Galatalaisille 3

1 Te hullut Galatalaiset! kuka teidät on vimmannut totuutta uskomasta? joiden silmäin eteen Jesus Kristus kirjoitettu oli, teidän seassanne ristiinnaulittu.

Nangmi Kalatih khyang k’ang he aw! u naw a ning jah mhleimhlak ni? Nami mika hmuh yea Jesuh Khritaw kutlamktung üng a thiha mawng angsinga mdana kya ye se.

2 Sen tahdon minä ainoastaan teiltä tietää: oletteko te Hengen saaneet lain töiden kautta eli uskon saarnaamisen kautta?

Thuma pyen nami läka phäha Pamhnama Ngmüimkhya nami yahki aw? Thangkdaw ngja u lü nami jumeia phäha Pamhnama Ngmüimkhya nami yahki aw? Ning jah kthäh veng na mtheh ua.

3 Oletteko te niin tomppelit? Hengessä te olette alkaneet, tahdotteko te nyt lihassa lopettaa?

Ihlawka nami yawki ni! Pamhnama Ngmüimkhya am tünei u lü atuh nami mäta khyaihnak am nami kpäng vai nami ngja hlüki aw?

4 Oletteko te niin paljon hukkaan kärsineet? Jos se muutoin hukassa on.

Nami hmuh ngjak he avan amdanga kyaki tinak aw? Iyaw hlenga ta kya vü.

5 Joka siis teille hengen antaa ja tekee voimalliset työt teidän seassanne, tekeekö hän sen lain töiden kautta eli uskon saarnaamisen kautta?

Pamhnam naw Ngmüimkhya ning jah pe lü khutbi bi lü, müncan he nami ksunga a jah mdan hin Thum nami läka phäha aw, am acunüng thangkdaw ngja u lü nami jumeia phäha aw?

6 Niinkuin Abraham oli Jumalan uskonut, ja se on luettu hänelle vanhurskaudeksi,

Abrahama mawng cen ngai süm u; “Pamhnam jum se, a jumnaka phäha Pamhnam naw ngdüngdaikia a ngaih pet” tia cangcim üng a ng’yuka kba.

7 Niin te myös jo tiedätte, että jotka uskossa ovat, ne ovat Abrahamin lapset.

Acunakyase Abrahama cana kcang he cun jumnak takia khyanga kyaki he ti cun nami süm vai sü.

8 Mutta Raamattu oli sitä jo ennen katsonut, että Jumala pakanatkin uskon kautta vanhurskaaksi tekee; sentähden hän edellä ilmoitti Abrahamille: sinussa (sanoo hän) kaikki pakanat pitää siunatut oleman.

Pamhnam naw khyangmjükce he ami jumnak am amät üng jah ngdüngdaisak khai tia cangcim naw pyen khawiki. Acunakyase cangcim naw, “Pamhnam naw nang üngka naw khyangmjü naküt dawkyanak jah pe khai” tia Abrahama veia thangkdaw a sang cen.

9 Niin tulevat kaikki ne, jotka uskosta ovat, siunatuksi uskovaisen Abrahamin kanssa.

Acunakyase Abraham naw jumei lü dawkyanak a yaha kba; jumeiki naküt naw dawkyanak yah hngaki he.

10 Sillä niin monta, jotka lain töissä riippuvat, ovat kirouksen alla; sillä kirjoitettu on: kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikissa mitä lakiraamatussa kirjoitettu on, että hän niitä tekis.

Thum üp na u lü läkie cun yüncenaka keha awmki he. Isetiakyaküng, “Thum cauk üng ng’yuki naküt am läki naküt cun Pamhnama yüncenaka keha awmki” tia cangcim naw a pyena phäha kyaki.

11 Mutta ettei kenkään vanhurskaaksi tule Jumalan edessä lain kautta, se on tiettävä; sillä vanhurskaan pitää elämän uskosta.

“A jumnaka phäh Pamhnam naw a ngdüngdaisaka khyang däng ni a xün khawm” tia cangcim üng ng’yukia kyase, u pi Thum läka phäha Pamhnama vei ä ngsungpyunki ti ngsingki.

12 Mutta laki ei ole uskosta, vaan ihminen, joka ne tekee, hän elää niissä.

Thum cun jumnak üng am sengei. “Thuma ti naküt läki xüng khai” tia ni cangcim naw a pyen ve.

13 Mutta Kristus on meitä lunastanut lain kirouksesta, koska hän tuli kiroukseksi meidän edestämme; sillä kirjoitettu on: kirottu on jokainen, joka puussa riippuu,

“Thing üng taih naküt cun Pamhnama yüncea kyaki” tia cangcim naw a pyena kyase, mi phäha Khritaw amät yüncea ngpawh kyu lü Thuma lawpüia yüncenak üngka jah thawngki.

14 Että Abrahamin siunaus pitäis pakanain ylitse Jesuksessa Kristuksessa tuleman, ja me niin saisimme uskon kautta sen luvatun Hengen.

Pamhnam naw Abrahama veia a khyütam cen khyangmjükce he naw pi Khritaw Jesuh üngka ami yahnak hnga vaia, Khritaw naw ahin a pawha kyaki. Acunüng Pamhnama khyütamnaka Ngmüimkhya cun mimi naw pi jumnak am mi yahnak hnga vaia kyaki.

15 Rakkaat veljet! minä puhun ihmisten tavalla. Ei yksikään riko ihmisen testamenttia, koska se vahvistettu on, eikä siihen mitään lisää.

Ka püi he aw, msuimcäpnak am ka pyen khai: khyang nghngih naw iyaw ngaisim ni lü khyütam ani pawh käna u naw am kpyeh thei, mkhahsia pi am kya khawi.

16 Lupaukset ovat tosin Abrahamille ja hänen siemenellensä annetut; ei hän sano: ja siemenille, niinkuin monesta, vaan niinkuin yhdestä: ja sinun siemenessäs, joka on Kristus.

Pamhnam naw Abraham la a mjükphyüia veia khyütam pawhki. Ngthungcim naw khawjah a pyena kba, “Mjükphyüiea” tia am kya lü khyang mat däng pyena kba, “Mjükphyüia” tia ni akya ve. Acun cun Khritawa kyaki.

17 Mutta sen minä sanon: testamenttia, joka Jumalalta on vahvistettu Kristuksen päälle, ei rikota, ettei lupaus turhaan raukeaisi lain kautta, joka sitte neljänsadan ja kolmenkymmenen vuoden perästä annettu oli.

Ka pyen hlü cun: Pamhnam naw Abrahama veia ngthumkhän ta lü acun kümsak khaia khyütam pawhki. Kum phyakphyü la thumkip käna peta Thum naw Pamhnama ngthumkhän am kpyeh thei. Pamhnama khyütam pi am pyaisak thei.

18 Sillä jos perintö on laista, niin ei se silleen ole lupauksesta; mutta Jumala on sen Abrahamille lupauksen kautta lahjoittanut.

Pamhnama khawh yet hin Thum üng sengkia akya üng Pamhnama khyütam üng sengkia am kya hlü ti ve. Acunsepi a khyütama phäha ni Pamhnam naw acuna khawh yet cun Abraham üng a pet ve.

19 Mihinkä siis laki? Hän on tullut ylitsekäymisten tähden, siihenasti kuin siemen oli tuleva, jolle lupaus tapahtunut oli, ja on enkeleiltä asetettu välimiehen käden kautta.

Acunüng Thum cun ia ham vai ni? Katnak cun katnaka kyaki ti mdan khaia kyaki. Thum cun khyütam pet Abrahama mjükphyüia pha law däa khäng khaia pawha kyaki. Thum cun khankhawngsä naw ngsä mata kut üng a peta kyaki.

20 Mutta välimies ei ole yhden, vaan Jumala on yksi.

Acunsepi khyang mat däng a bawi üng ngsä mat am hlü ti; Mhnam ta mat däng ni.

21 Onko siis laki Jumalan lupauksia vastaan? Pois se! Sillä jos laki olis annettu eläväksi tekemään, niin tosin vanhurskaus tulis laista.

Am acunüng Thum naw Pamhnama khyütam he jah tuki aw? Am jah tu! Nghngicim naw xünak a yahnak vai Thum yahkia akya vai sü, khyang naküt naw Thum läklam lü Pamhnama veia ngdüngdai khai su.

22 Mutta Raamattu on kaikki sulkenut synnin alle, että lupaus annettaisiin uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle uskovaisille.

Cunsepi cangcim naw, “Khawmdek avan cun katnak johita keha awmki; Jesuh Khritaw jumei phäha yah vai aphu ka a jah yeta khyütam cun jumeiki he üng jah peta kyaki” a ti.

23 Mutta ennenkuin usko tuli, olimme me lain alla kätketyt ja siihen uskoon suljetut, joka piti ilmoitettaman.

Cunsepi jumeinaka kcün am a pha law ham üng, jumeinak a ngdang law veicäpa Thum naw thawngkyuma mäiha jah küpki.

24 Niin on laki ollut meidän opettajamme Kristuksen tykö, että me uskon kautta vanhurskaaksi tulisimme.

Acunakyase jumeinak üng Pamhnama veia mi ngdüngdainak vaia, Khritaw am a pha law ham üng Thum naw jah ngkhapüikia kyaki.

25 Mutta sitte kuin usko tuli, niin emme enempi ole sen opettajan alla.

Atuh jumeinaka kcün pha lawki. Thum naw am jah ngkhahpüi ti.

26 Sillä te olette kaikki Jumalan lapset uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle.

Jumnak am Khritaw Jesuh üng Pamhnama ca nami kya bäihki.

27 Sillä niin monta kuin te Kristukseen kastetut olette, niin te olette Kristuksen päällenne pukeneet.

Khritaw üng baptican nami khanki; amät Khritaw nami suiawiki ni.

28 Ei ole tässä Juudalainen eli Grekiläinen, ei orja eli vapaa, ei mies eli vaimo; sillä te olette kaikki yksi Kristuksessa Jesuksessa.

Acunakyase Judah khyang ja khyangmjükce he, m'ya la ä m'ya, nghnumi he la kpamie hngalangnak am awm; Jesuh Khritaw üng nami van pum mata nami kyaki.

29 Mutta jos te olette Kristuksen, niin te olette myös Abrahamin siemen ja lupauksen jälkeen perilliset.

Khritawa ka nami kya üng Abrahama mjükphyüi hea kya u lü Pamhnama khyütam nami yah khai.