1 Mooseksen 20
1 Niin Abraham vaelsi sieltä etelään päin, ja asui Kadeksen ja Surrin vaiheella: ja oli muukalainen Gerarissa.
Basa ma, Abraham lali mia Mamre, nisiꞌ rae Negeb seriꞌ ona, de leo sia kambo Kades no Sur taladꞌa na. Te nda dooꞌ sa ma, ana lali nisiꞌ kambo Gerar fai.
2 Ja Abraham sanoi emännästänsä Saarasta: hän on minun sisareni. Niin Abimelek Gerarin kuningas lähetti ja antoi noutaa Saaran tykönsä.
Nafadꞌe atahori sia naa nae, Sara naa, eni odꞌi na. Naa de, Abimelek, mane Gerar a, denu atahori nara reu roꞌe Sara, fo ro e nisiꞌ ume panggat na.
3 Mutta Jumala tuli Abimelekin tykö yöllä unessa: ja sanoi hänelle: katso, sinun pitää kuoleman sen vaimon tähden, jonkas ottanut olet; sillä hän on yhden miehen aviovaimo.
Tetembaꞌ esa, Lamatualain natudꞌu Aon neu maneꞌ sia meit. Ana olaꞌ nae, “Ho mae mate, ia ena! Huu haꞌi mala atahori sao na.”
4 Mutta Abimelek ei ollut ryhtynyt häneen, ja sanoi: Herra tahdotkos myös surmata hurskaan kansan?
Te Abimelek naselu nae, “Lamatualain! Au nda feꞌe kois inaꞌ naa sa. Au nda sala sa. Abraham mana nae, inaꞌ naa eni odꞌi na. Ma inaꞌ naa o nataa taꞌo naa boe. Naa de, au denu reu haꞌi e no rala meuꞌ. Dadꞌi Lamatualain afiꞌ fee salaꞌ neu au!”
5 Eikö hän sanonut minulle: hän on minun sisareni, ja hän myös itse sanoi: hän on minun veljeni: yksivakaisella sydämellä ja viattomilla käsillä olen minä sen tehnyt.
6 Ja Jumala sanoi hänelle unessa: minä myös tiedän, ettäs sydämes yksivakaisuudessa sen tehnyt olet. Sentähden minä myös estin sinun, ettes rikkoisi minua vastaan; jonka tähden en minä sallinut sinua ryhtymään häneen.
Lamatualain nataa nae, “Memaꞌ Au bubꞌuluꞌ rala ma ndos. Naa de, Au tao fo ho afiꞌ kois inaꞌ naa. Naa fo, ho nda tao salaꞌ neu Au saꞌ boe.
7 Niin anna nyt miehelle hänen emäntänsä jälleen; sillä hän on propheta: ja hän on rukoileva sinun edestäs, ettäs saat elää. Mutta jos et sinä anna häntä jälleen, niin tiedä, ettäs totisesti kuolet, ja kaikki mitä sinulla on.
Ia naa, haitua baliꞌ inaꞌ naa neu sao na. Eni, Au mana ola-ola Ngga. De moꞌe fo ana hule-oꞌe fee nggo fo afiꞌ mate. Te mete ma ho nda fee baliꞌ inaꞌ naa sa, musunedꞌa malolole! Te ho mo basa atahori mara, mate a ia ena.”
8 Niin Abimelek nousi varhain aamulla, ja kutsui kaikki palveliansa, ja puhui kaikki nämät sanat heidän kuultensa: ja miehet pelkäsivät suuresti.
Mbila fefetu ana naa, maneꞌ a noꞌe basa pagau nara, de dui meit na. Boe ma basa se ramatau.
9 Ja Abimelek kutsui Abrahamin, ja sanoi hänelle: mitäs meille teit? ja mitä minä olen rikkonut sinua vastaan, ettäs saattaisit minulle ja minun valtakunnalleni niin suuren rikoksen? sinä olet tehnyt minua vastaan niitä töitä joita ei sovi tehdä.
Basa ma maneꞌ a noꞌe Abraham, de natane nae, “Au tao salaꞌ saa neu nggo, losa muꞌusususaꞌ au o manggarau nggara taꞌo ia? Ho afiꞌ tao dala deꞌulakaꞌ onaꞌ ia.
10 Ja Abimelek sanoi vielä Abrahamille: mitäs näit, ettäs tämän teit?
Ho duꞌa saa, losa ho tao taꞌo ia?”
11 Abraham sanoi: minä ajattelin: kukaties ei tässä paikassa ole yhtään Jumalan pelkoa: ja he surmaavat minun, emäntäni tähden.
Abraham nataa nae, “Ama maneꞌ! Au duꞌa basa hei nda mihine Lamatualain sa. De neꞌo ruma rae tao risa au, fo haꞌi rala sao ngga.
12 Ja hän on tosin minun sisareni: sillä hän on minun isäni tytär, vaan ei äitini tytär: ja minä otin hänen emännäkseni.
Memaꞌ au olaꞌ tebꞌe, ae eni, au odꞌi ngga. Hai ruꞌa nggi amaꞌ esa, te esaꞌ ina na. Naa de, hai esa sao esa.
13 Koska Jumala laski minun kulkemaan isäni huoneesta, sanoin minä hänelle: tämä on sinun lempes, jonka sinun minua kohtaan pitää tekemän: kuhunka paikkaan ikänänsä me tulemme, sano minusta: hän on minun veljeni.
Dadꞌi leleꞌ Lamatualain denu hai misiꞌ mamana dodꞌooꞌ, au ufadꞌe sao ngga ae, ‘Mete ma hai mii sia bee-bꞌee, fo atahori ratane hai ruꞌa nggi neꞌebꞌue ma, mete ma ho sue au, naa mutaa mae hita odꞌi-aꞌa.’”
14 Niin Abimelek otti lampaita, ja karjaa, ja palvelioita, ja piikoja, ja antoi Abrahamille: ja antoi hänelle jälleen Saaran hänen emäntänsä.
Basa ma, mane Abimelek fee baliꞌ Sara. Ana olaꞌ no e nae, “Ia naa, au bae aꞌa ma doi fulaꞌ rifon esa, fo dadꞌi bukti oi, au nda tao salaꞌ saa-saa o nggo saꞌ boe. Naa fo, basa atahori rahine boe!” Maneꞌ a o olaꞌ no Abraham nae, “Abraham! Au nusa ngga ia, nenesoiꞌ soa neu nggo. Mae muu leo sia bee o, neu.” Ana fee Abraham sapi ma hiek-lombo. Ana o fee ate inaꞌ ma touꞌ boe.
15 Ja Abimelek sanoi: katso, minun maani on altis sinun edessäs: asu kussa sinulle parhain kelpaa.
16 Ja sanoi Saaralle: katso, minä olen antanut veljelles tuhannen hopiapenninkiä, katso, ne pitää oleman sinulle silmäin peitteeksi, kaikkein edessä, jotka sinun kanssas ovat, ja kaikkein muiden edessä. Ja niin vahvistettiin (hänen nuhteettomuutensa).
17 Ja Abraham rukoili Jumalaa: ja Jumala paransi Abimelekin, ja hänen emäntänsä, ja hänen piikansa, ja ne siittivät.
Fefeu na, LAMATUALAIN ena mamana anaꞌ mia basa inaꞌ mana sia Abimelek nusa na, huu ana rambas nala Abraham sao na. Ana fee baliꞌ Sara nisiꞌ sao na ma, Abraham hule-oꞌe, de Lamatualain soi baliꞌ inaꞌ ra mamana ana nara. De ara bisa bꞌonggi seluꞌ fai.
18 Sillä Herra oli peräti sulkenut kaikki kohdut Abimelekin huoneessa, Saaran Abrahamin emännän tähden.
