Hesekielin 16
1 Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
Och Herrans ord skedde till mig, och sade:
2 Sinä ihmisen poika, ilmoita Jerusalemille hänen kauhistuksensa!
Du menniskobarn, uppenbara Jerusalems stad sin styggelse;
3 Ja sano: sinun sukus ja syntys on Kanaanealaisten maalta, sinun isäs Amorilaisista ja sinun äitis Hetiläisistä.
Och säg: Detta säger Herren Herren till Jerusalem: Ditt fädernesland och ditt slägte är utaf de Cananeers land; din fader af de Amoreer, och din moder af de Hetheer.
4 Sinun sukus ei ole sinulta napaa leikanneet, kuin synnyit, ei ole sinua myös saunoitettu vedellä, ettäs olisit puhtaaksi tullut, eikä suolalla tahottu, eikä kapaloihin kääritty.
Ditt slägte hafver icke skorit dig naflan bort, då du född vardt; så hafver man ej heller badat dig med vatten, att du måtte ren vordit, ej heller bestrukit med salt, ej heller bebundit med linda.
5 Sillä ei kenkään sinua surkutellut, että hän olis armahtanut sinua, ja osoittanut sinulle yhdenkin näistä, mutta sinä heitettiin kedolle, niin ylönkatsottu oli sinun sielus, kuin synnyit.
Ty ingen ömkade sig öfver dig, att han måtte förbarmat sig öfver dig, och bevist dig något af denna stycken; utan du vardt kastad ut på markena; så föraktad var din själ, då du född vardt.
6 Mutta minä kävin sinun ohitses, ja näin sinun veressäs makaavan, ja sanoin sinulle: sinun pitää elämän, kuin sinä niin sinun veressäs makasit; totta sinulle sanoin minä, kuin niin veressäs makasit: sinun pitää elämän.
Men jag gick framom dig, och såg dig liggande i ditt blod, och sade till dig: Du skall lefva, då du så uti ditt blod lågst; ja, till dig sade jag, då du så i ditt blod lågst: Du skall lefva.
7 Ja minä olen enentänyt sinun moneksi tuhanneksi ja antanut sinun suureksi tulla, niinkuin hedelmän maan päällä, ja sinä olit kasvanut isoksi ja aivan kauniiksi tullut, sinun nisäs olivat kasvaneet, ja sinä olit saanut kauniit pitkät hiukset, mutta sinä olit vielä alastoin ja kaino.
Och jag hafver uppfödt dig, och låtit dig stor varda, lika som en frukt på markene, och vast nu uppvuxen, och stor och dägelig vorden; din bröst voro växt, och du hade fått skönt långt hår; men du vast ännu nakot och blygelig.
8 Ja minä kävin ohitses ja katsoin päälles, ja katso, sinä olit täysikasvuinen, niin minä hajoitin hameeni liepeen sinun ylitses, ja peitin sinun häpiäs; ja minä vannoin sinulle, ja annoin itseni liittoon sinun kanssas, sanoo Herra, Herra, että sinun piti minun oleman.
Och jag gick framom dig, och såg uppå dig, och si, du vast manväxt: Då bredde jag mina kjortels flik öfver dig, och öfvertäckte dina blygd; och jag trolofvade dig, och gaf mig uti förbund med dig, säger Herren Herren, att du skulle vara min.
9 Ja pesin sinun vedellä, ja virutin sinun verestäs, ja voitelin sinun öljyllä.
Och jag tvådde dig med vatten, och utvaskade dig af ditt blod, och smorde dig med balsam;
10 Ja vaatetin sinun neulotuilla vaatteilla, ja kengitin sinun Tekasjimin nahalla, ja annoin sinulle kalliit liinavaatteet, puetin sinun silkkiin.
Och klädde dig med stickad kläder, och drog sköna skor uppå dig; jag gaf dig skön kläder, och gaf dig silkesdok;
11 Ja kaunistin sinun kaunistuksella, ja panin käsirenkaat sinun kätees ja käädyt sinun kaulaas.
Och beprydde dig med klenodier, och lade smide på dina armar, och kedjor uppå din hals;
12 Ja annoin otsalehden sinun otsaas, ja korvarenkaat korviis ja kunnian kruunun päähäs.
Och gaf dig, ett ännespann i ditt änne, och örnaringar i din öron, och en skön krono uppå ditt hufvud;
13 Niin sinä kaunistettiin kullalla ja hopialla, ja vaatetettiin kalliilla liinavaatteella, silkillä ja neulotulla työllä; sinä söit myös sämpyläleipää, hunajaa ja öljyä; ja olit ylenpaljon kaunistettu, ja sait valtakunnan.
Summa, du blefst beprydd med guld, och med silfver, och beklädd med bästa linnkläde, silke och stickad verk; du åt ock semlobröd, hannog och oljo, och vast öfvermåtton dägelig, och fick ett rike.
14 Ja sinun nimes kuului kauvas pakanain seassa sinun kauneutes tähden, joka juuri täydellinen oli, senkaltaisten kaunistusten kautta, jotka minä olin pannut päälles, sanoo Herra, Herra.
Och ditt rykte gick vida ut ibland Hedningarna, för dina fägrings skull, den ganska fullkomlig var, genom sådana prydning, som jag uppå dig hängt hade, säger Herren Herren.
15 Mutta sinä uskalsit kauneutees; ja ettäs niin ylistetty olit, teit sinä huorin, niin että sinä itses teit yhteiseksi jokaiselle, jotka kävivät ohitses, ja teit hänen tahtonsa.
Men du förlätst dig uppå dina fägring; och efter du så beprisad vast, bedref du horeri, så att du gjorde dig menliga hvarjom och enom, som framom gick, och gjorde hans vilja.
16 Ja otit sinun vaatteistas, ja teit siitä kirjavat alttarit itselles, ja teit huoruuttas niiden päällä; joka ei ikänä tapahtunut ole, eikä pidä tapahtuman.
Och du tog af din kläder, och gjorde dig brokot altare deraf, och bedraf ditt horeri deruppå, såsom aldrig någon tid skedt är, eller ske skall.
17 Ja otit sinun kunniakaluistas, jotka minä sinulle minun kullastani ja hopiastani antanut olin, ja teit niistä miehen kuvat itselles, ja teit huorin niiden kanssa.
Och du tog ock din sköna tyg, som jag dig af mitt guld och silfver gifvit hade, och gjorde dig mansbeläte deraf, och bedref ditt horeri med dem.
18 Ja otit neulotut vaattees ja peitit ne niillä, ja minun öljyni ja suitsutukseni asetit sinä heidän eteensä.
Och tog din stickade kläder, och betäckte dem dermed; och mina oljo och rökverk lade du fram för dem.
19 Ruokani, jonka minä annoin syödäkses, sämpylöitä, öljyä ja hunajaa, asetit sinä heidän eteensä makiaksi hajuksi; ja niin se oli, sanoo Herra, Herra.
Min mat, som jag dig gaf till att äta, semlor, oljo och hannog, lade du för dem till en söt rök; ja det kom dertill, säger Herren Herren.
20 Ja sinä otit poikas ja tyttäres, jotka minulle synnyttänyt olit, ja uhrasit ne heille syötää; luuletkos niin halvaksi huoruutes?
Du togst dina söner och döttrar, som du mig födt hade, och offrade dem, dem till spis; menar du nu, att det en ringa ting är med ditt horeri;
21 Ja sinä teuraaksi teit minun lapseni, ja annoit polttaa heitä heidän edessänsä.
Att du slagtar min barn, och låter dem för dem uppbränna?
22 Et kuitenkaan sinä ole kaikessa kauhistuksessas ja huoruudessas koskaan ajatellut nuoruutes aikaa, kuinka paljas ja alastoin sinä olit, ja makasit veressäs.
Likväl hafver du, i all din styggelse och horeri, icke ens tänkt uppå dins ungdoms tid, huru blott och nakot du vast, och lågst i ditt blod.
23 Joka tapahtui kaiken sinun pahuutes jälkeen. Voi! voi sinuas! sanoo Herra, Herra.
Öfver alla dessa dina ondsko, ack ve! ve dig, säger Herren Herren;
24 Sinä rakensit itselles korkeudet, ja teit sinulles kukkulat kaikille kaduille.
Byggde du dig bergkyrkor, och gjorde dig bergaltare på alla gator;
25 Ja kaikkein teiden suihin rakensit sinä kukkulas, ja teit sinun kauneutes kauhistukseksi; sinä hajoitit jalkas jokaiselle, joka kävi siitä ohitse, ja teit suurta salavuoteutta.
Och främst på alla vägar byggde du dig bergaltare, och gjorde dina fägring till en styggelse; du neg med din ben för alla de der framgingo, och bedref stort boleri.
26 Ensin sinä teit salavuoteutta lähimmäistes Egyptin lasten kanssa, joilla suuri liha oli, ja teit suurta salavuoteutta kehoittaakses minua.
Först bedraf du boleri med dinom grannom, Egypti barnom, hvilke stort kött hade, och brukade stort boleri, till att reta mig.
27 Ja katso, minä ojensin käteni sinua vastaan ja hillitsin senkaltaisen tapas, ja hylkäsin sinun vihollistes Philistealaisten tyttärien tahtoon, jotka häpesivät sinun häpeemätöntä työtäs.
Men jag räckte mina hand ut emot dig, och styrde sådana ditt sätt, och öfvergaf dig uti dina fiendars vilja, de Philisteers döttrars, hvilke skämdes för ditt skamlösa väsende.
28 Sitte sinä teit huoruutta Assurin lasten kanssa, ja et taitanut heistä kyllääs saada; ja kuin sinä olit tehnyt huoruutta heidän kanssansa, ja et taitanut heistä kyllääntyä;
Sedan bedref du boleri med Assurs barnom, och kunde dess icke mätt varda; ja, då du hade bedrifvit boleri med dem, och dess icke mätt varda kunde,
29 Enensit sinä vielä sitte sinun huoruuttas Kanaanin maalla, Kaldeaan asti, ja et sinä vielä sittenkään taitanut silläkään kyllääntyä.
Förökade du ändå ditt boleri med köpmän af Chaldeen; så kunde du ändå der, med icke mätt varda.
30 Kuinka siis minun pitäis ympärileikkaaman sinun sydämes, sanoo Herra, Herra: ettäs senkaltaisen julkihuoran töitä teet?
Huru skall jag dock omskära ditt hjerta? säger Herren Herren, efter du sådana enes arga horos gerningar gör,
31 Siinä, ettäs niin rakennat korkeutes joka tien suuhun, ja teet kukkulas kaikille kaduille, ja et ole niinkuin muu portto, joka rahalla ostettaman pitää,
Dermed att du byggde dine bergkyrkor främst på alla vägar, och gjorde din altare på alla gator; dertill vast du icke såsom en annor sköka, den man med penningar köpa måste;
32 Taikka niinkuin joku huorivaimo, joka miehensä siaan laskee toisen.
Eller som en horkona, som uti sins mans stad, tillåter en annan.
33 Kaikille portoille annetaan lahjoja; mutta sinä annat kaikille sinun värtämiehilles palkan, ja lahjoitat heitä, että heidän joka paikasta sinun tykös tuleman pitäis, huoruutta tekemään sinun kanssas.
Ty allom androm skökom gifver man penningar, men du gifver allom dinom bolarom penningar till, och begåfvar dem; att de allstädes till dig komma skola, till att bedrifva boleri med dig.
34 Ja löydetään sinun tykönäs sinun huotuudessas juuri vastoin sitä mikä tapa on muiden vaimoin kanssa, ettei sinun perässäs juosta; ja että sinä palkan annat, ja ei sinulle palkkaa anneta, niin sinä teet juuri vastahakoisin.
Och man finner i dig, i ditt horeri, tvärtemot det vandt är med andra qvinnor; efter man intet löper efter dig; utan du gifver ock penningar till, och man gifver dig inga penningar, alltså gör du då tvärtom.
35 Sentähden sinä portto, kuule Herran sanaa:
Derföre, du sköka, hör Herrans ord.
36 Näin sanoo Herra, Herra: ettäs niin mielelläs annat rahaa, ja julistat häpiäs huoruutes kautta värtämiehelles ja kaiken sinun kauhistukses epäjumalain kanssa, ja vuodatat lastes veren, jonkas heille uhraat;
Detta säger Herren Herren: Efter du så gerna gifver penningar till, och upptäcker dina skam igenom ditt boleri emot dina bolar, och emot alla dins styggelses afgudar, och utgjuter dina barnas blod, hvilka du dem offrar;
37 Sentähden, katso, minä tahdon koota kaikki sinun värtämiehes, joiden kanssa sinä olet hekumassa elänyt, ynnä kaikkein niiden kanssa, joita ystävinäs pidät, ja joita vihaat; ja minä tahdon ne koota sinua vastaan joka taholta, ja julistaa sinun häpiäs, että heidän kaikki sinun häpiäs näkemän pitää.
Derföre, si, jag skall församla alla dina bolar, med hvilkom du hafver vällust bedrifvit, samt med allom dem som du för vänner håller, till dina fiendar, och jag skall församla dem båda emot dig allestäds, och skall upptäcka dina skam, att de alla dina skam se skola;
38 Ja minä annan käydä huoran ja verenvuodattajan oikeuden sinun ylitses, ja annan vuodattaa sinun veres julmuudella ja kiivaudella.
Och skall låta gå ene horos och blodsutgjuterskos rätt öfver dig, och skall utgjuta ditt blod med grymhet och nit;
39 Ja minä annan sinut heidän käsiinsä, että heidän pitää särkemän sinun korkeutes, ja kukistaman sinun kukkulas, ja riisuman sinun vaattees, ja ottaman sinulta pois sinun kunniakappalees, ja antaman istua sinun alasti ja paljaana.
Och skall gifva dig uti deras händer, att de skola afbryta dina bergkyrkor, och din bergaltare nederrifva, och afkläda dig din kläder, och borttaga dig din sköna tyg, och låta dig sitta nakota och blotta.
40 Ja heidän pitää antaman tulla sinun vastaas suuren väkijoukon, jotka pitää sinua kivittämän kuoliaaksi ja hakkaaman miekoillansa rikki;
Och de skola låta komma emot dig stora hopar med folk, hvilka dig stena skola, och hugga dig alla sönder med sin svärd;
41 Ja tulella polttaman sinun huonees, ja näyttämän sinulle sinun oikeutes monen vaimon silmäin edessä; ja minä tahdon tehdä lopun sinun huoruudelles, ettei sinun enään pidä antaman rahaa.
Och uppbränna din hus med eld, och göra dig din rätt för många qvinnors ögon; alltså skall jag göra en ända med ditt horeri, att du icke mer skall gifva penningar till;
42 Ja kuin minä olen antanut minun vihani levätä sinun päälläs, niin pitää minun kiivauteni sinusta luopuman, että minä mahtaisin olla levossa, ja en enään vihastua.
Och skall släcka min harm uppå dig, och mätta mitt nit uppå dig, att jag må tillfrids varda, och icke mer behöfva vredgas;
43 Ettes muistanut nuoruutes aikaa, vaan kehoitit minua näillä kaikilla, sentähden tahdon minä myös panna kaikki sinun menos sinun pääs päälle, sanoo Herra, Herra, ettes tekisi sitä pahaa kaikkein sinun kauhistustes kanssa.
Derföre, att du icke ihågkom dins ungdoms tid; utan rette mig med allt detta; derföre vill jag ock lägga alla dina vägar uppå ditt hufvud, säger Herren Herren; ty du frågar der intet efter, att du så öfverdådeliga allehanda styggelse bedrifver.
44 Katso, kaikki jotka itsiänsä sananlaskussa harjoittavat, ne pitää tämän sananlaskun sinusta sanoman: tytär on niinkuin äitikin.
Si, alle de som ordspråk pläga bruka, de skola detta ordspråket säga om dig: Dottren är såsom modren.
45 Sinä olet äitis tytär, joka hylkäsi miehensä ja lapsensa; ja sinä olet sisartes sisar, jotka jättivät pois miehensä ja lapsensa; teidän äitinne on Hetiläinen, ja teidän isänne Amorilainen.
Du äst dine moders dotter, hvilken ifrå sin man och barn lopp; och äst dina systrars syster, hvilka ifrå sina män och barn lupo; edor moder är Hetheisk, och edar fader en Amoreer.
46 Samaria on sinun vanhempi sisares tyttärinensä, joka vasemmalla puolellas tykönäs asuu; ja Sodoma on sinun nuorempi sisares tyttärinensä, joka asuu oikialla puolellas.
Samarien är din äldre syster, med sina döttrar, som bo på venstra sidone vid dig, och Sodom är din yngre syster, med sina döttrar, som bo på högra sidone vid dig.
47 Vaikka et sinä kuitenkaan heidän teillänsä vaeltanut, taikka tehnyt heidän kauhistustensa jälkeen, niin ei siitä paljo puutu, ettet sinä pahempia asioita tehnyt ole kuin he, kaikissa sinun menoissas.
Ändock du likväl icke lefvat hafver efter deras väsende, eller gjort efter deras styggelse, der fattas icke mycket uti, att du icke slemmare ting gjort hafver än de, i allt ditt väsende.
48 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, Sodoma, sinun sisares tyttärinensä, ei ole niin tehnyt kuin sinä ja sinun tyttäres.
Så sant som jag lefver, säger Herren Herren; Sodom din syster, samt med sina döttrar, hafver så icke gjort, som du och dina döttrar.
49 Katso, se oli sinun sisares, Sodoman synti: ylpeys, ja kaikissa yltäkylläisyys, ja hyvä rauha, joka hänellä ja hänen tyttärillänsä oli: mutta köyhiä ja tarvitsevia ei he auttaneet;
Si, det var dine systers Sodoms missgerning: högmod och all tings öfverflödighet, och god frid, den hon och hennes döttrar hade; men dem fattiga och torftiga gjorde de icke ( gerna ) hjelp;
50 Mutta he olivat ylpiät, ja tekivät kauhistuksen minun edessäni; sentähden olen myös minä heittänyt heidät pois, kuin minä sen näin.
Utan voro stolta, och gjorde styggelse för mig; derföre hafver jag ock bortkastat dem, då jag begynte se dertill.
51 Niin ei myös Samaria ole tehnyt puoliakaan sinun syntejäs; mutta sinä olet paljon enemmin tehnyt sinun kauheuttas kuin hän, ettäs olet tehnyt sisares hyväksi kaikkein sinun kauhistustes suhteen, joita sinä tehnyt olet.
Så hafver ock Samarien icke gjort hälftena af dina synder; utan du hafver så mycket mer gjort dina styggelser än hon, att du hafver gjort dina systrar fromma emot all din styggelser, som du gjort hafver.
52 Niin kanna myös häpiäs, sinä, joka sisares hyväksi teet synteis kautta, joissa sinä suuremmat ja olet tehnyt heitä paremmaksi kuin sinä olet: niin häpee nyt ja kanna häpiäs, ettäs sisares, hyväksi tehnyt olet.
Så bär ock nu dina skam, du som dina systrar fromma gör genom dina synder, i hvilkom du större styggelser, än de, gjort hafver, och hafver gjort dem frommare än du äst; så skäm dig nu, och bär din skam, att du dina systrar fromma gjort hafver.
53 Mutta minä tahdon kääntää heidän vankiutensa: Sodoman vankiuden ja hänen tytärtensä, ja Samarian vankiuden ja hänen tytärtensä, ja sinun vankiutes vangit heidän keskellänsä,
Men jag skall omvända deras fängelse, nämliga desse Sodoms fängelse, och hennes döttrars, och desse Samaries fängelse, och hennes döttrars, och desse dins fängelses fångar, samt med dem;
54 Niin että sinun täytyy kantaa sinun häpiäs ja pilkkas kaiken sen edestä, jonka tehnyt olet, jolla heitä olet lohduttava.
Så att du måste bära dina skam och hån, för allt det du gjort hafver, och I ändå likväl tröstade varda.
55 Ja sinun sisares Sodoma ja hänen tyttärensä pitää käännetyksi tuleman, niinkuin he ennen ovat olleet, ja Samaria ja hänen tyttärensä pitää käännetyksi tuleman, niinkuin he ennen ovat olleet; ja sinun myös tytärtes kanssa pitää käännetyksi tuleman, niinkuin te ennen olleet olette.
Och din syster, denna Sodom, och hennes döttrar, skola omvända varda, lika som de tillförene varit hafva, och Samarien och hennes döttrar skola omvända varda, lika som de tillförene varit hafva; du också med dina döttrar skolen omvända varda, lika som I tillförene varit hafven.
56 Ja ei pidä (enää) Sodoma sinun sisares huutoon tuleman sinun suussas, (niinkuin) ylpeytes aikana.
Och du skall icke mer prisa den samma dina syster Sodom, såsom på dins högmods tid;
57 Kuin pahuutes ei vielä julki ollut, niinkuin siihen aikaan, kuin Syrian ja Philistealaisten tyttäret häpäisivät sinua joka paikassa, ja kaikki sen ympäristö katsoi sinun ylön;
Då din ondska ännu icke upptäckt var, såsom på den tiden då Syrie döttrar och de Philisteers döttrar allestäds skämde dig, och föraktade dig allt omkring;
58 Kuin sinun täytyi kantaa pahuuttas ja kauheuttas, sanoo Herra, Herra.
Då I måsten bära edra laster och styggelser, säger Herren.
59 Sillä näin sanoo Herra, Herra: minä tahdon tehdä sinulle, niinkuin sinä tehnyt olet, ettäs valan katsoit ylön ja särjit liiton.
Ty så säger Herren Herren: Jag skall göra dig lika som du gjort hafver, att du föraktade eden och bröt förbundet.
60 Mutta minä tahdon muistaa minun liittoni, jonka minä kanssas tehnyt olen nuoruutes aikana, ja tahdon tehdä ijankaikkisen liiton sinun kanssas.
Men jag vill tänka uppå, mitt förbund, som jag med dig gjort hafver i dins ungdoms tid; och skall göra ett evigt förbund med dig.
61 Niin sinun pitää mielees johdattaman sinun teitäs, ja häpeemän, kuin olet ottava tykös vanhemmat ja nuoremmat sisares, jotka minä sinulle tyttärikses antava olen; vaan ei sinun liitostas.
Så skall du komma dina vägar ihåg, och skämmas; då du dina äldre och yngre systrar till dig tagandes varder, de jag dig till döttrar gifva skall, dock icke af ditt förbund;
62 Mutta minä tahdon tehdä minun liittoni sinun kanssas, että sinun ymmärtämän pitää, että minä olen Herra:
Utan jag vill göra mitt förbund med dig, att du förnimma skall, att jag är Herren;
63 Ettäs sitä ajattelisit ja häpeäisit, ja et rohkeaisi häpiän tähden suutas avata, koska minä sinulle anteeksi antava olen kaikki, mitäs tehnyt olet, sanoo Herra, Herra.
På det du skall tänka deruppå och skämmas, och för skams skull icke djerfvas upplåta din mun, när jag dig förlåtandes varder allt det du gjort hafver, säger Herren Herren.
