< 1 Mooseksen 27 >

1 Ja tapahtui, koska Isaak tuli vanhaksi, ja hänen silmänsä pimiäksi, ettei hän nähnyt, niin kutsui hän Esaun vanhemman poikansa, ja sanoi hänelle: minun poikani: hän vastasi häntä: tässä minä olen.
Quando Isaac era velho, e seus olhos estavam escuros, para que ele não pudesse ver, chamou Esaú de seu filho mais velho, e disse-lhe: “Meu filho...”. Ele lhe disse: “Aqui estou eu”.
2 Ja hän sanoi: katso, minä olen vanhennut: enkä tiedä minun kuolemanpäivääni.
Ele disse: “Veja agora, eu sou velho. Eu não sei o dia da minha morte.
3 Ota siis nyt sinun kalus, viines ja joutses; ja mene kedolle, ja pyydä minulle metsän-otus.
Agora, portanto, por favor, pegue suas armas, sua aljava e seu arco, e vá para o campo, e traga-me carne de veado.
4 Ja tee minulle himoruokaa, senkaltaista jota minä rakastan, ja tuo syödäkseni: että minun sieluni siunais sinua, ennenkuin minä kuolen.
Faça-me comida saborosa, como eu amo, e traga-a até mim, para que eu possa comer, e para que minha alma possa abençoá-lo antes que eu morra”.
5 Mutta Rebekka kuuli Isaakin näitä puhuvan poikansa Esaun kanssa. Ja Esau meni metsään, pyytämään metsänotusta, tuodaksensa.
Rebekah ouviu quando Isaac falou com Esaú seu filho. Esaú foi para o campo para caçar veado e trazê-lo.
6 Niin puhui Rebekka pojallensa Jakobille, sanoen: katso, minä kuulin isäs puhuvan veljes Esaun kanssa, ja sanovan:
Rebekah falou com Jacó seu filho, dizendo: “Eis que ouvi seu pai falar com Esaú seu irmão, dizendo:
7 Tuo minulle metsänotus, ja tee minulle himoruokaa syödäkseni; että siunaisin sinua Herran edessä, ennen kuin minä kuolen.
'Traga-me carne de veado, e faça-me comida saborosa, para que eu possa comer, e abençoá-lo antes de Yahweh antes de minha morte'.
8 Niin kuule nyt poikani minun ääneni, mitä minä sinulle käsken.
Agora, portanto, meu filho, obedece à minha voz segundo o que eu te ordeno.
9 Mene laumaan, ota sieltä minulle kaksi hyvää vohlaa; tehdäkseni isälles niistä himoruokaa, niinkuin hän rakastaa.
Vá agora para o rebanho e traga-me dois bons cabritos de lá. Eu os farei comida saborosa para seu pai, tal como ele ama.
10 Ja vie se isälles hänen syödäksensä; että hän siunais sinua, ennen kuin hän kuolee.
Você o trará a seu pai, para que ele possa comer, a fim de que ele o abençoe antes de sua morte”.
11 Niin Jakob sanoi äidillensä Rebekalle: katso, veljeni Esau on karvainen, mutta minä olen paljas.
Jacob disse a Rebekah sua mãe: “Eis que Esaú meu irmão é um homem peludo, e eu sou um homem liso.
12 Mitämaks, isäni sivelee minua, ja luulee minun häntä pettävän: ja minä saatan päälleni kirouksen, ja en siunausta.
E se meu pai me tocar? Eu lhe parecerei como um enganador, e traria uma maldição sobre mim mesmo, e não uma bênção”.
13 Niin hänen äitinsä sanoi hänelle: sinun kiroukses tulkoon minun päälleni, minun poikani: ainoastansa ole minun äänelleni kuuliainen, mene ja tuo se minulle.
Sua mãe lhe disse: “Que sua maldição caia sobre mim, meu filho”. Obedeça apenas à minha voz, e vá buscá-los para mim”.
14 Niin hän meni ja otti ja toi äidillensä; ja hänen äitinsä valmisti himoruan, jota hänen isänsä rakasti.
Ele foi, e os pegou, e os trouxe para sua mãe. Sua mãe fazia comidas saborosas, como as que seu pai amava.
15 Ja Rebekka otti vanhemman poikansa Esaun parhaat vaatteet, jotka huoneessa hänen tykönänsä olivat: ja puetti nuoremman poikansa Jakobin niihin.
Rebekah pegou as boas roupas de Esaú, seu filho mais velho, que estavam com ela em casa, e as colocou em Jacob, seu filho mais novo.
16 Vaan vohlain nahat kääri hän hänen käsiinsä, ja paljaaseen kaulaansa.
She colocou as peles das cabras jovens em suas mãos, e na lisa do pescoço dele.
17 Ja antoi sen himoruan ja leivän, kun hän valmistanut oli, poikansa Jakobin käteen.
Ela deu a comida saborosa e o pão, que ela havia preparado, na mão de seu filho Jacob.
18 Ja hän tuli isänsä tykö, ja sanoi: minun isäni. Hän vastasi: tässä minä olen. Kukas olet, minun poikani.
Ele veio até seu pai e disse: “Meu pai...”. Ele disse: “Aqui estou eu”. Quem é você, meu filho?”
19 Jakob sanoi isällensä: minä olen Esau sinun esikoises; minä olen niin tehnyt kuin sinä minulle käskit: nouse siis, istu, ja syö minun saalistani, että sinun sielus siunaisi minua.
Jacob disse a seu pai: “Eu sou Esaú, seu primogênito”. Fiz o que me pediu para fazer. Por favor, levanta-te, senta-te e come do meu veado, para que tua alma me abençoe”.
20 Mutta Isaak sanoi pojallensa: minun poikani, kuinkas olet niin nopiasti löytänyt? ja hän vastasi: Herra sinun Jumalas antoi minun sen kohdata.
Isaac disse a seu filho: “Como você o encontrou tão rapidamente, meu filho”? Ele disse: “Porque Yahweh seu Deus me deu o sucesso”.
21 Niin sanoi Isaak Jakobille: tules tänne minun poikani sivelläkseni: jos olet minun poikani Esau taikka et.
Isaac disse a Jacob: “Por favor, aproxime-se, para que eu possa sentir você, meu filho, quer você seja realmente meu filho Esaú ou não”.
22 Niin Jakob astui isäntä Isaakin tykö: ja kuin hän siveli häntä, sanoi hän: ääni on Jakobin ääni, mutta kädet ovat Esaun kädet.
Jacob se aproximou de Isaac, seu pai. Ele o sentiu e disse: “A voz é a voz de Jacó, mas as mãos são as mãos de Esaú”.
23 Ja ei tuntenut häntä: sillä hänen kätensä olivat niinkuin Esaun veljensä kädet, karvaiset: ja niin hän siunasi häntä.
Ele não o reconheceu, porque suas mãos eram peludas, como as mãos de seu irmão Esaú. Por isso, ele o abençoou.
24 Ja sanoi hänelle: oletkos minun poikani Esau? hän vastasi: olen.
Ele disse: “Você é realmente meu filho Esaú?”. Ele disse: “Eu sou”.
25 Niin hän sanoi: tuo siis tänne syödäkseni minun poikani saalista, että minun sieluni siunaisi sinua: niin hän toi sen hänelle, ja hän söi, toi myös hänelle viinaa, ja hän joi.
Ele disse: “Traga-o perto de mim, e eu comerei do veado de meu filho, para que minha alma o abençoe”. Ele o trouxe para perto dele, e comeu. Trouxe-lhe vinho, e ele bebeu.
26 Ja Isaak hänen isänsä sanoi hänelle: tules nyt liki, minun poikani, ja anna minun suuta.
Seu pai Isaac lhe disse: “Aproxime-se agora, e me beije, meu filho”.
27 Ja hän astui liki, ja suuta antoi hänen. Niin hän tunsi hänen vaatteensa hajun, ja siunasi häntä, ja sanoi: katso, minun poikani haju, on niinkuin kedon haju, jonka Herra siunannut on.
Ele se aproximou e o beijou. Ele sentiu o cheiro de suas roupas e o abençoou, e disse, “Eis o cheiro de meu filho é como o cheiro de um campo que Yahweh abençoou.
28 Jumala antakoon sinulle taivaan kasteesta, ja maan lihavuudesta; yltäkyllä jyviä ja viinaa.
Deus lhe dê do orvalho do céu, da gordura da terra, e abundância de grãos e vinho novo.
29 Kansat palvelkoon sinua, ja sukukunnat kumartakoon sinua. Ole sinun veljeis herra, ja sinun äitis lapset langetkoon sinun jalkais juureen: kirottu olkoon se, joka sinua kiroo, ja siunattu olkoon se, joka sinua siunaa.
Let as pessoas o servem, e as nações se curvam diante de você. Seja senhor de seus irmãos. Deixe que os filhos de sua mãe se curvem diante de você. Malditos sejam todos aqueles que o amaldiçoam. Abençoados sejam todos aqueles que vos abençoam”.
30 Koska Isaak oli päättänyt siunauksensa Jakobille, ja Jakob siitä siihen oli lähtenyt isänsä Isaakin tyköä; niin Esau hänen veljensä tuli pyydyksiltänsä.
Assim que Isaac terminou de abençoar Jacob, e Jacob tinha acabado de sair da presença de Isaac, seu pai, Esaú, seu irmão, veio de sua caçada.
31 Ja hän myös valmisti himoruan, ja vei isällensä, ja sanoi hänelle: nouskaan minun isäni, ja syökään poikansa saalista, että sinun sielus siunaisi minua.
Ele também fez comida saborosa, e a trouxe para seu pai. Ele disse a seu pai: “Que meu pai se levante e coma do veado de seu filho, para que sua alma me abençoe”.
32 Niin vastasi Isaak hänen isänsä häntä: kukas olet? hän sanoi: minä olen sinun poikas, sinun esikoises Esau.
Isaac seu pai lhe disse: “Quem é você?” Ele disse: “Eu sou seu filho, seu primogênito, Esaú”.
33 Niin Isaak vapisi hämmästyksestä sangen kovin, ja sanoi: kuka? kussasta siis se metsämies on, joka minulle sen toi? ja minä söin kaikista, ennen kuin sinä tulit ja minä siunasin hänen: hänen pitää myös siunatun oleman.
Isaac tremeu violentamente, e disse: “Quem, então, é aquele que tomou o veado e o trouxe até mim, e eu comi de tudo antes de você vir, e o abençoei? Sim, ele será abençoado”.
34 Koska Esau kuuli isänsä puheen, huusi hän suurella äänellä, ja hänen mielensä tuli sangen karvaaksi: ja hän sanoi isällensä: siunaa myös minuakin, minun isäni.
Quando Esaú ouviu as palavras de seu pai, ele chorou com um grito extremamente grande e amargo, e disse a seu pai: “Abençoe-me, a mim também, meu pai”.
35 Niin hän sanoi: sinun veljes on tullut kavaluudella, ja vienyt pois siunauksen sinulta.
Ele disse: “Seu irmão veio com engano, e lhe tirou a bênção”.
36 Niin hän sanoi: eiköstä hän myös oikein kutsuta Jakob? sillä hän jo kahdesti minun on polkenut, minun esikoisuuteni hän sai, ja katso, nyt hän vei pois minun siunaukseni minulta: ja hän sanoi: etkös yhtäkään siunausta minun varakseni pitänyt?
Ele disse: “Ele não se chama corretamente Jacob? Pois ele me suplantou nestas duas vezes. Ele me tirou o direito de nascença. Veja, agora ele me tirou a bênção”. Ele disse: “Você não reservou uma bênção para mim?”.
37 Niin vastasi Isaak, ja sanoi Esaulle: Katso, minä olen asettanut hänen sinun herrakses, ja kaikki hänen veljensä olen minä hänelle palveliaksi pannut, jyvillä ja viinalla olen minä hänen varustanut: mitästä minä siis nyt sinulle teen, minun poikani?
Isaac respondeu a Esaú: “Eis que eu o fiz vosso senhor, e todos os seus irmãos lhe dei por servos”. Eu o sustentei com grãos e vinho novo”. O que farei então por ti, meu filho”?
38 Ja Esau sanoi isällensä: yksiköstä siunaus sinulla vaivoin onkin, minun isäni? siunaa myös minuakin, minun isäni: ja Esau korotti äänensä ja itki.
Esau disse a seu pai: “Você tem apenas uma bênção, meu pai? Abençoe-me, a mim também, meu pai”. Esaú levantou sua voz, e chorou.
39 Niin vastasi Isaak, hänen isänsä, ja sanoi hänelle: Katso, lihava asuinsia pitää sinulla oleman maan päällä, ja kastetta taivaasta ylhäältä.
Isaac, seu pai, lhe respondeu, “Eis que sua morada será da gordura da terra”, e do orvalho do céu vindo de cima.
40 Sinun miekallas pitää sinun elättämän itses, ja palveleman sinun veljeäs. Ja tapahtuu, että sinä myös tulet herraksi, ja särjet hänen ikeensä niskastas.
Você viverá pela sua espada, e servirá a seu irmão. Isso acontecerá, quando você se soltará, que você vai sacudir seu jugo do pescoço”.
41 Ja Esau vihastui Jakobin päälle siunauksen tähden, jolla hänen isänsä hänen siunannut oli; ja sanoi sydämessänsä: minun isäni murhepäivät lähestyvät: ja minä tapan veljeni Jakobin.
Esau odiava Jacob por causa da bênção com a qual seu pai o abençoou. Esaú disse em seu coração: “Os dias de luto por meu pai estão próximos”. Então eu vou matar meu irmão Jacob”.
42 Mutta Rebekalle ilmoitettiin Esaun hänen vanhemman poikansa sanat: joka lähetti ja kutsui Jakobin nuoremman poikansa, ja sanoi hänelle: katso, veljes Esau lohduttaa itsiänsä siitä, että hän sinun tappaa.
As palavras de Esaú, seu filho mais velho, foram ditas a Rebekah. Ela enviou e chamou Jacó, seu filho mais novo, e lhe disse: “Eis que seu irmão Esaú se conforta com você planejando matá-lo”.
43 Nyt, minun poikani, ole minun äänelleni kuuliainen: valmista sinus ja pakene kohta minun veljeni Labanin tykö Haraniin.
Agora, portanto, meu filho, obedeça à minha voz. Levanta-te, foge para Laban, meu irmão, em Haran.
44 Ja ole hänen tykönänsä kappale aikaa: siihenasti että veljes kiukku asettuu.
Fique com ele alguns dias, até que a fúria de seu irmão se afaste -
45 Ja siihenasti että hänen vihansa lakkaa sinusta, ja hän onhottaa mitäs häntä vastaan tehnyt olet. Niin minä lähetän ja tuotan sinun sieltä. Miksi teidän molempain pitäis yhtenä päivänä minulta tuleman pois?
até que a raiva de seu irmão se afaste de você, e ele esqueça o que você fez com ele. Então eu enviarei e o buscarei de lá. Por que eu deveria estar de luto por vocês dois em um dia”?
46 Ja Rebekka sanoi Isaakille: minä suutun minun elämääni, Hetin tytärten tähden: jos Jakob ottaa vaimon Hetin tyttäristä, jotka ovat niinkuin tämän maan tyttäret, mitä minun sitte auttaa elämään?
Rebekah disse a Isaac: “Estou cansada de minha vida por causa das filhas de Heth. Se Jacó toma uma esposa das filhas de Heth, como estas, das filhas da terra, de que me servirá minha vida?”.

< 1 Mooseksen 27 >