< 1 Mooseksen 15 >
1 Kuin nämä olivat niin tapahtuneet, tuli Herran sana Abramin tykö näyssä, sanoen: älä pelkää Abram, minä olen sinun kilpes, ja sangen suuri palkkas.
MAHOPE mai oia mau mea, hiki mai la ka olelo a Iehova ia Aberama ma ka hihio, i mai la, Mai makau oe, e Aberama, owau no kou palekaua a me kau uku nui loa.
2 Mutta Abram sanoi: Herra, Herra, mitäs minulle annat? minä lähden lapsetoinna täältä, ja minun huoneeni haltia on tämä Eleasari Damaskusta.
I aku la o Aberama, E ka Haku, e Iehova e, heaha kau mea e haawi mai ai ia'u, no ka mea, ke hele keiki ole nei au, a o ka puuku o kuu hale, oia o Eliezera no Damaseko.
3 Ja Abram taas sanoi: mutta minulle et sinä antanut siementä. Ja katsos, minun kotopalkolliseni tulee minun perillisekseni.
I aku la o Aberama, Aia hoi, aole oe i haawi mai i keiki na'u; a o kekahi i hanau iloko o ko'u hale, oia kuu hooilina.
4 Ja katso, Herran sana tuli hänen tykönsä, sanoen: ei tämä sinua peri: vaan joka sinun ruumiistas tulee, se tulee sinun perillisekses.
Aia hoi, hiki mai la ka olelo a Iehova ia ia, i ka i ana mai, Aole keia o kou hooilina; aka, o ka mea e hele mai ana mailoko mai ou iho, o kou hooilina ia.
5 Niin hän vei hänen ulos, ja sanoi: katso taivaaseen ja lue tähdet, jos sinä ne taidat lukea. Ja sanoi hänelle: niin sinun siemenes on oleva.
Kai aku la oia ia ia mawaho, i mai la, E nana aku oe iluna i ka lani, e helu i na hoku, ina e hiki ia oe ke helu: i mai la kela ia ia, Pela auanei kau poe mamo.
6 (Abram) uskoi Herran, ja hän luki hänelle sen vanhurskaudeksi.
Manaoio aku la oia ia Iehova, a hooili mai la oia ia mea i pono nona.
7 Ja sanoi hänelle: minä se Herra olen, joka vein sinun ulos Kaldean Uurista, antaakseni sinulle tämän maan omakses.
I mai la kela ia ia, Owau no Iehova nana oe i lawe mai nei, mai Ura o ko Kaledea mai, e haawi aku nou i keia aina i wahi e noho ai.
8 Ja hän sanoi: Herra, Herra, mistä minä tietäisin sen omistavani?
I aku la ia, E ka Haku, e Iehova e, pehea la au e ike ai, e ili mai ana keia aina no'u?
9 Ja hän sanoi hänelle: ota minulle kolmivuotinen hehkonen, ja kolmivuotinen vuohi, ja kolmivuotinen oinas: niin myös mettinen, ja nuori kyhkyläinen.
I mai la kela ia ia, E lalau oe na'u i bipiwahine akolu makahiki ona, i kaowahine akolu makahiki ona, i hipakane akolu ona makahiki, i manu kuhukuku, a me ka nunu opiopio.
10 Ja hän otti hänelle nämät kaikki, ja jakoi keskeltä kahtia, ja pani itsekunkin osan toinen toisensa kohdalle; vaan lintuja ei hän jakanut.
Lawe mai la oia ia mau mea a pau io na la, a mahele ae la ia lakou mawaena, a waiho iho la i kela apana i keia apana e ku pono aku i kona hoa: aka, aole ia i mahele i na manu.
11 Niin linnut tulivat lihain päälle; ja Abram karkotti ne.
A lele mai la na manu maluna iho o na mohai, hoopuehu aku la o Aberama ia lakou.
12 Ja tapahtui auringon laskeissa, että raskas uni lankesi Abramin päälle: ja katso, hämmästys ja synkkä pimeys tuli hänen päällensä.
A i ka napoo ana o ka la, ua pauhia o Aberama i ka hiamoe nui; aia hoi, kau mai la ka, weliweli a me ka pouli nui maluna iho ona.
13 Niin hän sanoi Abramille: sinun pitää totisesti tietämän, että sinun siemenes tulee muukalaiseksi sille maalle, joka ei heidän omansa ole, ja he saattavat heitä orjaksi, ja vaivaavat heitä neljäsataa ajastaikaa.
Olelo mai la ia ia Aberama, E ike pono oe, e lilo ana kau poe mamo i malihini ma ka aina e aole no lakou, a e hookauwa aku na lakou; a e hoinoia mai lakou e kela poe i na haneri makahiki eha.
14 Mutta sille kansalle, jonka orjana he ovat, kostan minä: ja sitte he lähtevät ulos suurella tavaralla.
A o ua lahuikanaka la nana lakou e hooluhi mai, na'u lakou e hoohewa aku: a mahope iho, e puka mai lakou iwaho me ka waiwai nui.
15 Ja sinä menet isäis tykö rauhassa, ja haudataan hyvässä ijässä.
E huiia'ku oe i ou mau makua me ka malu; a e kanuia oe i ka wa elemakule maikai.
16 Vaan neljännessä miespolvessa he tänne palajavat: sillä Amorilaisten pahuus ei ole vielä täytetty.
Aka, e hoi hou mai no lakou ia nei i ka ha o ka hanauna: no ka mea, aole i lawa ka hewa o ka Amori i nei manawa.
17 Ja koska aurinko oli laskenut, ja pimeys joutunut: katso, pätsi suitsi, ja liekki kävi kappaleitten keskeltä.
A napoo iho la ka la, a poeleele iho la, aia hoi, nee ae la ka umuahi e punohu ana a me ke kukui e a ana mawaena o ua mau apana la.
18 Sinä päivänä teki Herra liiton Abramin kanssa, sanoen: sinun siemenelles annan minä tämän maan, hamasta Egyptin virrasta, niin suureen virtaan Phratiin asti.
Ia la no, hoopaa iho la oia i berita me Aberama, i ka i ana mai, Ua haawi aku no wau i keia aina no kau poe mamo, mai ka muliwai o Aigupita a hiki aku i ka muliwai nui, ka muliwai o Euperate:
19 Keniläiset, ja Kenitsiläiset, ja Kadmonilaiset,
I ka Kena, i ka Keniza, i ka Kademona,
20 Ja Hetiläiset, ja Pheresiläiset, ja Kalevan pojat,
I ka Heta, i ka Periza, me ka Repaima,
21 Ja Amorilaiset, ja Kanaanealaiset, ja Gergesiläiset, ja Jebusilaiset.
I ka Amora, i ka Kanaana, i ka Giregasa, a me ka Iebusa.