1 Mooseksen 29
1 Niin Jakob läksi matkaan: ja tuli itäiselle maalle.
Unya mipadayon si Jacob sa iyang panaw ug nahiabot siya sa kayutaan sa katawhan sa sidlakan.
2 Ja katseli ympärillensä, ja katso, kaivo oli kedolla. Ja katso, siellä makasi myös kolme lammaslaumaa sen tykönä, sillä siitä kaivosta juottivat he laumat: ja suuri kivi oli kaivon suulla.
Sa iyang pagtan-aw, nakakita siya ug atabay didto sa uma, ug ania, adunay tulo ka panon sa mga karnero nga naglubog niini. Kay gikan niana nga atabay magpainom sila sa mga panon sa kahayopan, ug adunay dako nga bato ibabaw sa baba sa atabay.
3 Sillä sinne koottiin kaikki laumat, ja vieritettiin kivi kaivon suulta, ja he juottivat lampaita: ja vierittivät kiven jälleen siallensa kaivon suulle.
Sa dihang matigom na didto ang tanang panon sa kahayopan, ang mga magbalantay maoy magligid sa bato gikan sa baba sa atabay ug magpainom sa mga karnero, ug unya ibutang ang bato ibabaw sa baba sa atabay balik sa nahimutangan niini.
4 Ja Jakob sanoi heille: minun veljeni, kusta te olette? he vastasivat: Haranista me olemme.
Miingon si Jacob ngadto kanila, mga igsoon ko, asa man kamo gikan? Ug miingon sila, “Gikan kami sa Haran.”
5 Hän sanoi heille: tunnetteko Labanin, Nahorin pojan? he sanoivat: tunnemme kyllä.
Miingon siya kanila, “Nakaila ba kamo kang Laban ang anak nga lalaki ni Nahor?” Mitubag sila, “Nakaila kami kaniya,”
6 Hän sanoi: onko hän rauhassa? he vastasivat: rauhassa hän on. Ja katso, Rakel hänen tyttärensä tulee lammasten kanssa.
Miingon siya kanila, “Maayo ba siya?” Sila mitubag, “Maayo man siya, ug tan-awa, nagpadulong dinhi ang iyang anak nga babaye nga si Raquel uban ang mga karnero.”
7 Niin hän sanoi: katso, vielä on paljo päivää, eikä vielä ole aika karjaa koota: niin juottakaat siis lampaita, menkäät ja kaitkaat heitä.
Miingon si Jacob, “Tan-awa, hataas pa ang adlaw. Dili pa kini mao ang takna aron tigumon ang mga kahayopan. Kinahanglan paimnon una ninyo ang mga karnero ug unya lakaw ug pasabsaba sila.”
8 He sanoivat: emme saa siihenasti kuin kaikki laumat kootaan, ja vieritämme kiven kaivon suulta, juottaaksemme lampaat.
Miingon sila, “Dili kami makapainom kanila hangtod nga matigom ang tanang kahayopan. Unya igaligid sa mga lakaki ang bato gikan sa baba sa atabay, ug makapainom na kami sa mga karnero.”
9 Vielä hänen puhuissansa heidän kanssansa, tuli Rakel isänsä lammasten kanssa: sillä hän kaitsi lampaita.
Samtang nakigsulti pa si Jacob kanila, miabot si Raquel uban sa mga karnero sa iyang amahan, kay siya man ang nag-atiman kanila.
10 Ja tapahtui, koska Jakob näki Rakelin enonsa Labanin tyttären, ja enonsa Labanin lampaat: niin meni Jakob hänen tykönsä, ja vieritti kiven kaivon suulta. Ja juotti enonsa Labanin lampaat.
Sa pagkakita ni Jacob kang Raquel, ang anak nga babaye ni Laban, nga igsoong lalaki sa iyang inahan, ug sa mga karnero ni Laban, nga igsoong lalaki sa iyang inahan, miduol si Jacob, ug giligid niya ang bato gikan sa baba sa atabay, ug gipainom ang kahayopan ni Laban, nga igsoon sa iyang inahan.
11 Ja Jakob suuta antoi Rakelin: ja korotti äänensä ja itki.
Gihalokan ni Jacob si Raquel ug mihilak siya sa makusog.
12 Ja ilmoitti hänelle, että hän oli hänen isänsä veli, Rebekan poika. Niin juoksi hän ja ilmoitti sen isällensä.
Gisultihan ni Jacob si Raquel nga siya mao ang paryente sa iyang amahan, ug nga siya ang anak ni Rebeca. Unya midagan siya ug gisuginlan ang iyang amahan.
13 Ja koska Laban kuuli sanoman Jakobista sisarensa pojasta, juoksi hän häntä vastaan, ja otti hänen syliinsä, ja suuta antoi hänen, ja vei hänen huoneesensa: ja hän jutteli Labanille kaiken asian.
Sa pagkadungog ni Laban sa balita mahitungod kang Jacob nga anak sa iyang igsoong babaye, midagan siya aron sa pagtagbo kaniya, gigakos niya siya ug gihalokan, ug gidala niya siya sa iyang panimalay. Gisugilon ni Jacob kang Laban kining tanang butang.
14 Niin sanoi Laban hänelle: tosin sinä olet minun luuni ja lihani. Ja hän oli hänen tykönänsä koko kuukauden.
Miingon si Laban kaniya, “Ikaw gayod ang akong bukog ug ang akong unod.” Unya mipuyo si Jacob kaniya sa usa ka bulan.
15 Sitte sanoi Laban Jakobille: vaikkas olet minun veljeni, palveletkos sentähden minua ilman mitäkään? ilmoita minulle, mikä sinun palkkas olis.
Unya miingon si Laban kang Jacob, “Kinahanglan ba nga mag-alagad ka kanako nga walay bayad tungod kay ikaw akong paryente? Sultihi ako, unsa man ang ibayad kanimo?”
16 Ja Labanilla oli kaksi tytärtä: vanhemman nimi oli Lea, ja nuoremman nimi oli Rakel.
Karon si Laban adunay duha ka anak nga babaye. Ang ngalan sa kamagulangan mao si Lea, ug ang kinamanghoran mao si Raquel.
17 Mutta Lea oli pehmiä silmistä; vaan Rakel oli kauniin muotoinen, ja ihana kasvoilta.
Ang mga mata ni Lea malumo, apan si Raquel maanyag ang pamarog ug ang panagway.
18 Ja Jakob rakasti Rakelia: ja sanoi: minä palvelen sinua seitsemän ajastaikaa Rakelin, sinun nuoremman tyttäres tähden.
Gihigugma ni Jacob si Raquel, busa miingon siya, “Mag-alagad ako kanimo sulod sa pito ka tuig alang kang Raquel, ang imong kamanghorang anak nga babaye.”
19 Laban vastasi: parempi on, että minä hänen annan sinulle, kuin jollekin toiselle: ole minun tykönäni.
Si Laban miingon, “Mas maayo pa nga ihatag ko siya kanimo kaysa ihatag ko siya sa ubang lalaki. Pagpuyo uban kanako.”
20 Niin palveli Jakob Rakelin tähden seitsemän ajastaikaa: ja ne olivat hänen silmissänsä niinkuin muutamat päivät, rakastaissansa häntä.
Busa nag-alagad si Jacob kang Laban sulod sa pito katuig alang kang Raquel; ug daw sama lamang kini sa pipila ka mga adlaw, tungod sa iyang gugma kaniya.
21 Ja Jakob sanoi Labanille: anna minun emäntäni minulle: sillä minun aikani on täytetty mennä hänen tykönsä.
Unya miingon si Jacob kang Laban, “Ihatag na kanako ang akong asawa, kay nahingpit ko na ang mga adlaw—aron nga mapangasawa ko na siya!”
22 Niin Laban kutsui kokoon kaiken sen paikkakunnan miehet, ja piti häät.
Busa gitigom ni Laban ang tanang tawo sa maong dapit ug nagpakombira siya.
23 Mutta ehtoona otti hän tyttärensä Lean, ja vei sen hänen tykönsä: ja hän makasi sen tykönä.
Pagkagabii niana, gikuha ni Laban ang iyang anak nga babaye nga si Lea ug gidala siya ngadto kang Jacob, nga nakigdulog kaniya.
24 Ja Laban antoi tyttärellensä Lealle piikansa Silpan piiaksi.
Ug gihatag ni Laban ang iyang babayeng sulugoon nga si Zilpa ngadto sa iyang anak nga si Lea, aron mahimo niyang sulugoon.
25 Aamulla, katso, se oli Lea. Ja hän sanoi Labanille: miksis tämän minulle teit? enkö minä Rakelin tähden palvellut sinua? miksis minun petit?
Sa pagkabuntag, tan-awa, si Lea diay kadto! Miingon si Jacob ngadto kang Laban, “Unsa man kining gibuhat mo kanako? Dili ba nag-alagad man ako kanimo alang kang Raquel? Nganong gilingla mo man ako?”
26 Vastasi Laban: ei niin ole meidän maan tapa, että nuorempi annetaan ennen vanhempaa.
Mitubag si Laban, “Wala namo nabatasan ang paghatag una sa manghod kaysa magulang.
27 Täytä tämän viikko; niin se myös sinulle annetaan, siitä palveluksesta kun sinä palvelet minua vielä toiset seitsemän ajastaikaa.
Taposa una ang simana sa kasal niining anak nga babaye, ug igahatag usab namo kanimo ang manghod ingon nga baylo sa imong pag-alagad pa kanako sa dugang pito katuig.”
28 Jakob teki niin, ja täytti hänen viikkonsa: ja hän antoi hänelle tyttärensä Rakelin emännäksi.
Busa gibuhat kana ni Jacob, ug gitapos ang simana ni Lea. Unya gihatag usab ni Laban kaniya si Raquel nga iyang anak nga babaye ingon nga iyang asawa.
29 Ja Laban antoi tyttärellensä Rakelille piikansa Bilhan, piiaksi.
Gihatag usab ni Laban si Bilha ngadto sa iyang anak nga babaye nga si Raquel aron mahimo niyang sulugoon.
30 Niin hän makasi myös Rakelin kanssa, ja piti Rakelin rakkaampana kuin Lean; ja palveli häntä vielä toiset seitsemän ajastaikaa.
Busa nakigdulog usab si Jacob kang Raquel, apan mas gihigugma pag-ayo niya si Raquel kaysa kang Lea. Busa nag-alagad pa si Jacob kang Laban sa dugang pito katuig.
31 Ja koska Herra näki Lean katsottavan ylön, teki hän hänen hedelmälliseksi; mutta Rakel oli hedelmätöin.
Nakita ni Yahweh nga wala gihigugma si Lea, busa giablihan niya ang iyang tagoangkan, apan si Raquel walay anak.
32 Niin Lea tuli raskaaksi, ja synnytti pojan, ja kutsui hänen nimensä Ruben, ja sanoi: Herra on katsonut minun ahdistukseni puoleen, nyt siis minun mieheni rakastaa minua.
Nagmabdos si Lea ug nanganak ug usa ka batang lalaki, ug ginganlan niya siya ug Ruben. Kay miingon siya, “Tungod kay nakita ni Yahweh ang akong kasakitan; higugmaon na gayod ako karon sa akong bana.”
33 Ja hän taas tuli raskaaksi, ja synnytti pojan, ja sanoi: Herra on kuullut minua katsottavan ylön, ja on myös tämän minulle antanut: ja kutsui hänen nimensä Simeon.
Unya nagmabdos siya pag-usab ug nanganak ug usa ka batang lalaki. Miingon siya, “Tungod kay nadungog ni Yahweh nga wala ako higugmaa, gihatagan niya usab ako ug laing anak nga lalaki.” Ug ginganlan niya siya ug Simeon.
34 Ja hän jälleen tuli raskaaksi ja synnytti pojan, ja sanoi: nyt taas minun mieheni pysyy minun tykönäni: sillä minä synnytin hänelle kolme poikaa. Sentähden hän kutsui hänen nimensä Levi.
Unya nagmabdos na usab siya ug nanganak ug laing batang lalaki. Miingon siya, “Karon niining higayona mahigugma na kanako ang akong bana, tungod kay gipanganak ko alang kaniya ang tulo ka anak nga lalaki.” Busa ginganlan siya ug Levi.
35 Ja hän tuli vielä raskaaksi, ja synnytti pojan, ja sanoi: nyt minä kiitän Herraa; sentähden kutsui hän hänen nimensä Juuda: ja lakkasi synnyttämästä.
Nagmabdos siya pag-usab ug nanganak ug batang lalaki. Miingon siya, “Niining higayona pagadaygon ko si Yahweh.” Busa ginganlan siya ug Juda; unya mihunong na siya sa pagpanganak.
