1 Mooseksen 12
1 Ja Herra oli sanonut Abramille: Lähde maaltas, ja suvustas, ja isäs huoneesta: sille maalle, jonka minä sinulle osoitan.
And YHWH says to Abram, “Go for yourself, from your land, and from your family, and from the house of your father, to the land which I show you.
2 Ja minä teen sinun suureksi kansaksi, ja siunaan sinun, ja teen sinulle suuren nimen, ja sinä olet siunaus.
And I make you become a great nation, and bless you, and make your name great; and be a blessing.
3 Minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroon niitä, jotka sinua kiroovat. Ja sinussa pitää kaikki sukukunnat maan päällä siunatuiksi tuleman.
And I bless those blessing you, and I curse him who is cursing you, and all families of the ground have been blessed in you.”
4 Niin Abram läksi, niinkuin Herra hänelle sanonut oli, ja Lot meni hänen kanssansa: Mutta Abram oli viidenkahdeksattakymmentä ajastajan vanha Haranista lähteissänsä.
And Abram goes on, as YHWH has spoken to him, and Lot goes with him, and Abram [is] a son of seventy-five years in his going out from Haran.
5 Niin otti Abram emäntänsä Sarain, ja Lotin, veljensä pojan, tavaroinensa, jotka he olivat panneet kokoon, ja sielut, jotka he olivat saaneet Haranissa, ja läksivät matkustamaan Kanaanin maalle; tulivat myös Kanaanin maalle.
And Abram takes his wife Sarai, and his brother’s son Lot, and all their substance that they have gained, and the persons that they have obtained in Haran; and they go out to go toward the land of Canaan; and they come to the land of Canaan.
6 Ja Abram vaelsi sen maakunnan lävitse, hamaan Sikemin paikkakuntaan, Moren lakeuteen asti. Ja siihen aikaan asuivat Kanaanealaiset maalla.
And Abram passes over into the land, to the place of Shechem, to the oak of Moreh; and the Canaanite [is] then in the land.
7 Silloin näkyi Herra Abramille, ja sanoi: sinun siemenelles annan minä tämän maan. Ja hän rakensi siinä alttarin Herralle, joka hänelle näkynyt oli.
And YHWH appears to Abram and says, “To your seed I give this land”; and there he builds an altar to YHWH, who has appeared to him.
8 Sitte siirsi hän itsensä edemmä vuoren tykö, BetElistä itään päin, ja pani siihen majansa, niin että BetEl oli lännen puolella ja Ai idän puolella, ja rakensi siinä alttarin Herralle, ja saarnasi Herran nimestä.
And he removes from there toward a mountain at the east of Beth-El, and stretches out the tent (Beth-El at the west, and Hai at the east), and he builds an altar to YHWH there, and preaches in the Name of YHWH.
9 Ja Abram läksi sieltä edemmä, ja vaelsi etelään päin.
And Abram journeys, going on and journeying toward the south.
10 Niin tuli kova aika maalle, ja Abram meni alas Egyptiin, olemaan muukalaisna siellä: sillä sangen kova aika oli maalla.
And there is a famine in the land, and Abram goes down toward Egypt to sojourn there, for the famine [is] grievous in the land;
11 Ja tapahtui, koska hän lähestyi Egyptiä, puhui hän emännällensä Saraille: katso armaani, minä tiedän sinun ihanaksi vaimoksi nähdä.
and it comes to pass as he has drawn near to enter Egypt, that he says to his wife Sarai, “Now behold, I have known that you [are] a woman of beautiful appearance;
12 Koska Egyptiläiset saavat sinun nähdä, niin he sanovat: tämä on hänen emäntänsä, ja tappavat minun, ja antavat sinun elää.
and it has come to pass that the Egyptians see you, and they have said, This [is] his wife; and they have slain me, and you they keep alive:
13 Sanos siis itses minun sisarekseni; että minulle hyvin olis sinun tähtes, ja minä eläisin sinun vuokses.
please say you [are] my sister, so that it is well with me because of you, and my soul has lived for your sake.”
14 Koska Abram tuli Egyptiin, näkivät Egyptiläiset vaimon juuri ihanaksi.
And it comes to pass, at the entering of Abram into Egypt, that the Egyptians see the woman that she [is] exceedingly beautiful;
15 Ja Pharaon ruhtinaat näkivät hänen, ja ylistivät häntä Pharaon edessä: silloin vietiin vaimo Pharaon huoneeseen.
and princes of Pharaoh see her, and praise her to Pharaoh, and the woman is taken [to] Pharaoh’s house;
16 Ja Abramille tehtiin hyvin hänen tähtensä. Ja hänellä oli lampaita ja karjaa, ja aaseja, ja palvelioita, ja piikoja, ja aasintammoja ja kameleja.
and to Abram he has done good because of her, and he has sheep and oxen, and male donkeys, and menservants, and handmaids, and female donkeys, and camels.
17 Mutta Herra vitsasi Pharaota suurilla vitsauksilla, ja hänen huonettansa, Sarain Abramin emännän tähden.
And YHWH plagues Pharaoh and his house—great plagues—for the matter of Sarai, Abram’s wife.
18 Silloin kutsui Pharao Abramin tykönsä, ja sanoi: miksis tämän minulle teit? miksi et ilmoittanut minulle häntä emännäkses?
And Pharaoh calls for Abram and says, “What [is] this you have done to me? Why have you not declared to me that she [is] your wife?
19 Miksis sanoit, hän on sisareni? että minä ottaisin hänen emännäkseni? katso tässä on sinun emäntäs, ota häntä ja mene.
Why have you said, She [is] my sister, and I take her to myself for a wife? And now, behold, your wife, take and go.”
20 Ja Pharao antoi käskyn hänestä miehillensä: ja he saattoivat hänen ulos ja hänen emäntänsä, ja kaikki kuin hänellä oli.
And Pharaoh charges men concerning him, and they send him away, and his wife, and all that he has.
