Esran 3
1 Kuin seitsemäs kuukausi oli tullut ja Israelin lapset olivat kaupungeissansa, tuli kansa kokoon niinkuin yksi mies Jerusalemiin.
A HIKI mai ka hiku o ka malama, a e noho ana na mamo a Iseraela ma na kulanakauhale, hoakoakoaia ae la na kanaka me he kanaka hookahi la ma Ierusalema.
2 Niin nousi Jesua Jotsadakin poika, ja papit hänen veljensä, ja Serubbabel Sealtielin poika ja hänen veljensä ja rakensivat Israelin Jumalan alttarin uhrataksensa sen päällä polttouhria, niinkuin kirjoitettu on Moseksen, Jumalan miehen, laissa.
Alaila ku ae la o Iesua ke keiki a Iozadaka, a me kona mau hoahanau, na kahuna, a o Zerubabela ke keiki a Sealetiela, a me kona poe hoahanau, hana lakou i ke kuahu no ke Akua o ka Iseraela, e kaumaha aku i na mohaikuni maluna ona, e like me ka palapala ma ke kanawai o Mose ke kanaka no ke Akua.
3 Ja he laskivat alttarin perustuksensa päälle, vaikka he pelkäsivät sen maan kansoja; ja he uhrasivat sen päällä Herralle polttouhria aamulla ja ehtoolla.
A kau aku la lakou i ke kuahu maluna o kona mau kahua, no ka mea, ua kau mai ka makau maluna o lakou no na kanaka o na aina e; a kaumaha aku maluna ona i na mohaikuni ia Iehova, i na mohaikuni no kakahiaka a no ke ahiahi.
4 Ja he pitivät lehtimajan juhlaa niinkuin kirjoitettu on, ja tekivät polttouhria joka päivä, sen luvun jälkeen kuin tapa oli, kunkin päivänänsä,
A malama lakou i ka ahaaina kauhalelewa, e like me ka palapala, a kaumaha aku i ka mohaikuni no kela la keia la, me ka helu ana, e like me ka hana mau no kela la keia la.
5 Senjälkeen alinomaisia polttouhreja, ja uuden kuun, ja kaikkein Jumalalle pyhitettyin juhlain, ja kaikkinaisia mieliuhreja, joita he hyvällä mielellä tekivät Herralle.
A mahope o ia mea, i ka mohaikuni hoomau, no na mahina hou a no na ahaaina a pau na Iehova i hoolaaia, a no na mea a pau i mohai oluolu aku ai i ka mohai aloha no Iehova.
6 Seitsemännen kuukauden ensimäisenä päivänä rupesivat he uhraamaan Herralle polttouhria; mutta ei Herran templin perustus ollut vielä laskettu.
Mai ka la mua o ka hiku o ka malama ko lakou hoomaka ana e kaumaha aku i na mohaikuni ia Iehova. Aka, o ka luakini o Iehova aole i hookumuia.
7 Ja he antoivat kivenhakkaajille ja taitavaille työväelle rahaa, ja ruokaa ja juomaa, ja öljyä Sidonilaisille ja Tyrolaisille, että he toisivat heille sedripuita Libanonista Japhoon merta myöten, Koreksen Persian kuninkaan suomasta,
A haawi aku la lakou i ke kala no ka poe kalai pohaku, a no ka poe paahana; a me ka ai hoi, a me ka mea inu, a me ka aila ua ko Zidona, a na ko Turo, i lawe mai lakou i na laau kedara mai Lebanona mai a ke kai o Iopa, e like me ka mea a Kuro ke alii o Peresia i ae mai ai ia lakou.
8 Mutta toisena vuonna sittekuin he tulivat Jerusalemiin Herran huoneen tykö, toisena kuukautena, rupesi Serubbabel Sealtielin poika, ja Jesua Jotsadakin poika, ja muut heidän jääneet veljensä, papit ja Leviläiset, ja kaikki, jotka vankeudesta tulivat Jerusalemiin, ja panivat kahdenkymmenen ajastaikaiset ja sitä vanhemmat Leviläiset Herran huoneen työn teettäjiksi.
A i ka lua o ka makahiki o ko lakou hele ana mai i ka hale o ke Akua ma Ierusalema, i ka lua o ka malama, i hoomaka ai o Zerubabela ke keiki a Sealetiela, a o Iesua ke keiki a Iozadaka, a me ke koena o ko lakou poe hoahanau na kahuna, a me ua Levi, a me ka poe a pau i hele mai, mai ke pio ana mai a Ierusalema; a hoonoho i na Levi, mai ka iwakalua o na makahiki a i keu aku, i nana lakou i ka hana o ka hale no Iehova.
9 Ja Jesua seisoi poikinensa ja veljinensä, ja Kadmiel poikinensa, ja Juudan lapset, niinkuin yksi mies teettämässä työväkeä Herran huoneessa, Henadadin lapset poikinensa, ja Leviläiset veljinensä.
Ku pu ae la o Iesua me kana poe keiki, a me kona poe hoahanau, o Kademiela a me kana mau keiki, no na keiki a Iuda, e nana aku maluna o ka poe paahana ma ka hale o ke Akua; o na keiki hoi a Henadada, me ka lakou poe keiki, a me ko lakou mau hoahanau, o na Levi.
10 Ja kuin rakentajat laskivat Herran templin perustuksen, asettivat he papit puetettuina, vaskitorvien kanssa, ja Leviläiset Asaphin pojat kanteleilla, kiittämään Herraa Davidin Israelin kuninkaan sanoilla.
A i ka wa i hookumu ai ka poe hana hale i ka luakini o Iehova, hoonoho lakou i na kahuna i kahikoia me na pu, a me na Levi, na keiki a Asapa, me na kimehala, e hoolea aku ia Iehova, e like me ka mea a Davida ke alii o ka Iseraela i kauoha ai.
11 Ja he veisasivat vuorottain ylistäissänsä ja kiittäissänsä Herraa, että hän on hyvä ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti Israelin ylitse. Ja kaikki kansa huusi korkialla äänellä ja kiitti Herraa, että Herran huoneen perustus oli laskettu.
A mele aku lakou me ka hoolea ana, a me ka hoomaikai ana ia Iehova; No ka mea, he maikai oia, a he mau loa kona aloha i ka Iseraela. A hooho ae la na kanaka a pau me ka hooho nui, i ko lakou hoolea ana ia Iehova no ka hookumu ana i ka hale o Iehova.
12 Mutta moni vanhoista papeista, ja Leviläisistä ja isäin päämiehistä, jotka olivat nähneet ensimäisen huoneen perustuksellansa, niin myös tämän huoneen silmäinsä edessä, itkivät suurella äänellä; ja moni huusi korkialla äänellä ilon tähden;
Aka, nui na kahuna, a me na Levi, a me ka poe koikoi o na makua, o na mea kahiko, na mea i ike i ka hale mua, i ka hookumu ana o keia hale imua o ko lakou maka, auwe iho la lakou me ka leo nui; a nui no hoi ka poe i hooho me ka leo kiekie no ka olioli.
13 Että se huuto oli niin suuri, ettei kansa eroittanut ilon ääntä itkun äänestä; sillä kansa huusi korkialla äänellä, että se ääni kauvas kuului.
Nolaila aole i hiki i na kanaka ke hookaawale i ka leo o ka hooho olioli ana a me ka leo o ka uwe ana o na kanaka; no ka mea, ua hooho na kanaka me ka hooho nui, a ua loheia ka leo ma kahi loihi.
