< Hesekielin 9 >

1 Ja hän huusi korkialla äänellä minun korvissani ja sanoi: se on jo käsissä, että kaupunki pitää rangaistaman, ja jokaisella on murha-ase kädessänsä.
I karanga ano ia ki oku taringa, he nui te reo, i mea, Kia whakatata mai nga kaitirotiro o te pa, me tana patu whakangaro i te ringa o tenei, o tenei.
2 Ja katso, kuusi miestä tuli ylimmäisen portin tietä, joka pohjan puolessa on, ja jokaisella oli vahingollinen ase kädessänsä. Mutta yksi mies heidän seassansa oli liinavaatteilla vaatetettu, ja kirjoitustaulu hänen vyöllänsä; ja he menivät sisälle, ja astuivat vaskialttarin tykö.
Na tokoono nga tangata e haere mai ana i te ara o to runga kuwaha e anga ana ki te raki, me tana patu whakamate ano i te ringa o tenei, o tenei: ko tetahi tangata ano i roto i a ratou he rinena tona kakahu, he pounamu ano na te kaituhituhi i tona taha. Na tomo ana ratou, tu ana i te taha o te aata parahi.
3 Ja Israelin Jumalan kunnia nousi Kerubimin päältä, jonka päällä hän oli, ja lähestyi huoneen kynnykseen asti, ja huusi sitä miestä, jonka yllä oli liinavaate, ja kirjoitustaulu vyöllä.
Na kua kake atu te kororia o te Atua o Iharaira i te kerupa, ko tona taunga nei tera, ki te paepae o te whare: na ka karanga tera ki te tangata, he rinena nei tona kakahu, ki tera kei tona taha nei te pounamu a te kaituhituhi;
4 Ja Herra sanoi hänelle: mene Jerusalemin kaupungin lävitse, ja kirjoita ne miehet heidän otsissansa, jotka huokaavat ja huutavat sitä kauhistusta, joka siinä tapahtuu.
A ka mea a Ihowa ki a ia, E tika na waenganui i te pa, na waenga i Hiruharama, ka whakapiri i tetahi tohu ki nga rae o nga tangata e aue ana, e tangi ana, mo nga mea whakarihariha katoa e mahia ana i waenganui o konei.
5 Mutta muille sanoi hän, minun kuulteni: menkäät hänen jälissänsä kaupungin lävitse, ja lyökäät; teidän silmänne ei pidä säästämän, eikä armoa tekemän.
I mea ano ia ki era atu, me te whakarongo ano ahau, E tika koutou na waenganui o te pa i muri i a ia patu ai: kaua o koutou kanohi e manawapa, kaua e tohu.
6 Lyökäät sekä vanhat että nuoret, neitseet, lapset ja vaimot kuoliaaksi; mutta joiden päällä kirjoitus on, ei yhteenkään niihin pidä teidän rupeeman. Ruvetkaat ensin minun Pyhästäni. Ja he rupesivat niistä vanhoista miehistä, jotka huoneen edessä olivat.
Patua kia ngaro te kaumatua, te taitama, te kotiro, me nga kohungahunga, me nga wahine; kaua ia e tata ki tetahi tangata i a ia nei te tohu; me timata ki toku wahi tapu. Na kua timata ratou ki nga kaumatua i te aronga o te whare.
7 Ja hän sanoi heille: saastuttakaat huone, ja täyttäkäät kartanot tapetuilla, menkäät sitte ulos. Ja he menivät ulos ja tappoivat kaupungissa.
I mea ano ia ki a ratou, Whakapokea te whare, whakakiia nga marae ki te tupapaku: haere koutou. Heoi haere ana ratou, na kei te patu i roto i te pa.
8 Ja kuin he olivat tappaneet heidät, jäin minä vielä, ja lankesin kasvoilleni, huusin ja sanoin: ah Herra, Herra, tahdotkos siis hukuttaa kaikki jäänneet Israelissa, ettäs niin vuodatat sinun vihas Jerusalemin päälle?
Na i a ratou e patu ana, a ka mahue ahau, ka tapapa ahau, ka karanga, ka mea, Aue, e te Ariki, e Ihowa! ka ngaro ianei i a koe nga morehu katoa o Iharaira, i te mea ka ringihia nei e koe tou weriweri ki runga ki Hiruharama?
9 Ja hän sanoi minulle: Israelin ja Juudan huoneen paha työ on sangen suuri, maa on täytetty murhalla, ja kaupunki täynnä pahuutta. Sillä he sanovat: Herra on hyljännyt maan, ja ei Herra näe.
Ano ra ko ia ki ahau, He nui rawa te he o te whare o Iharaira raua ko Hura, kua ki hoki te whenua i te toto, kua ki ano te pa i te whakariroinga o te whakawa: e mea ana hoki ratou, Kua mahue te whenua i a Ihowa, e kore a Ihowa e kite.
10 Sentähden ei minun silmäni pidä säästämän, enkä minä tahdo armahtaa; mutta minä tahdon antaa heidän päänsä päälle, niinkuin he ansainneet ovat.
Na, ko ahau nei hoki, e kore toku kanohi e manawapa, e kore ahau e tohu; ka hoatu e ahau te utu o to ratou ara ki runga ki to ratou mahunga.
11 Ja katso, se mies, jonka yllä liinavaate oli, ja kirjoitustaulu vyöllä, vastasi ja sanoi: minä olen tehnyt, niinkuin sinä minulle käskenyt olet.
Na, ko te tangata i te kakahu rinena, tera kei tona taha ra te pounamu mangumangu, korerotia ana e ia taua mea, i ki ia, Kua oti i ahau tau i whakahau ra ki ahau.

< Hesekielin 9 >