< 1 Mooseksen 18 >
1 Ja Herra näkyi hänelle Mamren lakeudella; jossa hän istui majan ovella, koska päivä oli palavimmallansa.
Nagparang ni Yahweh kenni Abraham iti ayan dagiti kayo a lugo idiay Mamre, bayat a nakatugaw isuna iti ruangan ti tolda iti kapudotan ti aldaw.
2 Koska hän silmänsä nosti ja näki, katso kolme miestä seisoivat hänen edessänsä: ja kuin hän näki heidät, juoksi hän heitä vastaan majan ovelta, ja kumarsi itsensä maahan.
Timmangad isuna ket, pagammoan, nakitana nga adda tallo a lallaki nga agtaktakder iti batogna. Idi nakitana isuda, nagtaray isuna a nangsabat kadakuada manipud iti ruangan ti tolda ket nagdumog a nagparintumeng iti daga.
3 Ja sanoi: Herra, jos minä olen armon löytänyt sinun edessäs, niin älä mene palvelias ohitse.
Kinunana, “Apo, no makaay-ayoak iti imatangmo, saanyo koma a labsan toy adipenmo.
4 Ja sallikaat tuotaa vähä vettä pestäksenne teidän jalkanne, ja levätkäät teitänne puun alla.
Adda koma bassit a danum a maiyeg a pangbuggoyo kadagiti sakayo, ket aginanakayo iti sirok ti kayo.
5 Ja minä tuon teidän eteenne kappaleen leipää, virvottaaksenne teidän sydäntänne, ja sitte menkäät: sillä sentähden te poikkesitte teidän palvelianne tykö. Ja he sanoivat: tee niin kuin sinä olet puhunut.
Ipalubosyo koma a mangiyegak iti bassit a taraon, tapno mabang-arankayo. Kalpasanna, mabalinyon iti mapan, agsipud ta immaykayo iti adipenyo.” Ket kinunada, “Aramidem kas iti imbagam.”
6 Niin Abraham riensi majaan Saaran tykö, ja sanoi: riennä sinuas ja tuo kolme mittaa sämpyläjauhoja, sotke ja leivo kaltiaisia.
Kalpasanna, nagdardaras ni Abraham a napan iti tolda nga ayan ni Sarah, ket kinunana, “Darasem, mangalaka iti tallo a takal ti napino nga arina, masaem daytoy, ket agaramidka iti tinapay.”
7 Ja Abraham juoksi karjan tykö: ja toi nuoren ja kauniin vasikan, ja antoi palveliallensa, joka riensi valmistamaan sitä.
Kalpasanna, nagtaray ni Abraham a napan iti ayan dagiti arban, ket nangala isuna iti ubing pay ken napintas a baka, ket intedna daytoy iti adipen, ket nagdardaras ti adipen a nangisagana iti daytoy.
8 Ja hän toi voita ja maitoa, ja vasikasta, jota hän valmistanut oli, ja pani heidän eteensä: ja hän seisoi heidän edessänsä puun alla ja he söivät.
Nangala iti keso ken gatas, ken ti baka a naisaganan, ket inkabilna ti taraon iti sangoananda, ket nagtakder iti abayda bayat a mangmanganda iti sirok ti kayo.
9 Niin sanoivat he hänelle: kussa on Saara sinun emäntäs? hän vastasi: täällä majassa.
Kinunada kenkuana, “Sadino ti ayan ni Sarah nga asawam?” Insungbatna, “Idiay, uneg ti tolda.”
10 Ja hän sanoi: tosin minä palajan sinun tykös, liki tällä vuoden ajalla, ja katso, Saaralla emännälläs on poika. Ja Saara kuuli sen majan ovelle, joka oli hänen takanansa.
Kinunana, “Agsubliakto kenka iti kastoy met laeng a tiempo inton sumaruno a tawen, ket makitamto, maaddanto iti anak a lalaki ni Sarah nga asawam.” Agdengdengngeg ni Sarah nga adda iti ruangan ti tolda, iti likudanna.
11 Mutta Abraham ja Saara olivat vanhat ja ijälliseksi joutuneet; niin että Saaralta olivat lakanneet vaimolliset menot.
Ita, lakay ken baketen da Abraham ken Sarah, nataenganda unayen, ken limmabesen ni Sarah iti tiempo a kabaelan pay dagiti babbai iti agipasngay iti ubing.
12 Sentähden nauroi Saara itsellensä, ja sanoi: nyt koska minä vanha olen, antanenko minä itseni hekumaan? ja minun herrani on vanhentunut.
Isu a kinatawaan ni Sarah ti bukodna a bagi, a kinunana iti bagina, “Kalpasan a bimmaketakon, maaddaanak pay ngata iti kastoy a pakaragsakan, kasta met a ti apok ket lakay metten?”
13 Ja Herra sanoi Abrahamille: miksi Saara nauroi, sanoen: pitäneeköstä todellakin minun synnyttämän, joka olen vanhaksi tullut?
Kinuna ni Yaweh kenni Abraham, “Apay a nagkatawa ni Sarah ken kunana, 'Pudno ngata nga aganakak, idinto a baketakon?'
14 Onko Herralle jotakin mahdotointa? Määrättyyn aikaan, koska minä palajan sinun tykös, tällä vuoden ajalla, niin Saaralla on poika.
Adda kadi aniaman a banag a narigat unay para kenni Yahweh? Iti tiempo nga intudingko, iti kastoy met laeng a tiempo inton sumaruno a tawen, agsubliakto kenka ket maaddaanto ni Sarah iti anak a lalaki.”
15 Niin Saara kielsi, sanoen: en minä nauranut: sillä hän hämmästyi. Mutta hän sanoi: ei ole niin, sinä nauroit.
Ket inlibak ni Sarah daytoy a kinunana, “Saanak a nagkatawa,” ta nagbuteng isuna. Insungbatna, “Saan, nagkatawaka.”
16 Silloin nousivat miehet sieltä, ja käänsivät heitänsä Sodomaan päin: ja Abraham meni heidän kanssansa, saattamaan heitä.
Ket timmakderen dagiti lalaki tapno pumanaw ken kimmitada iti baba nga agturong iti Sodoma. Kimmuyog kadakuada ni Abraham tapno itulodna ida iti dalanda.
17 Ja Herra sanoi: kuinka minä salaan Abrahamilta, jota minä teen?
Ngem kinuna ni Yahweh, “Rumbeng kadi nga ilimedko kenni Abraham ti maipanggep iti ngannganin nga aramidek,
18 Että Abraham tulee suureksi ja väkeväksi kansaksi, ja kaikki kansat maan päällä pitää hänessä siunatuksi tuleman.
idinto a pudno nga agbalinto ni Abraham a naindaklan ken nabileg a nasion, ken mabendisionanto amin dagiti nasion iti daga kenkuana?
19 Sillä minä tunnen hänen, että hän käskee lapsiansa ja huonettansa hänen jälkeensä Herran tietä pitämään, ja tekemään hurskautta ja oikeutta: että Herra saattais Abrahamille kaikki, kuin hän hänelle luvannut on.
Ta pinilik isuna tapno mabilinna dagiti annakna ken dagiti sumarsaruno a sangkabalayanna nga agtulnog iti wagas ni Yahweh, nga agaramid ti kinalinteg ken hustisia, tapno mabalin a tungpalen ni Yahweh kenni Abraham ti imbagana kenkuana.”
20 Ja Herra sanoi: Sodomassa ja Gomorrassa on suuri huuto, ja heidän syntinsä ovat sangen raskaat.
Kalpasanna, kinuna ni Yahweh, “Gapu ta adu unay dagiti pammabasol a maibusor iti Sodoma ken Gomora, ken gapu ta nalabes unay dagiti basolda,
21 Minä astun nyt alas ja katson, jos he täydellisesti tehneet ovat huudon jälkeen, joka minun eteeni tullut on; taikka jos ei niin ole, että minä sen tietäisin.
bumabaak ita sadiay tapno kitaek no dakesda a kas kadagiti dimmanon a pammabasol kaniak. No saan, maammoakto.”
22 Ja miehet käänsivät itsensä sieltä, ja menivät Sodomaan päin. Mutta Abraham jäi seisomaan vielä Herran eteen.
Pimmanaw ngarud dagiti lallaki manipud sadiay, ket nagturongda idiay Sodoma. Ngem nagtalinaed a nakatakder ni Abraham iti sangoanan ni Yahweh.
23 Ja Abraham astui hänen tykönsä, ja sanoi: hukutatkos myös vanhurskaan jumalattoman kanssa?
Ket immasideg ni Abraham ket kinunana, “Iramanmo kadi a pukawen dagiti nalinteg kadagiti nadangkes?
24 Jos kaupungissa olisi viisikymmentä vanhurskasta, hukuttaisitkos myös ne, ja et säästäisi sitä siaa viidenkymmenen vanhurskaan tähden, jotka siellä olisivat?
Nalabit nga adda limapulo a nalinteg iti uneg ti siudad. Pukawemto kadi daytoy ket saanmo a kaasian ti lugar gapu kadagiti limapulo a nalinteg nga adda sadiay?
25 Pois se sinusta, ettäs sen tekisit, ja kuolettaisit vanhurskaan jumalattoman kanssa, ja että vanhurskaalle kävis niinkuin jumalattomallekin. Pois se sinusta: Eikö kaiken maailman tuomari oikein tuomitsisi?
Sapay koma ta saanmo nga aramiden ti kasta a banag, nga iraman mo a papatayen dagiti nalinteg kadagiti nadangkes, ket matrato dagiti nalinteg a kas kadagiti nadangkes. Adayo koma nga aramidem iti kasta! Saan kadi a ti Ukom iti entero a daga ket agaramid iti nainkalintegan?”
26 Herra sanoi: jos minä löydän viisikymmentä vanhurskasta Sodoman kaupungissa; niin minä säästän kaiken sen paikan heidän tähtensä.
Kinuna ni Yahweh, “No makasarakak iti limapulo a nalinteg iti uneg ti siudad ti Sodoma, kaasiakto ti entero a lugar gapu kadakuada.”
27 Abraham vastasi ja sanoi: katso, minä olen ruvennut puhumaan minun Herrani kanssa; ehkä minä tomu ja tuhka olen.
Simmungbat ni Abraham a kinunana, “Kitaem ti inaramidko, a naturedak a nagsao iti Apok, uray no maysaak laeng a tapok ken dapo!
28 Mitämaks, jos oli vailla viisi niistä viidestäkymmenestä vanhurskaasta, kadottaisitkos viiden tähden koko kaupungin? ja hän sanoi: en kadota, jos minä löydän siellä viisiviidettäkymmentä.
No ngay adda iti nakurang iti lima a limapulo a nalinteg? Dadaelem kadi ti sibubukel a siudad no kurang iti lima?” Ket kinunana, “Saankonto a dadaelen daytoy, no adda masarakak idiay nga uppat a pulo ket lima.”
29 Ja hän puhui vielä hänelle, ja sanoi: mitämaks, siinä löyttäisiin neljäkymmentä? ja hän sanoi: en tee minä neljänkymmenen tähden.
Ngem nakisarita pay isuna kenkuana, a kinunana, “No ngay adda masarakan nga uppat a pulo sadiay?” Insungbatna, “Saanko nga aramiden daytoy maigapu iti uppat a pulo.”
30 Abraham sanoi: älköön minun Herrani vihastuko, että minä vielä puhun: mitämaks, löyttäisiin siellä kolmekymmentä? ja hän sanoi: en minä tee, jos minä löydän siellä kolmekymmentä.
Kinunana, “Pangngaasim Apo ta saanka nga agunget, ta agsaoak. Nalabit nga addanto masarakan a tallopulo sadiay.” Insungbatna, “Saanko nga aramiden daytoy, no adda masarakak a tallopulo sadiay.”
31 Ja hän sanoi taas: katso, minä olen ruvennut puhumaan minun Herrani kanssa: mitämaks, löyttäisiin siellä kaksikymmentä? ja hän sanoi: en kadota heitä kahdenkymmenen tähden.
Kinunana, “Dispensarem koma ti turedko nga agsao iti Apok! Nalabit nga addanto masarakan a duapulo sadiay.” Insungbatna, “Saanko a dadaelen daytoy maigapu iti duapulo.”
32 Ja hän vielä sanoi: älköön minun Herrani vihastuko, jos minä ainoastansa tällä erällä puhu: mitämaks, siellä löyttäisiin kymmenen? ja hän sanoi: en kadota heitä kymmenen tähden.
Kamauddiananna kinunana, “Pangngaasim Apo ta saanka nga agunget, ta agsaoak iti daytoy maudi a gundaway. Nalabit nga addanto iti sangapulo masarakan sadiay.” Ket kinunana, “Saankonto a dadaelen daytoy maigapu iti sangapulo.”
33 Ja Herra meni pois sitte kuin hän oli Abrahamin kanssa puhunut: ja Abraham palasi kotiansa.
Napan ni Yahweh iti dalanna apaman a nalpas a nakitungtong kenni Abraham, ket nagawid met ni Abraham.