Hesekielin 21
1 Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
Angraeng ih lok kai khaeah angzoh,
2 Sinä, ihmisen poika, aseta kasvos Jerusalemia vastaan, ja ennusta Israelin maata vastaan.
kami capa, Jerusalem bangah anghaeh loe hmuenciim khaeah misa haih lok to thui ah, Israel prae hoi misa angcoenghaih lok to tapong ah;
3 Ja sano Israelin maalle: näin sanoo Herra: katso, minä tahdon sinun kimppuus, minä tahdon vetää miekkani tupesta ulos, ja tahdon sinussa hävittää sekä hurskaat että väärät.
Israel prae khaeah Angraeng Sithaw mah, Khenah, misa ah kang suek han, tabu thung hoi sumsen to ka phongh moe, katoeng doeh, toeng ai doeh, nihcae to ka tamit boih han boeh.
4 Että minä sinussa sekä hurskaat että väärät hävitän, niin minun miekkani tupesta lähtee kaiken lihan päälle etelästä niin pohjoiseen asti.
Katoeng maw, katoeng ai maw, ka tamit boih han oh boeh pongah, aloih bang hoi aluek bang ih kaminawk boih misatuk hanah, ka sumsen loe angmah ih tabu thung hoi tacawt tih boeh:
5 Ja kaikki liha pitää ymmärtämän, että minä Herra olen vetänyt minun miekkani tupesta ulos; ja ei pidä enään siihen pistettämän.
to naah Kai, Angraeng mah angmah ih tabu thung hoiah sumsen ka phong boeh, tito kami boih mah panoek o tih; to sumsen loe angmah ih tabu thungah pacaeng let mak ai boeh, tiah thuih, tiah thui paeh.
6 Ja sinä, ihmisen poika, huokaa siihenasti että lantees pakottavat ja kipiäksi tulevat: ja sinun pitää huokaaman, niin että he näkevät sen:
To pongah kami capa, aham ah! Kaeng angkhaeh moe, palung tapok han khoek to nihcae hmaa ah aham ah.
7 Ja kuin he sinulle sanovat: mitäs huokailet? pitää sinun sanoman: sen huudon tähden, joka tulee, jota kaikki sydämet hämmästyvät, ja kaikki kädet putoovat alas, kaikki rohkeus tulee pois, ja kaikki polvet niinkuin vedet vuotavat: katso, se tulee ja tapahtuu, sanoo Herra, Herra.
Nihcae mah tipongah na ham loe? tiah na dueng o nahaeloe, Tamthang angzoh pongah ni ka ham; tamthang angzo naah loe, palungthin boih tui baktiah amzawt ueloe, bannawk boih thazai sut tih, pakhranawk boih thazok o ueloe, khokkhunawk boih tui baktiah naem o tih boeh, tiah thui paeh; khenah, angzo tih boeh, to hmuen loe om tangtang tih, tiah Angraeng Sithaw mah thuih.
8 Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
Angraeng ih lok kai khaeah angzoh,
9 Sinä, ihmisen poika, ennusta ja sano: näin sanoo Herra: sano: miekka, miekka on teroitettu ja myös hiottu.
kami capa, Angraeng mah hae tiah thuih, tiah taphong han ih lok loe, Sumsen maeto, sumsen maeto loe tak het moe, hmawt het boeh:
10 Se on teroitettu teurastamaan, se on hiottu välkkymään. Kuinka me taidamme iloita? minun poikani vitsa katsoo kaikki puut ylön.
sumsen loe kami hum hanah tak het boeh, ni aengh baktiah angpha hanah hmawt suidik boeh; aicae loe ka capa ih cunghet pongah anghoe han oh maw? Thing rumram hoi sak ih cunghet loe sumsen mah patoek.
11 Mutta hän on miekan hiottaa antanut, että se käteen otettaman pitää: miekka on teroitettu ja se on hiottu, tappajan käteen annettaa.
Sumsen loe hmawt suidik moe, patoh han ih ni a paek; kami hum thaih khaeah paek hanah, to sumsen loe tak het boeh moe, hmawt suidik boeh.
12 Huuda ja ulvo sinä, ihmisen poika, sillä se tapahtuu minun kansalleni ja kaikille Israelin haltioille; pelko miekan tähden pitää minun kansani tykönä oleman; sentähden lyö reisiäs.
Kami capa, qah ah loe hang ah, to hmuen loe kai ih kaminawk nuiah pha ueloe, Israel angraengnawk nuiah om tih; to baktih zitthok hmuennawk hoi sumsen loe kai ih kaminawk nuiah krah tih, to pongah na phaih to atum ah.
13 Sillä hän on heitä koetellut; vaan mitä se auttaa, jollei ylenkatsova vitsa tule, sanoo Herra, Herra.
To hmuen loe kaimah ih kaminawk tanoekhaih ah oh, sumsen mah cunghet to patoek nahaeloe kawbangmaw pakaa thai tih? Cunghet loe om mak ai boeh, tiah Angraeng Sithaw mah thuih.
14 Ja sinä ihmisen poika, ennusta ja lyö käsiäs yhteen; sillä miekka pitää kaksinkertaisesti, vielä kolminkertaisestikin tuleman, murhamiekka, suuren tapon miekka, niin että se myös käy lävitse heidän sisimäisiin kammioihinsa.
To pongah kami capa, lok to taphong ah loe, ban tabaeng ah, vai hnetto, vai thumto sumsen alaekhaih to om tih, to sumsen loe kami humhaih sumsen, kami pop parai humhaih sumsen kalen ah oh moe, nihcae ahnuk ahma humhaih sumsen ah oh.
15 Minä annan sen miekan helistä, että sydämet pitää hämmästymän, ja monta pitää kaatuman kaikissa heidän porteissansa: voi kuin se välkkyy, ja on hiottu tappamaan!
Nihcae palung boeng o moe, kadueh kami pop aep hanah, nihcae ih khongkhanawk boih ah sumsen to ka suek boeh; Aw! Sumsen loe ni aengh baktiah ampha moe, kami hum hanah hmawt suidik boeh.
16 Yhdistä sinus, lyö oikialle ja vasemmalle puolelle, mitä edessäs on.
Aw sumsen caeh ah loe, banqoi bantang alaek ah, sumsen haa angqoihaih ahnuk ahma bang boih ah takroek ah.
17 Sillä minä tahdon myös käsilläni yhteen lyödä siitä, ja antaa minun vihani mennä: minä Herra olen sen puhunut.
Kai doeh ban tabaeng moe, palungphuihaih ka dipsak han boeh, tiah Kai, Angraeng mah thuih boeh.
18 Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
Angraeng ih lok kai khaeah angzoh,
19 Ja sinä, ihmisen poika, tee kaksi tietä, joita myöten Babelin kuninkaan miekka tuleman pitää, mutta ne molemmat pitää tuleman yhdeltä maalta; ja pane viitta tien haaraan kaupunkia päin,
kami capa, Babylon siangpahrang sumsen hoi angzohhaih loklam hnetto angmathaih to sah ah; to loklam loe kanghmong prae maeto thung hoiah tacawt tih; toe vangpui bang caehhaih lamphi ah, angmathaih to sah ah.
20 Ja tee tie miekan tulla Ammonin lasten Rabbatiin ja Juudan vahvaan kaupunkiin, Jerusalemiin.
Loklam hnetto ampraekhaih ahmuen ah angmathaih kamnoek ah sah ah: loklam maeto loe Ammon prae vangpui, Rabah ah caehhaih loklam ah oh moe, kalah loklam maeto bae loe Judah prae, misa buephaih kacakah sak ih Jerusalem caehhaih loklam ah oh.
21 Sillä Babelin kuningas laittaa itsensä ensimmäiseksi kahden tien haaraan, tietämään tietäjältä, ampumaan nuolella arvosta, epäjumalilta kysymään, maksaan katsomaan.
Babylon siangpahrang loe loklam hnetto ampraekhaih lamphi phak naah, to ah angdoet; palaa hoiah taham kasae kahoih to a khet moe, krangnawk khaeah lok a dueng, angbawnhaih moi pathin to a khet.
22 Niin pitää arpa lankeeman hänen oikialle puolellensa Jerusalemia päin, ja hän antaa sinne viedä sota-aseita, ja läven (muuriin) avata, murhaamaan, suurella äänellä huutamaan, panemaan sota-aseita porttien eteen, tekemään saartoa ja rakentamaan multaseiniä.
Misa buephaih im to a sak, misa buephaih to sak moe, misa qumqaihaih long khaw to takaeh hanah, a bantang ban hoiah Jerusalem hanah taham khethaih phoisa to a vah.
23 Vaan se näkyy heille heidän silmäinsä edessä turhaksi aavistukseksi, vaikka he valan heidän edessänsä vannoisivat: mutta hän muistaa heidän pahaa tekoansa, että he kiinni otettaisiin.
Toe anih khaeah lokkamhaih sah kaminawk loe taham khethaih to tidoeh avang ai hmuen ah poek o tih; toe siangpahrang mah loe to kaminawk to naeh thai hanah nihcae sakpazaehaih to pakrong tih.
24 Sentähden sanoo Herra, Herra näin: että teidän pahat työnne ovat muistetut, ja teidän kovakorvaisuutenne ilmi on, että teidän syntinne nähdään kaikissa teidän töissänne; ja että teitä muistetaan, pitää te käsillä kiinni otettaman.
To pongah Angraeng Sithaw mah hae tiah thuih: na sakpazae o ih hmuennawk to panoek hanah na sak o, to pongah na sakpazae o ih hmuennawk to na panoek o boeh; to tiah na sak o ih hmuennawk hoi na zae o ih hmuennawk loe amtueng boih boeh pongah, siangpahrang ban ah nam timh o tih, tiah ka thuih, tiah thuih pae han ang naa.
25 Ja sinä paha ja jumalatoin Israelin päämies, jonka päivä lähestyy, koska pahat työt loppuneet ovat.
Aw nang, panuet thok Israel siangpahrang, nang ih ani loe phak boeh, zaehaih pongah boenghaih to phak boeh.
26 Näin sanoo Herra, Herra: pane kuninkaan lakki pois, ja ota kruunu pois; sillä ei niitä pidä siellä enään oleman; alennettu pitää ylennettämän, ja korkia alennettaman.
Lumuek to khring ah loe, sui lumuek to angkhring ah; hae hmuen loe amkhrai boih boeh, atlim ah kaom kami to tapom tahang ueloe, tapom tahang ih kami to atlim ah pakhrak tathukhaih om tih, tiah Angraeng Sithaw mah thuih.
27 Minä tahdon sen (kruunun) tyhjäksi, tyhjäksi, tyhjäksi tehdä; ei sen myös pidä oleman siihenasti kuin se tulee, jonka sen saaman pitää, hänelle minä sen annan.
Tawnkung angzo ai karoek to kam rosak han, kam rosak han! Tawnkung angzoh naah, Anih khaeah ka paek han, tiah a thuih.
28 Ja sinä, ihmisen poika, ennusta ja sano: näin sanoo Herra, Herra, Ammonin lapsista ja heidän häväistyksestänsä; sano siis: miekka, miekka on vedetty tappamaan, se on hiottu surmaamaan ja että se on niin välkkyy;
Nang, kami capa, Ammon kaminawk hoi nihcae sethaih kawng pongah Angraeng Sithaw mah, Sumsen, sumsen to aphong boeh; Kami takroek hanah hmawt het boeh moe, kami hum hanah ni aengh baktiah kampha ah hmawt suidik boeh:
29 Ettäs petollisia näkyjä sinulles sanoa annat, ja valhetta ennustaa; että sinä myös hyljättäisiin jumalattomain tapettujen sekaan, joiden päivä tuli, koska pahat työt loppuneet olivat.
nangcae Ammon kaminawk loe tidoeh avang ai hmuen to na khet o moe, nangcae khaeah thuih ih lok amlaihaih to na tang o. To pongah hum han kaom kasae kami ih tahnong ah sumsen to koeng tih boeh, anih humhaih atue loe phak boeh, a zae o haih pongah nihcae boenghaih atue to phak boeh.
30 Ja vaikka se tuppeensa jälleen pistettäisiin, niin minä kuitenkin tuomitsen sinun siinä paikassa, kussas luotu olet, ja siinä maassa, kussas syntynyt olet;
Sumsen to tabu thungah ka pacaeng let han maw? Nang kang sakhaih ahmuen, na tapenhaih ahmuen ah, lok kang caek han, tiah thuih, tiah thui paeh, tiah ang naa.
31 Ja tahdon vuodattaa minun vihani sinun päälles, minä tahdon minun hirmuisuuteni tulen sinun päälles puhaltaa, ja tahdon antaa sinun kiukkuisten miesten käsiin, jotka hukuttamaan tottuneet ovat, jotka polttaa ja hukuttaa taitavat.
Na nuiah palung ka phuihaih ka kraih moe, palung ka phuihaih hmai hoiah kang uengh thuih pacoengah, kami hum thaih, tahmenhaih tawn ai kaminawk ban ah kang paek han.
32 Sinun pitää tulen ruaksi tuleman, ja sinun veres maalla vuodatettaman, ja ei sinua pidä enään muistettaman; sillä minä Herra olen sen puhunut.
Nang loe hmaitik koi thing ah na om ueloe, prae thungah na thii to long tih; mi mah doeh nang to panoek mak ai boeh, tiah Kai, Angraeng mah thuih boeh, tiah ang naa.
