Hesekielin 9
1 Ja hän huusi korkialla äänellä minun korvissani ja sanoi: se on jo käsissä, että kaupunki pitää rangaistaman, ja jokaisella on murha-ase kädessänsä.
Hagi anante Ra Anumzamo'a ranke huno amanage nehige'na antahi'noe, Vahe'ma zamahe nefri'za vahera huzmantenke'za zamazampina ha' zana erine'za rankumapina eho.
2 Ja katso, kuusi miestä tuli ylimmäisen portin tietä, joka pohjan puolessa on, ja jokaisella oli vahingollinen ase kädessänsä. Mutta yksi mies heidän seassansa oli liinavaatteilla vaatetettu, ja kirjoitustaulu hänen vyöllänsä; ja he menivät sisälle, ja astuivat vaskialttarin tykö.
Anage hige'na kogeno, anagamu noti kaziga kuma kafama me'nea kazigati 6si'a vene'neramina vahe'ma zamahe fri ha'zana zamazampina eriri eriri hu'za neazageno, anampina efeke kukena hu'nemo afafafina avontafe'ma kre vogisi me'negeno e'ne. Hagi ana vahe'mo'za agu'afi ufre'za bronsire itamofo asoparega uoti'naze.
3 Ja Israelin Jumalan kunnia nousi Kerubimin päältä, jonka päällä hän oli, ja lähestyi huoneen kynnykseen asti, ja huusi sitä miestä, jonka yllä oli liinavaate, ja kirjoitustaulu vyöllä.
Hagi ana'ma hazageno'a Israeli vahe Anumzamofo hihamu masazamo'a serabimiema nehaza ankeronte'ma me'neretira, marerino mono nomofo kafante vu'ne. Ana higeno efeke kukena hu'neno, afafafima avontafe bogisima anakinte'nea nera Ra Anumzamo'a amanage huno asami'ne,
4 Ja Herra sanoi hänelle: mene Jerusalemin kaupungin lävitse, ja kirjoita ne miehet heidän otsissansa, jotka huokaavat ja huutavat sitä kauhistusta, joka siinä tapahtuu.
Jerusalemi kuma agu'afi vano nehunka, kasrino himnage'ma hu'nea kefo avu'ava zama nehaza zanku'ma aza'o avesra nehuno, zavi'ma netea vahe'mofo kokovitera avame'zana antetere huo huno asmi'ne.
5 Mutta muille sanoi hän, minun kuulteni: menkäät hänen jälissänsä kaupungin lävitse, ja lyökäät; teidän silmänne ei pidä säästämän, eikä armoa tekemän.
Hagi nentahugeno Ra Anumzamo'a mago'a nagara amanage huno zamasami'ne, Amefi avaririta rankumapina nevuta, mago vahekura tamasunkura huzmanteta ozamatreta zamahe friho huno hu'ne.
6 Lyökäät sekä vanhat että nuoret, neitseet, lapset ja vaimot kuoliaaksi; mutta joiden päällä kirjoitus on, ei yhteenkään niihin pidä teidän rupeeman. Ruvetkaat ensin minun Pyhästäni. Ja he rupesivat niistä vanhoista miehistä, jotka huoneen edessä olivat.
Hagi maka ozafanafama, kasefa vene'nema, kasefa mofa'nema, neone mofavreramima, a'neraminena maka zamahe hana hiho. Hianagi avame'zama kokovite'ma me'nea vahera zamavakora osiho. Ra mono nomofo avugama mani'naza vaheteti agafa huteta viho.
7 Ja hän sanoi heille: saastuttakaat huone, ja täyttäkäät kartanot tapetuilla, menkäät sitte ulos. Ja he menivät ulos ja tappoivat kaupungissa.
Anama huteno'a mago'ane amanage hu'ne, Zamahesaza vahetamimofo zamavufaga erita mono nompi ome ante aviteta ana nona eri pehena hiho huno nezmasamino, ko atiramita viho huno hu'ne. Anagema hige'za atiramiza rankumapi nevu'za, vahetmina zamahe'za vu'naze.
8 Ja kuin he olivat tappaneet heidät, jäin minä vielä, ja lankesin kasvoilleni, huusin ja sanoin: ah Herra, Herra, tahdotkos siis hukuttaa kaikki jäänneet Israelissa, ettäs niin vuodatat sinun vihas Jerusalemin päälle?
Hagi ana vahetmima zamahe'zama nevazage'na nagrake mani'nena navugosaregati mopafi mase'na amanage hu'noe, Ra Anumzana kagra Anumza mani'nane! Hagi Jerusalemi kumapi vahe'ma karimpama ahe'zmantenkama zamazeri havizama nehanke'zama osi'ama maniza Israeli vahera maka zamahe hana hugahampi?
9 Ja hän sanoi minulle: Israelin ja Juudan huoneen paha työ on sangen suuri, maa on täytetty murhalla, ja kaupunki täynnä pahuutta. Sillä he sanovat: Herra on hyljännyt maan, ja ei Herra näe.
Anage hugeno Ra Anumzamo'a amanage huno nasami'ne, Israeli vahe'ene Juda vahe'mofo kumi'mo'a ome rankrerfa hie. Ama mopafina vahe koramo'a avitegeno, rankumapina agraguke'ma antahino vahe'ma azeri savri'ma hu ava'ava zamo'a avitene. Na'ankure zamagra amanage hu'za nehaze, Ra Anumzamo'a ama mopa amefi hunemino, nonke hu'za nehaze.
10 Sentähden ei minun silmäni pidä säästämän, enkä minä tahdo armahtaa; mutta minä tahdon antaa heidän päänsä päälle, niinkuin he ansainneet ovat.
E'ina hu'negu Nagra mago vahera nasunkura huzmante'na ozmatregahue. Hianagi maka zamavu'zamava'ma hu'naza zamofo avamente nona'a huzmantetere hugahue.
11 Ja katso, se mies, jonka yllä liinavaate oli, ja kirjoitustaulu vyöllä, vastasi ja sanoi: minä olen tehnyt, niinkuin sinä minulle käskenyt olet.
Anagema hutegeno'a efeke kukenama hu'neno afafafima avontafe bogisima rente'nea ne'mo'a amanage eme hu'ne, huo hunkama kema nasmina kante ante'na, ana zantamina hu vagare'noe huno Anumzamofona eme asmi'ne.
