1 Mooseksen 26
1 Niin kallis aika tuli maalle sen entisen jälkeen, joka oli Abrahamin ajalla: ja Isaak meni Abimelekin Philistealaisten kuninkaan tykö Gerariin.
Abraham dung nathuem ah kaom hmaloe koek khokhahaih oh pacoengah, to prae thungah khokhahaih oh let. To pongah Issak loe Gerar ah kaom Philistin siangpahrang Abimelek khaeah caeh.
2 Niin Herra ilmestyi hänelle, ja sanoi: älä mene Egyptiin, vaan asu sillä maalla, jonka minä sanon sinulle.
Issak khaeah Angraeng angphong pae moe, Izip prae ah caeh tathuk hmah; oh han kang thuih ih prae ah om ah;
3 Ole muukalainen tällä maalla, ja minä olen sinun kanssas, ja siunaan sinua: sillä sinulle ja sinun siemenelles minä annan kaikki nämät maat, ja vahvistan sen valan, jonka minä Abrahamille sinun isälles vannonut olen.
hae prae thungah om ah, kai mah kang oh thuih moe, tahamhoihaih kang paek han; hae prae boih hae nangmah hoi na caanawk khaeah kang paek moe, nam pa Abraham khaeah ka sak ih lokmaihaih to ka koepsak han.
4 Ja enennän sinun siemenes niinkuin taivaan tähdet: ja annan sinun siemenelles kaikki nämät maat: Ja sinun siemenes kautta pitää kaikki kansat maan päällä siunatuksi tuleman:
Na caanawk to van ih cakaeh zetto kang pungsak moe, hae prae hae kang paek boih han; na caanawk rang hoiah long nui ih kaminawk boih tahamhoihaih hnu o tih;
5 Sillä Abraham oli kuuliainen minun äänelleni, ja piti minun oikeuteni, käskyni, säätyni ja lakini.
Abraham loe ka lok to tahngaih, ka thuih ih loknawk, patuk ih loklamnawk hoi daannawk to pazui, tiah a naa.
6 Niin Isaak asui Gerarissa.
To pongah Issak loe Gerar ah oh;
7 Ja koska sen maan kansa kysyi hänen emännästänsä, sanoi hän: hän on minun sisareni; sillä hän pelkäsi sanoa: hän on minun emäntäni (ajatellen), ettei he joskus löisi minua kuoliaksi Rebekan tähden: sillä hän oli ihana kasvoilta.
to ah kaom kaminawk mah a zu kawng to dueng o naah, anih mah ka zu ni, tiah thuih han zit pongah, Ka tanuh ni, tiah a thuih. To tiah thui ai nahaeloe Rebekah loe kranghoih pongah, hae prae ah kaom kaminawk mah na hum o moeng tih, tiah a poek.
8 Ja tapahtui, koska hän siellä kappaleen aikaa viipyi, katsoi Abimelek Philistealaisten kuningas akkunasta, ja näki Isaakin hyväilevän emäntäänsä.
To prae thungah atue kasawk ah oh; nito naah loe Philistin siangpahrang Abimelek mah thokbuem hoiah dan tathuk naah, kamhai Issak hoi a zu Rebekah to a hnuk.
9 Niin kutsui Abimelek Isaakin, ja sanoi: katso, totisesti hän on sinun emäntäs: miksis olet sanonut: hän on minun sisareni? Ja Isaak sanoi hänelle: minä ajattelin, etten minä tapettaisi hänen tähtensä.
To pongah Abimelek mah Issak to kawk moe, Khenah, anih loe na zu bae to; tipongah anih loe ka tanuh ni, tiah na thuih loe? tiah a naa. Issak mah anih khaeah, to tiah ka thui ai nahaeloe anih pongah ka dueh moeng tih, tiah a naa.
10 Abimelek sanoi: miksis tämän meille teit? olis pikaisesti tapahtunut, että joku kansasta olis maannut sinun emäntäs kanssa, ja niin sinä olisit saattanut meidän päällemme rikoksen.
To pacoengah Abimelek mah, Tipongah kaicae khaeah to tiah lok na thuih loe? Kami maeto mah na zu hae iip haih moeng nahaeloe, kaicae nuiah zaehaih nam tik sut han bae to, tiah a naa.
11 Niin Abimelek antoi käskyn kaikelle kansalle, sanoen: joka ryhtyy tähän mieheen, tahi hänen emäntäänsä, hänen pitää totisesti kuoleman.
To pongah Abimelek mah angmah ih kaminawk boih khaeah, Mi kawbaktih doeh hae kami, anih ih zu sui kami loe hum oh, tiah lok paek.
12 Ja Isaak kylvi sillä maalla, ja sai sinä vuonna satakertaisesti: sillä Herra siunasi hänen.
Issak loe to prae thungah lawk to sak; Angraeng mah tahamhoihaih paek moe, saningto thungah cang alet cumvaito hak.
13 Ja mies tuli voimalliseksi: ja menestyi sangen suuresti siihen asti, että hän juuri suureksi joutui.
Anih loe to nathuem hoiah angraeng amtong moe, angraeng parai, a tawnh ih hmuennawk doeh pung pae aep aep;
14 Ja hänellä oli paljo tavaraa lampaissa ja karjassa, oli myös paljo perhettä: sentähden Philistealaiset kadehtivat häntä.
tuunawk, maitawnawk hoi tamna paroeai a tawnh pongah, Philistin kaminawk mah anih to ut o.
15 Ja he tukitsivat kaikki kaivot, jotka hänen isänsä palveliat olivat kaivaneet, hänen isänsä Abrahamin aikana, ja täyttivät ne mullalla.
Ampa Abraham hing na thung a tamnanawk han takaehsak ih tuikhawnawk to Philistinnawk mah pit pae o ving moe, long hoiah taet pae o boih let.
16 Ja Abimelek sanoi Isaakille: mene pois meidän tyköämme: sillä sinä olet tullut paljo väkevämmäksi meitä.
To naah Abimelek mah Issak khaeah, Nang loe kaicae pong thacak boeh pongah, hae ahmuen hoi kalah bangah caeh lai ah, tiah a naa.
17 Niin Isaak läksi sieltä: ja teki majansa Gerarin laaksoon, ja asui siinä.
To pongah Issak mah to ahmuen to caehtaak moe, Gerar azawn ah khosak.
18 Ja Isaak antoi jällensä kaivaa ne vesikaivot, jotka he olivat kaivaneet hänen isänsä Abrahamin aikana, ja jotka Philistealaiset Abrahamin kuoleman jälkeen olivat tukinneet: ja nimitti ne niillä nimillä, joilla hänen isänsä ne kutsunut oli.
Ampa hing nathuem ah takaeh ih tuikhawnawk, Abraham duek pacoengah Philistinnawk mah pahnawtsak ih tuikhawnawk to Issak mah a tamnanawk han takaehsak let moe, ampa mah sak ih ahmin to sak let.
19 Niin kaivoivat myös Isaakin palveliat siihen laaksoon: ja löysivät sieltä luontolähteen.
Issak ih tamnanawk mah azawn ah tui takaeh o moe, kaciim tuipuek to hnuk o.
20 Mutta Gerarin paimenet riitelivät Isaakin paimenten kanssa, ja sanoivat: tämä on meidän vetemme. Niin hän kutsui sen kaivon Esek, että he riitelivät hänen kanssansa.
Toe Gerar ah maitaw toep kaminawk hoi Issak ih maitaw toep kaminawk loe maeto hoi maeto, Kai ih tui ni, tiah anglomh o. To tiah anglomh o pongah, to ih tuikhaw to Esek, tiah ahmin sak.
21 Niin kaivoivat he myös toisen kaivon, ja he riitelivät myös siitä: niin hän nimitti sen Sitna.
To pacoengah kalah tuikhaw to takaeh let, to tuikhaw doeh anglomh o let bae; to pongah to tuikhaw to Sitnah, tiah ahmin sak.
22 Niin hän siirsi itsensä sieltä, ja kaivoi toisen kaivon, josta ei he riidelleet. Sen tähden nimitti hän sen Rehobot, ja sanoi: nyt Herra on antanut meille laviamman sian, ja on antanut meidän kasvaa maan päällä.
To ahmuen hoi angpuen o moe, kalah tuikhaw maeto takaeh o let; to naah loe mi mah doeh lomh o ai boeh. Vaihi loe Angraeng mah ahmuen paek boeh moe, prae thungah qoeng o tahang tih boeh, tiah a thuih pongah, to tuikhaw to Rehoboth, tiah ahmin sak.
23 Sitte meni hän BerSabaan.
Anih loe to ahmuen hoiah Beersheba ah caeh tahang.
24 Niin Herra ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi: minä olen sinun isäs Abrahamin Jumala: älä pelkää, sillä minä olen kanssas, ja siunaan sinun, ja annan lisääntyä sinun siemenes, minun palveliani Abrahamin tähden.
To na ni qum ah anih khaeah Angraeng angphong pae, Kai loe nam pa Abraham ih Sithaw ah ka oh; zii hmah, nang hoi nawnto ka oh, ka tamna Abraham rang hoiah tahamhoihaih kang paek moe, na caanawk kang pungsak han, tiah a naa.
25 Ja hän rakensi siinä alttarin, ja saarnasi Herran nimestä, ja teki siihen majansa: ja hänen palveliansa kaivoivat siihen kaivon.
Issak mah to ahmuen ah hmaicam to sak moe, Angraeng hmin to kawk; to ah kahni im a sak moe, a tamnanawk mah tuikhaw to takaeh o.
26 Niin Abimelek meni hänen tykönsä Gerarista: ja Ahusat hänen ystävänsä, ja Phikol hänen sotajoukkonsa päämies.
To naah Abimelek loe angmah ih ampui Ahuzzath hoi misatuh angraeng Phikol to hoih moe, Gerar vangpui hoiah Issak ohhaih ahmuen ah caeh o.
27 Mutta Isaak sanoi heille: miksi te tulitte minun tyköni: ja te vainositte minua, ja ajoitte minun pois teidän tyköänne.
Issak mah nihcae khaeah, Kai nang hnukma o moe, nang haek o boeh na ai maw, tikhoe nang zoh o let loe? tiah a naa.
28 He sanoivat: me näimme ilmeissänsä, että Herra on sinun kanssas, sentähden me sanoimme: olkoon nyt vala meidän molempain vaiheellamme, meidän ja sinun välilläs, ja me teemme liiton sinun kanssas.
Nihcae mah, Angraeng loe nang hoi nawnto oh, tito kahoih ah ka panoek o boeh; to pongah, aicae salakah lokmaihaih to om nasoe, kaicae hoi nang salak lokmaihaih to om nasoe, tiah ka thuih o; kaicae hoi nang salakah angdaehhaih sah si;
29 Ettes tekisi meille mitään vahinkoa, niinkuin emme mekään ole sinuun ryhtyneet, ja niinkuin emme myös tehneet sinulle muuta kuin hyvää, ja laskimme sinun rauhassa menemään. Sinä olet nyt Herran siunattu.
kaicae mah na nuiah kahoih hmuen khue ai ah loe, sethaih tidoeh ka sah o ai, nang to lunghoih ta ah ni kang patoeh o; to pongah nangmah doeh kaicae sethaih to sah hmah; nang loe Angraeng mah vaihi tahamhoihaih paek boeh, tiah a naa.
30 Ja hän valmisti heille pidon, ja he söivät ja joivat.
To pacoengah Issak mah nihcae hanah buh raenghaih to sak pae, nihcae loe caak o moe naek o.
31 Ja nousivat aamulla varhain, ja vannoivat toinen toisellensa, ja Isaak laski heidät menemään, ja menivät pois hänen tyköänsä rauhassa.
Khawnbang khawnthaw ah angthawk o moe, maeto hoi maeto lokmaihaih to sak o; to pacoengah Issak mah nihcae to patoeh; nihcae loe lunghoih ta hoiah caeh o.
32 Sinä samana päivänä tulivat Isaakin palveliat, ja ilmoittivat hänelle kaivosta, jonka he kaivaneet olivat, ja sanoivat hänelle: me löysimme veden.
To na niah Issak ih tamnanawk to angzoh o moe, tuikhaw takaehhaih kawng to thuih pae o, anih khaeah, Tui to ka hnuk o boeh, tiah a naa o.
33 Ja hän kutsui hänen Saba: siltä nimitetään kaupunki BerSaba, hamaan tähän päivään asti.
Anih mah to tui to Shebah, tiah ahmin sak; to pongah to vangpui ih ahmin loe vaihni ni khoek to Beersheba, tiah kawk o.
34 Koska Esau oli neljänkymmenen ajastaikainen, otti hän Juditin Hetiläisen Berin tyttären emännäksensä: Ja Basmatin Hetiläisen Elonin tyttären:
Esau loe saning qui palito oh naah, Hit kami Beeri canu, Judith hoi Hit kami Elon canu, Bashemath to zu ah lak;
35 Jotka olivat Isaakille ja Rebekalle mielikarvaudeksi.
nihnik loe Issak hoi Rebekah dawnrai paekkung ah oh hoi.
