Hesekielin 17
1 Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
And the word of Jehovah came to me, saying:
2 Sinä ihmisen poika, anna Israelin huoneelle tapaus ja juttele vertaus,
Son of man, put forth a riddle, and speak a parable to the house of Israel;
3 Ja sano: näin sanoo Herra, Herra: suuri kotka suurella lennolla ja pitkillä siivillä ja täynnä sulkia, jotka olivat kirjavat, tuli Libanonin päälle, ja otti sedripuun latvan.
and say, Thus saith the Lord Jehovah: A great eagle, with great wings, with long feathers, full of plumage, which had divers colors, came to Lebanon, and took the highest branch of a cedar.
4 Ja mursi pois sen pienten vesain latvan, ja vei sen kauppamaahan, ja pani sen kauppamiesten kaupunkiin.
He cropped off the top of its young twigs, and carried it into a land of traffic; he set it in a city of merchants.
5 Ja otti myös siemeniä siitä maakunnasta ja kylvi ne hyvään peltoon, ja asetti siihen, kussa paljo vettä läsnä oli, ja istutti sen taitavasti.
He took also one of the shoots of the land, and put it in a fruitful field; he placed it by great waters, and set it as a willow-tree.
6 Ja se kasvoi ja tuli avaraksi viinapuuksi, vaan matalaksi varreltansa, sillä oksat taittivat itsensä siihen päin, ja olivat juuret sen alla; ja se tuli jaloksi viinapuuksi, ja kasvoi oksat, ja putkautti itsestänsä vesat.
And it grew and became a spreading vine of low stature, whose branches turned towards him, and whose roots were under him. It became a vine, that brought forth branches, and shot forth boughs.
7 Ja siellä oli toinen suuri kotka, jolla olivat isot siivet ja paljo sulkia, ja katso, tämä viinapuu sovitti juurensa hänen puoleensa, ja ojensi oksansa hänen puoleensa, että sen piti kastetuksi tuleman hänen ojistansa.
There was also another great eagle, with great wings and many feathers; and, behold, this vine bent its roots toward him, and shot forth its branches toward him, that he might water it from the beds where it was planted.
8 Ja oli kuitenkin hyvällä maalla paljon veden tykönä istutettu, niin että se kyllä sai kasvaa oksia, hedelmää kantaa ja suureksi viinapuuksi tulla.
And yet it was planted in a good soil, by great waters, that it might bring forth branches, and that it might bear fruit, and be a goodly vine.
9 Niin sano nyt: näin sanoo Herra, Herra: pitäisikö sen menestymän? eikö sen juuret pidä reväistämän ylös, ja sen hedelmät varistettaman, että se kuivettuis? sen pitää kuivettuman kaikissa vesoissansa, ja ei suuren käsivarren, taikka paljon kansan kautta, juurinensa revittämän ylös.
Say thou, Thus saith the Lord Jehovah: Shall it prosper? Shall not he pull up its roots, and cut off its fruit, that it wither? In all the leaves of its branching shall it wither; even without a mighty arm, or many people, shall he pluck it up by the roots.
10 Katso, se on istutettu; vaan pitäiskö sen menestymän? ja niin pian kuin siihen tulee itätuuli, niin pitää sen kuivettuman paikkoinensa.
Yea, behold, it is planted; but shall it prosper? Shall it not utterly wither, when the east wind toucheth it? It shall wither in the beds where it grew.
11 Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
Moreover, the word of Jehovah came to me, saying:
12 Sanos tälle kovakorvaiselle huoneelle: ettekö te tiedä, mikä tämä on? ja sano: katso, Babelin kuningas tuli Jerusalemiin, ja otti hänen kuninkaansa ja päämiehensä, ja vei heidät tykönsä Babeliin.
Say now to the rebellious house, Know ye not what these things mean? Say, behold, the king of Babylon came to Jerusalem, and took her king and her princes, and led them with him to Babylon,
13 Ja otti yhden kuninkaallisesta siemenestä, ja teki liiton hänen kanssansa, ja otti valan häneltä; mutta ne jalot maakunnassa otti hän pois.
and took one of the king's offspring, and made a covenant with him, and took an oath of him, and the mighty of the land he took away,
14 Että valtakunta piti nöyryytetyksi tuleman, ja ei itsiänsä paisuttaman, että liitto piti pidettämän ja seisovainen oleman.
that the kingdom might be brought low, so as not to lift itself up; that the covenant might be kept, and stand.
15 Mutta se luopui hänestä, ja lähetti käskyläisensä Egyptiin, että hänelle piti lähettämän hevosia ja paljon väkeä; pitäiskö se menestymän hänelle? taikka pitäiskö hänen hyvin siitä pääsemän, joka senkaltaista tekee? ja se kuin liiton särkee, pitäiskö sen pääsemän?
But he rebelled against him, in sending his ambassadors into Egypt, that they might give him horses and much people. Shall he prosper? Shall he escape that doeth such things? Shall he break the covenant and be delivered?
16 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: sen kuninkaan paikassa, joka hänen kuninkaaksi asetti, jonka valan hän katsoi ylön, ja jonka liiton hän särki, siellä hänen pitää kuoleman Babelissa.
As I live saith the Lord Jehovah, surely in the place where the king dwelleth that made him king, whose oath he despised, and whose covenant he broke, even with him in the midst of Babylon shall he die.
17 Ja Pharaon ei pidä seisovaisen oleman häntä auttaissansa sodassa, sotajoukolla ja paljolla väellä, koska vallit pantaman ylös ja multaseinät rakennettaman pitää, että monta sielua surmattaisiin.
Neither shall Pharaoh with his mighty army and great multitude accomplish anything for him in war, when they shall cast up mounds, and build forts to cut off many persons,
18 Sillä hän on katsonut valan ylön, ja särkenyt liiton; katso, että hän on kätensä ojentanut, ja kaikkia näitä tekee, niin ei hänen pidä pääsemän.
he hath despised the oath, and broken the covenant; behold, he hath given the hand, and yet done all these things; he shall not escape!
19 Sentähden sanoo Herra, Herra näin: niin totta kuin minä elän, tahdon minä valani, jonka hän on katsonut ylön, ja liittoni, jonka hän särkenyt on, antaa tulla hänen päänsä päälle.
Therefore thus saith the Lord Jehovah: As I live, surely mine oath, which he hath despised, and my covenant, which he hath broken, will I recompense upon his own head.
20 Sillä minä tahdon heittää verkkoni hänen päällensä, ja hän pitää minun pyydyksilläni otettaman kiinni; ja minä tahdon antaa hänen vietää Babeliin, ja tahdon siellä olla oikeudella hänen kanssansa, että hän niin itsensä on asettanut minua vastaan.
And I will spread my net upon him, and he shall be taken in my snare, and I will bring him to Babylon, and will contend with him there for his trespass which he hath committed against me.
21 Ja kaikki, jotka pakenevat ja hänen puoltansa pitävät, pitää miekalla lankeeman, ja ne, jotka heistä pääsevät, pitää kaikkiin tuuliin hajoitetuiksi tuleman; ja teidän pitää ymmärtämän, että minä Herra olen tämän puhunut.
And all his fugitives with all his hosts shall fall by the sword, and they that remain shall be scattered to all the winds; and ye shall know that I, Jehovah, have spoken it.
22 Näin sanoo Herra, Herra: minä tahdon myös ottaa korkian sedrin latvasta, ja murtaa nuorten vesain latvan, ja minä tahdon istuttaa sen korkialle vuorelle.
Thus saith the Lord Jehovah: I also will take from the top of the high cedar, and will get it; and from the highest of its twigs will I crop a tender one, and plant it upon a high and lofty mountain.
23 Minä tahdon sen korkialle Israelin vuorelle istuttaa, että sen pitää oksia saaman, ja hedelmän kantaman, ja suureksi sedripuuksi tuleman: niin että kaikkinaiset linnut pitää taitaman asua hänen allansa, ja hänen oksainsa varjon alla lepäämän.
Upon a high mountain of Israel will I plant it, and it shall bring forth boughs, and bear fruit, and be a goodly cedar; and under it shall dwell birds of every wing; in the shadow of its branches shall they dwell.
24 Ja kaikki puut maan päällä pitää tietämän, että minä Herra olen korkian puun alentanut, ja matalan puun ylentänyt, ja viheriäisen puun kuivannut, ja kuivan puun viheriäiseksi tehnyt; minä Herra sen puhun, ja teen sen myös.
And all the trees of the field shall know that I, Jehovah, have brought down the high tree, and exalted the low tree; that I have dried up the green tree, and made the dry tree green. I, Jehovah, have spoken, and will do it.
