Hesekielin 16

1 Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:

Wach Jehova Nyasaye nobirona kama:

2 Sinä ihmisen poika, ilmoita Jerusalemille hänen kauhistuksensa!

“Wuod dhano, nyis Jerusalem timbene mamono duto e wangʼe,

3 Ja sano: sinun sukus ja syntys on Kanaanealaisten maalta, sinun isäs Amorilaisista ja sinun äitis Hetiläisistä.

kendo wachne ni ma e gima Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto wacho ni Jerusalem: ‘Kweregi nonywol e piny Kanaan, kendo wuonu ne en ja-Amor, to minu ne ja-Hiti.

4 Sinun sukus ei ole sinulta napaa leikanneet, kuin synnyit, ei ole sinua myös saunoitettu vedellä, ettäs olisit puhtaaksi tullut, eikä suolalla tahottu, eikä kapaloihin kääritty.

Odiechiengʼ mane onywolie, pendi ne ok ongʼadi, kata luok ne ok olwoki gi pi mondo ibed maler, to bende ne ok owiri gi chumbi kendo ne ok oboyi gi lewni.

5 Sillä ei kenkään sinua surkutellut, että hän olis armahtanut sinua, ja osoittanut sinulle yhdenkin näistä, mutta sinä heitettiin kedolle, niin ylönkatsottu oli sinun sielus, kuin synnyit.

Onge ngʼama nokechi kata mane nigi ngʼwono moromo mar timoni achiel kuom gigi. Kar yudo kech to ne odiri oko e pap, nikech odiechiengʼ mane onywolie ema ne ochak chayie.

6 Mutta minä kävin sinun ohitses, ja näin sinun veressäs makaavan, ja sanoin sinulle: sinun pitää elämän, kuin sinä niin sinun veressäs makasit; totta sinulle sanoin minä, kuin niin veressäs makasit: sinun pitää elämän.

“‘Chiengʼ moro kane akalo machiegni kodi ne ayudo ka ithachori gi rembi iwuon kendo kata obedo ni nitimo remo kamano to ne awachoni ni ibed mangima.

7 Ja minä olen enentänyt sinun moneksi tuhanneksi ja antanut sinun suureksi tulla, niinkuin hedelmän maan päällä, ja sinä olit kasvanut isoksi ja aivan kauniiksi tullut, sinun nisäs olivat kasvaneet, ja sinä olit saanut kauniit pitkät hiukset, mutta sinä olit vielä alastoin ja kaino.

Ne amiyo idongo ka yien mopidhi e puodho. Ne idongo kendo ne ibedo motegno, mine idoko yath motegno kendo ma jaber moloyo yedhe duto. Thundeni nobiro, kendo yie wiyi nodongo mabeyo, to kata kamano ne in duk thirith.

8 Ja minä kävin ohitses ja katsoin päälles, ja katso, sinä olit täysikasvuinen, niin minä hajoitin hameeni liepeen sinun ylitses, ja peitin sinun häpiäs; ja minä vannoin sinulle, ja annoin itseni liittoon sinun kanssas, sanoo Herra, Herra, että sinun piti minun oleman.

“‘Bangʼe ne achako akalo machiegni, kendo kane arangi to ne aneno ni ne isebedo mopongʼ moromo hero, omiyo ne ayaro bath nangana mi aumogo dugi. Natimo kodi singruok kakwongʼora midoko mara, Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto owacho.

9 Ja pesin sinun vedellä, ja virutin sinun verestäs, ja voitelin sinun öljyllä.

“‘Bangʼe ne aluoki gi pi kendo ne arudho remo mane omieni mi awiri gi mo.

10 Ja vaatetin sinun neulotuilla vaatteilla, ja kengitin sinun Tekasjimin nahalla, ja annoin sinulle kalliit liinavaatteet, puetin sinun silkkiin.

Ne arwaki gi lewni mogorie gik mabeyo kendo ne arwakoni wuoche akada mayom. Ne arwakoni law mayom kendo ne aumi gi lewni ma nengogi tek.

11 Ja kaunistin sinun kaunistuksella, ja panin käsirenkaat sinun kätees ja käädyt sinun kaulaas.

Ne amiyi tigo ma nengogi tek kaka: Bangli e bedeni kod tigo ne aliero e ngʼuti,

12 Ja annoin otsalehden sinun otsaas, ja korvarenkaat korviis ja kunnian kruunun päähäs.

kendo ne aketo tere e umi, gi sitadi e iti koni gi koni, bangʼe to ne asidhoni osimbo ma jaber e wiyi.

13 Niin sinä kaunistettiin kullalla ja hopialla, ja vaatetettiin kalliilla liinavaatteella, silkillä ja neulotulla työllä; sinä söit myös sämpyläleipää, hunajaa ja öljyä; ja olit ylenpaljon kaunistettu, ja sait valtakunnan.

Omiyo ne ilichori gi fedha kod dhahabu, kendo lepi nolosi gi usi mayom gi usi mapek ma nengone tek kod nanga mogorie gik mabeyo. Chiembi to ne mogo moreg mayom gi mor kich kod mor zeituni. Ne imedo bedo dhako ma jaber manomiyo ibedo ruoth madhako.

14 Ja sinun nimes kuului kauvas pakanain seassa sinun kauneutes tähden, joka juuri täydellinen oli, senkaltaisten kaunistusten kautta, jotka minä olin pannut päälles, sanoo Herra, Herra.

Kendo humbi nolandore e pinje kuom ber mane ibergo, nikech duongʼ mane amiyi nomiyo berni oromo chuth, Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto osewacho.

15 Mutta sinä uskalsit kauneutees; ja ettäs niin ylistetty olit, teit sinä huorin, niin että sinä itses teit yhteiseksi jokaiselle, jotka kävivät ohitses, ja teit hänen tahtonsa.

“‘To ne igeno kuom berni, kendo ne ikonyori gi huma mari mondo ibedgo ochot. Ne ilokori ochot mochiwore ni ngʼato angʼata makadho machiegni kendo berni nodoko mare.

16 Ja otit sinun vaatteistas, ja teit siitä kirjavat alttarit itselles, ja teit huoruuttas niiden päällä; joka ei ikänä tapahtunut ole, eikä pidä tapahtuman.

Ne ikawo moko kuom lewni mabeyo mane amiyi mi idhi ipedho kuonde motingʼore gi malo, kuma ne itime timbegi mag chode. Gik ma kamago ne pok owinji, kendo ok owinjore gitimre ngangʼ.

17 Ja otit sinun kunniakaluistas, jotka minä sinulle minun kullastani ja hopiastani antanut olin, ja teit niistä miehen kuvat itselles, ja teit huorin niiden kanssa.

Gik ma nengogi tek molos gi dhahabu gi fedha mane amiyi bende ne ikawo mi ilosogo nyisechegi machwo mondo ichodi.

18 Ja otit neulotut vaattees ja peitit ne niillä, ja minun öljyni ja suitsutukseni asetit sinä heidän eteensä.

Kendo ne ikawo lepi mogorie gik mabeyo mi irwakonegi kendo ne iketo moya gi ubanina e nyimgi.

19 Ruokani, jonka minä annoin syödäkses, sämpylöitä, öljyä ja hunajaa, asetit sinä heidän eteensä makiaksi hajuksi; ja niin se oli, sanoo Herra, Herra.

Bende, chiemo ma An awuon ema ne amiyi kaka mogo mayom, mor zeituni kod mor kich mane amiyi mondo icham mi ichiwonegi kaka misango madungʼ tik mangʼwe ngʼar. Mano e gima notimore, Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto osewacho.

20 Ja sinä otit poikas ja tyttäres, jotka minulle synnyttänyt olit, ja uhrasit ne heille syötää; luuletkos niin halvaksi huoruutes?

“‘Bende ne ikawo yawuoti gi nyigi mane inywolona mi ichiwogi kaka misango ni nyisechegi. Timbegi mag chode ne ok oromi?

21 Ja sinä teuraaksi teit minun lapseni, ja annoit polttaa heitä heidän edessänsä.

Ne iyangʼo nyithinda kendo ichiwogi kaka misango ne nyiseche ma dhano oloso.

22 Et kuitenkaan sinä ole kaikessa kauhistuksessas ja huoruudessas koskaan ajatellut nuoruutes aikaa, kuinka paljas ja alastoin sinä olit, ja makasit veressäs.

Kuom timbeni duto mamono gi chode mane idonje, ne ok iparo ndalo mane pod itin, kindego mane in duk, kane ayudi ka remo olwoki.

23 Joka tapahtui kaiken sinun pahuutes jälkeen. Voi! voi sinuas! sanoo Herra, Herra.

“‘Bangʼ timbeni mamonogo duto, Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto wacho niya, yaye, yaye in ngʼama okwongʼ! Kaachiel gi kethogi mamoko duto,

24 Sinä rakensit itselles korkeudet, ja teit sinulles kukkulat kaikille kaduille.

ne iloso ni in iwuon kama otingʼore gi malo kendo ne igero kuonde motingʼore gi malo mag kamoro amora.

25 Ja kaikkein teiden suihin rakensit sinä kukkulas, ja teit sinun kauneutes kauhistukseksi; sinä hajoitit jalkas jokaiselle, joka kävi siitä ohitse, ja teit suurta salavuoteutta.

E nyim yore duto mag dala, ne igeroe kuonde motingʼore gi malo ma ilame nyisecheni mine injawo berni, kane ichiwo dendi ne ngʼato angʼata mane kadho buti nikech ringri nomedo oowre ni terruok.

26 Ensin sinä teit salavuoteutta lähimmäistes Egyptin lasten kanssa, joilla suuri liha oli, ja teit suurta salavuoteutta kehoittaakses minua.

Ne iterori gi jo-Misri, jo-libambani mane oowore ni chode, mine imedo miya mirima, nikech ringri ne omedo oowore ne terruok.

27 Ja katso, minä ojensin käteni sinua vastaan ja hillitsin senkaltaisen tapas, ja hylkäsin sinun vihollistes Philistealaisten tyttärien tahtoon, jotka häpesivät sinun häpeemätöntä työtäs.

Omiyo ne amiyi kum mi adiyo kiewo mari; ne ajwangʼou e lwet wasiki ma jowuoro, ma gin nyi jo-Filistia, kendo gin bende timbegi manjore nobwogogi.

28 Sitte sinä teit huoruutta Assurin lasten kanssa, ja et taitanut heistä kyllääs saada; ja kuin sinä olit tehnyt huoruutta heidän kanssansa, ja et taitanut heistä kyllääntyä;

Jo-Asuria bende ni iterorigo, nikech gombo mari nokalo konyo, kendo kata gin bende ne ok giromi.

29 Enensit sinä vielä sitte sinun huoruuttas Kanaanin maalla, Kaldeaan asti, ja et sinä vielä sittenkään taitanut silläkään kyllääntyä.

Bangʼe, gomboni mandhaga ne oywayi mi iterori nyaka gi jo-Babulon, ma gin johala madongo, to kata gin bende ne ok giromi.

30 Kuinka siis minun pitäis ympärileikkaaman sinun sydämes, sanoo Herra, Herra: ettäs senkaltaisen julkihuoran töitä teet?

“‘Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto owacho ni mano kaka nenore ni chunyi ok nigi chandruok kuom timbe mitimogi duto, kibedo ochot ma wangʼe tek!

31 Siinä, ettäs niin rakennat korkeutes joka tien suuhun, ja teet kukkulas kaikille kaduille, ja et ole niinkuin muu portto, joka rahalla ostettaman pitää,

Kane iloso ni in iwuon kuonde motingʼore gi malo e akek yore duto mag dala kendo igero ni iwuon kuonde motingʼore mag lemo kamoro amora, to in ne ok ichalo gi ochot, nikech ne ok idwaro chudo moro amora.

32 Taikka niinkuin joku huorivaimo, joka miehensä siaan laskee toisen.

“‘In dhako ma jachodeni! Igeno chwo mamoko moloyo chwori iwuon!

33 Kaikille portoille annetaan lahjoja; mutta sinä annat kaikille sinun värtämiehilles palkan, ja lahjoitat heitä, että heidän joka paikasta sinun tykös tuleman pitäis, huoruutta tekemään sinun kanssas.

Ochode duto ichulo, to in to ichiwo mich ni joma terore kodi duto, kendo imiyogi asoya mondo gibi iri eka gichopni dwarogi maricho.

34 Ja löydetään sinun tykönäs sinun huotuudessas juuri vastoin sitä mikä tapa on muiden vaimoin kanssa, ettei sinun perässäs juosta; ja että sinä palkan annat, ja ei sinulle palkkaa anneta, niin sinä teet juuri vastahakoisin.

Omiyo kit terruok mari opogore adier gi terruok mag ji mamoko, nikech in ok chwo manyi mondo ichopnegi gombogi. Ipogori ndi, nikech in ema ichulo ji mondo oterre kodi to in ok gichuli.

35 Sentähden sinä portto, kuule Herran sanaa:

“‘Kuom mano, in ochot, winj wach Jehova Nyasaye!

36 Näin sanoo Herra, Herra: ettäs niin mielelläs annat rahaa, ja julistat häpiäs huoruutes kautta värtämiehelles ja kaiken sinun kauhistukses epäjumalain kanssa, ja vuodatat lastes veren, jonkas heille uhraat;

Ma e gima Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto wacho: Nikech ne ibedo gi gombo mi ilonyori duk michiwo ringre ka dhako ma jachode ni joherani, kendo ni nyisecheni mamono makwero, bende ne inego nyithindi ka misango ni nyisechegi manonogo,

37 Sentähden, katso, minä tahdon koota kaikki sinun värtämiehes, joiden kanssa sinä olet hekumassa elänyt, ynnä kaikkein niiden kanssa, joita ystävinäs pidät, ja joita vihaat; ja minä tahdon ne koota sinua vastaan joka taholta, ja julistaa sinun häpiäs, että heidän kaikki sinun häpiäs näkemän pitää.

mano emomiyo abiro choko joherani duto mosemiyi mor, moriwo ji duto mane ihero nyaka mane ichayo. Abiro chokogi kendo abiro ketogi mondo gilwori koni gi koni, bangʼe to alonyi duk e nyimgi duto, kendo ginine dugi.

38 Ja minä annan käydä huoran ja verenvuodattajan oikeuden sinun ylitses, ja annan vuodattaa sinun veres julmuudella ja kiivaudella.

Abiro ngʼadoni buch kum mikumogo mon machodo kendo machwero remo, kendo abiro chuli kuor mar remo mar mirimba gi nyieka mager.

39 Ja minä annan sinut heidän käsiinsä, että heidän pitää särkemän sinun korkeutes, ja kukistaman sinun kukkulas, ja riisuman sinun vaattees, ja ottaman sinulta pois sinun kunniakappalees, ja antaman istua sinun alasti ja paljaana.

Ka asetimoni kamano to abiro boli e lwet joherani kendo gibiro muko thucheni kod kuondeni motingʼore gi malo milame nyisechegi. Gibiro lonyo lepi mi giweyi duk, kendo gibiro kawo kitegi ma nengogi tek mi giweyi duk.

40 Ja heidän pitää antaman tulla sinun vastaas suuren väkijoukon, jotka pitää sinua kivittämän kuoliaaksi ja hakkaaman miekoillansa rikki;

Gibiro chokoni jo-jendeke mi gichielgi gi kite kendo gibiro tongʼi matindo tindo gi liganglagi.

41 Ja tulella polttaman sinun huonees, ja näyttämän sinulle sinun oikeutes monen vaimon silmäin edessä; ja minä tahdon tehdä lopun sinun huoruudelles, ettei sinun enään pidä antaman rahaa.

Gibiro wangʼo uteni kendo gibiro kumi e nyim mon mangʼeny. Abiro tieko timbegi mag chode kendo ok inichak ichul joherani.

42 Ja kuin minä olen antanut minun vihani levätä sinun päälläs, niin pitää minun kiivauteni sinusta luopuman, että minä mahtaisin olla levossa, ja en enään vihastua.

Eka bangʼe mirimba biro rumo kendo nyiego mara mager biro weyi; chunya biro lendo kendo mirimba biro rumo.

43 Ettes muistanut nuoruutes aikaa, vaan kehoitit minua näillä kaikilla, sentähden tahdon minä myös panna kaikki sinun menos sinun pääs päälle, sanoo Herra, Herra, ettes tekisi sitä pahaa kaikkein sinun kauhistustes kanssa.

“‘Nikech ne ok iparo ndalo mane pod itin, to ne iwangʼo iya gi gigi duto, omiyo abiro kumi, Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto owacho. Donge timbegi duto mamono ne imedo gi dwanyruok?

44 Katso, kaikki jotka itsiänsä sananlaskussa harjoittavat, ne pitää tämän sananlaskun sinusta sanoman: tytär on niinkuin äitikin.

“‘Ngero migoyo e piny Israel ni, “Nyako okawo kit min, nowach kuomi.”

45 Sinä olet äitis tytär, joka hylkäsi miehensä ja lapsensa; ja sinä olet sisartes sisar, jotka jättivät pois miehensä ja lapsensa; teidän äitinne on Hetiläinen, ja teidän isänne Amorilainen.

In nyar minu adier, nikech minu nochayo chwore gi nyithinde; kendo ichal gi nyimineni adier, nikech nyimineni bende nochayo chwogi gi nyithindgi. Minu ne en ja-Hiti to wuonu ne en ja-Amor.

46 Samaria on sinun vanhempi sisares tyttärinensä, joka vasemmalla puolellas tykönäs asuu; ja Sodoma on sinun nuorempi sisares tyttärinensä, joka asuu oikialla puolellas.

Nyaminu maduongʼ ne en Samaria, mane odak gi nyige yo Nyandwat; to nyaminu matin, mane odak gi nyige yo milambo, ne en Sodom.

47 Vaikka et sinä kuitenkaan heidän teillänsä vaeltanut, taikka tehnyt heidän kauhistustensa jälkeen, niin ei siitä paljo puutu, ettet sinä pahempia asioita tehnyt ole kuin he, kaikissa sinun menoissas.

Ok ne iwuotho e yoreni kendo iluwo timbeni mamono, to ne ikethori moloyogi mapiyo nono kuom timbeni duto mobam.

48 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, Sodoma, sinun sisares tyttärinensä, ei ole niin tehnyt kuin sinä ja sinun tyttäres.

Akwongʼora gi nyinga awuon an Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto ni kata mana nyameru ma Sodom gi nyige ne ok otimo gik maricho machal gi gik ma in kod nyigi usetimoni.

49 Katso, se oli sinun sisares, Sodoman synti: ylpeys, ja kaikissa yltäkylläisyys, ja hyvä rauha, joka hänellä ja hänen tyttärillänsä oli: mutta köyhiä ja tarvitsevia ei he auttaneet;

“‘Koro ma e richo mane nyameru ma Sodom otimo. En kod nyige ne wigi tek kendo ne giyiengʼ ahinya ma ok gidew jomoko machandore. Ne ok gikonyo joma odhier gi joma ni gidwaro.

50 Mutta he olivat ylpiät, ja tekivät kauhistuksen minun edessäni; sentähden olen myös minä heittänyt heidät pois, kuin minä sen näin.

Ne gin jongʼayi kendo negitimo gik mamono e nyima. Emomiyo ne ariembogi e nyima kaka useneno atimoni.

51 Niin ei myös Samaria ole tehnyt puoliakaan sinun syntejäs; mutta sinä olet paljon enemmin tehnyt sinun kauheuttas kuin hän, ettäs olet tehnyt sisares hyväksi kaikkein sinun kauhistustes suhteen, joita sinä tehnyt olet.

Kata mana jo-Samaria to ne ok otimo kata mana nus mar richo ma usetimoni. Usetimo gik mamono mathoth mohingogi, kendo usemiyo nyimineu onenore ka gima gin joma kare nikech gik musetimogi duto.

52 Niin kanna myös häpiäs, sinä, joka sisares hyväksi teet synteis kautta, joissa sinä suuremmat ja olet tehnyt heitä paremmaksi kuin sinä olet: niin häpee nyt ja kanna häpiäs, ettäs sisares, hyväksi tehnyt olet.

Kuom mano, tingʼ wichkuot mari kendi, nikech isegonyo nyiminegi mobedo thuolo kaka joma beyo moloyi. Nikech richogi ne richo moloyo mag-gi, omiyo koro ginenore joma kare mohingi. Omiyo koro ne wichkuot kendo tingʼ achaya mochayigo kendi iwuon, nikech in ema isemiyo nyiminegi onenore joma kare moloyi.

53 Mutta minä tahdon kääntää heidän vankiutensa: Sodoman vankiuden ja hänen tytärtensä, ja Samarian vankiuden ja hänen tytärtensä, ja sinun vankiutes vangit heidän keskellänsä,

“‘To kata kamano, abiro dwoko ne Sodom gi nyige mwanduge, kendo mwandu Samaria gi nyige bende abiro dwoko nigi, kod mwandugi bende abiro dwokoni kaachiel kodgi,

54 Niin että sinun täytyy kantaa sinun häpiäs ja pilkkas kaiken sen edestä, jonka tehnyt olet, jolla heitä olet lohduttava.

mondo itingʼ achaya mari kendo ine wichkuot kuom gik moko duto misetimo kuom miyogi hoch.

55 Ja sinun sisares Sodoma ja hänen tyttärensä pitää käännetyksi tuleman, niinkuin he ennen ovat olleet, ja Samaria ja hänen tyttärensä pitää käännetyksi tuleman, niinkuin he ennen ovat olleet; ja sinun myös tytärtes kanssa pitää käännetyksi tuleman, niinkuin te ennen olleet olette.

Nyimineni ma gin Sodom gi nyige kod Samaria gi nyige, biro lokore mi gibed gima ne gin chon; kendo in bende, kaachiel gi nyigi ibiro lokori mi ibed kaka ne ichalo chon.

56 Ja ei pidä (enää) Sodoma sinun sisares huutoon tuleman sinun suussas, (niinkuin) ylpeytes aikana.

Ne ok inyal kata luongo nying nyameru ma Sodom gi nyinge e kinde mane sunga omaki,

57 Kuin pahuutes ei vielä julki ollut, niinkuin siihen aikaan, kuin Syrian ja Philistealaisten tyttäret häpäisivät sinua joka paikassa, ja kaikki sen ympäristö katsoi sinun ylön;

kane timbeni maricho pok oel. To kata kamano, sani koro ochayi gi nyi Edom kaachiel gi joma odak bute kod nyi jo-Filistia, jogo duto modak e alwora mari ochayi.

58 Kuin sinun täytyi kantaa pahuuttas ja kauheuttas, sanoo Herra, Herra.

Ibiro tingʼo chandruok duto mosebironi nikech timbeni mamono kendo nikech timbeni moyombore, Jehova Nyasaye osewacho.

59 Sillä näin sanoo Herra, Herra: minä tahdon tehdä sinulle, niinkuin sinä tehnyt olet, ettäs valan katsoit ylön ja särjit liiton.

“‘Ma e gima Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto wacho: Abiro tiyo kodi kaluwore gi gima onego iyudi, nikech iseketho winjruok mane an-go kodi kuom ketho singruok.

60 Mutta minä tahdon muistaa minun liittoni, jonka minä kanssas tehnyt olen nuoruutes aikana, ja tahdon tehdä ijankaikkisen liiton sinun kanssas.

Kata kamano, pod abiro paro singruok mane atimo kodi kane pod itin, kendo abiro guro singruok mosiko kodi.

61 Niin sinun pitää mielees johdattaman sinun teitäs, ja häpeemän, kuin olet ottava tykös vanhemmat ja nuoremmat sisares, jotka minä sinulle tyttärikses antava olen; vaan ei sinun liitostas.

Eka inipar yoreni mi wiyi kuodi, kendo inirwak nyimineni madongo mohingi kod matindoni. Anamiyigi kaka nyigi, to ok natim kamano kotenore kuom singruok mara kodi.

62 Mutta minä tahdon tehdä minun liittoni sinun kanssas, että sinun ymmärtämän pitää, että minä olen Herra:

Omiyo abiro guro singruok mara kodi, kendo ibiro ngʼeyo ni An e Jehova Nyasaye.

63 Ettäs sitä ajattelisit ja häpeäisit, ja et rohkeaisi häpiän tähden suutas avata, koska minä sinulle anteeksi antava olen kaikki, mitäs tehnyt olet, sanoo Herra, Herra.

Bangʼe ka aseweyonu richou kuom gik moko duto musetimo, to ubiro paro kendo wiu biro kuot, kendo ok unuchak uwuo kendo nikech unuyie ni ok unyal, Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto owacho.’”