niin Laban sanoi: tämä roukkio olkoon todistus tänäpänä minun ja sinun vaiheellas; sentähden kutsui hän hänen nimensä Gilead.
Miingon si Laban, “Kining gipatong-patong nga mga bato mao ang saksi tali kanako ug kanimo karong adlawa.” Busa ang ngalan niini gitawag ug Galeed.
49 Ja Mitspa; sillä hän sanoi: Herra olkoon peräänkatsoja sinun ja minun vaiheellani, koska me erkanemme toinen toisestamme:
Gitawag usab kini ug Mispa, tungod kay nag-ingon si Laban, “Magbantay unta si Yahweh tali kanimo ug kanako, kung dili man kita magkita.
50 Jos sinä vaivaat minun tyttäriäni, taikka otat muita emäntiä, paitsi minun tyttäriäni. Ei ole yhtään ihmistä (joka todistais) meidän kanssamme, mutta katso, Jumala on todistaja minun ja sinun vaiheellas.
Kung imong pasipad-an ang akong mga anak, ug mangasawa ka ug lain gawas sa akong mga anak, bisan tuod wala kita nag-uban, tan-awa, saksi ang Dios tali kanimo ug kanako.”
51 Ja Laban sanoi (vielä) Jakobille: katso, tämä on roukkio, ja tämä on muistopatsas, jonka minä panen minun ja sinun vaiheelles.
Miingon si Laban kang Jacob, “Tan-awa kining gipatong-patong nga mga bato, ug tan-awa ang haligi, nga diin gihimo ko tali kanimo ug kanako.
52 Tämä roukkio olkoon todistus, ja tämä patsas olkoon myös todistus, etten minä käy ylitse tämän roukkion sinun tykös, etkä sinä käy ylitse tämän roukkion ja tämän patsaan minun tyköni, vahinkoa tekemään.
Kining gipatong-patong nga mga bato, ug ang haligi mao ang saksi, nga dili ako molatas niining gipatong-patong nga mga bato paingon kanimo, ug dili usab ikaw molatas niining gipatong-patong nga mga bato ug haligi paingon kanako aron sa pagbuhat ug daotan.
53 Abrahamin Jumala ja Nahorin Jumala ja heidän isäinsä Jumala, ratkaiskoon meidän välillämme. Ja Jakob vannoi isänsä Isaakin pelvon kautta.
Ang Dios ni Abraham, ug ang Dios ni Nahor, ang Dios sa ilang amahan, maghukom unta tali kanato.” Nanumpa si Jacob sa Dios, nga mao ang gikahadlokan ni Isaac.
54 Ja Jakob uhrasi vuorella, ja kutsui veljensä syömään leipää. Ja kuin he olivat syöneet, olivat he yötä vuorella.
Naghalad ug usa ka sakripisyo si Jacob didto sa bukid ug gidapit niya ang iyang mga paryente aron mangaon. Nangaon sila ug nagpagabii sila didto sa bukid.
55 Mutta aamulla varhain nousi Laban, ja suuta antoi poikainsa ja tytärtensä, ja siunasi heitä, ja meni matkaansa, ja palasi kotiansa.
Sayo sa kabuntagon mibangon si Laban ug gihagkan niya ang iyang mga apo nga lalaki ug ang iyang mga anak nga babaye ug gipanalanginan niya sila. Unya mibiya si Laban ug mibalik sa iyang panimalay.
