Hesekielin 11

1 Ja henki nosti minun ylös ja vei minun portin eteen Herran huoneen puoleen, joka itään päin on, ja katso: portissa oli viisikolmattakymmentä miestä. Ja minä näin niiden seassa Jasanian Assurin pojan, ja Pelatian Benajan pojan, kansan päämiehet.

L’Esprit m’enleva et m’amena à la porte orientale du temple de l’Eternel, qui regarde vers l’Est, et voici qu’il y avait à l’entrée de la porte vingt-cinq hommes, et je vis parmi eux Yaazania, fils d’Azzour, et Pelatiahou, fils de Benaïahou, chefs du peuple.

2 Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen poika, näillä miehillä ovat väärät ajatukset ja vahingolliset neuvot tässä kaupungissa,

Et il me dit: "Fils de l’homme, voici les hommes qui méditent l’iniquité et qui donnent de mauvais conseils dans cette ville,

3 Jotka sanovat: ei se vielä niin läsnä ole, rakentakaamme huoneita; tämä on pata, me olemme liha.

qui disent: Ce n’est pas de sitôt qu’on bâtira des maisons; elle la ville est le pot et nous sommes la viande.

4 Sentähden ennusta sinä heitä vastaan, ennusta, sinä ihmisen poika.

C’Est pourquoi, prophétise sur eux, prophétise, fils de l’homme".

5 Ja Herran henki lankesi minun päälleni, ja sanoi minulle: sano: näin sanoo Herra: te Israelin huoneesta olette niin puhuneet: minä tiedän kyllä teidän henkenne ajatukset.

Et l’esprit du Seigneur descendit sur moi et il me dit "Dis: Ainsi parle l’Eternel: C’Est de la sorte que vous vous exprimez, maison d’Israël; les inspirations de votre esprit, je les connais.

6 Te olette monta tappaneet tässä kaupungissa, ja hänen katunsa täyttäneet tapetuilla.

Vous avez multiplié vos victimes dans cette ville et vous avez rempli ses rues de cadavres.

7 Sentähden sanoo Herra, Herra näin: ne jotka te siellä tappaneet olette, ne ovat liha, ja tämä on pata; mutta minä tahdon teitä viedä tästä ulos.

C’Est pourquoi, ainsi parle le Seigneur Dieu, ce sont les cadavres que vous y avez mis qui sont la chair, et la ville est le pot, mais vous, je vous en ferai sortir.

8 Miekan, jota te pelkäätte, annan minä tulla teidän päällenne, sanoo Herra, Herra.

Vous avez peur du glaive, j’amènerai le glaive sur vous, dit le Seigneur Dieu.

9 Minä tahdon ajaa teitä sieltä ulos, ja antaa teitä muukalaisten käsiin, ja tehdä teille oikeuden.

Et je vous ferai sortir du milieu d’elle, je vous livrerai aux mains d’étrangers, et j’exécuterai contre vous des jugements.

10 Teidän pitää miekalla lankeeman; Israelin maan äärissä minä tahdon tuomita teitä, ja teidän pitää ymmärtämän, että minä olen Herra.

Vous tomberez par le glaive, c’est sur le territoire d’Israël que je vous jugerai, et vous saurez que je suis l’Eternel.

11 Mutta ei tämä pidä oleman teidän patanne, ettekä te lihana siinä; vaan Israelin maan äärissä tahdon minä tuomita teitä.

Elle ne sera pas pour vous un pot où vous serez la viande; sur le territoire d’Israël je vous jugerai.

12 Ja teidän pitää ymmärtämän, että minä olen Herra; sillä ette ole vaeltaneet minun säätyini jälkeen, ja ette ole pitäneet minun oikeuksiani, mutta olette tehneet pakanain tavan jälkeen, jotka teidän ympärillänne ovat.

Et vous saurez que je suis l’Eternel, de qui vous n’avez pas suivi les décrets, ni exécuté les lois, tandis que vous vous êtes conformés aux lois des peuples qui vous entourent."

13 Ja kuin minä näin ennustin, niin Pelatia Benjan poika kuoli. Ja minä lankesin kasvoilleni, ja huusin korkialla äänellä ja sanoin: Voi Herra, Herra, sinä lopetat peräti Israelin jäänneet.

Or, il arriva que, pendant ma prophétie, Pelatiahou, fils de Benaïa, mourut; je tombai sur ma face, poussai un grand cri et je dis: "Hélas! Seigneur Dieu, veux-tu l’extermination du reste d’Israël?"

14 Niin tuli Herran sana minulle ja sanoi:

Et la parole de l’Eternel me fut adressée en ces termes:

15 Sinä ihmisen poika, ne ovat sinun veljes, sinun veljes ja lähimmäiset lankos, ja koko Israelin huone, joille Jerusalemin asuvaiset sanoneet ovat: menkäät kauvas Herrasta, maa on meille annettu omaisuudeksi.

"Fils de l’homme, ce sont tes frères, tes frères, les gens de ta parenté, et toute la maison d’Israël au complet, à qui les gens de Jérusalem ont dit: "Eloignez-vous d’auprès de l’Eternel, c’est à nous qu’a été donné le pays en héritage."

16 Sentähden sano sinä: näin sanoo Herra, Herra: totta minä olen antanut ajaa heitä kauvas pakanain sekaan, ja olen tosin hajoittanut heitä maakuntiin, niin tahdon minä kuitenkin äkisti olla heidän pyhityksensä niissä maakunnissa, joihinka he joutuneet ovat.

C’Est pourquoi dis: "Ainsi parle le Seigneur Dieu: Oui, je les ai éloignés parmi les nations et je les ai dispersés dans les pays et je leur ai été un sanctuaire quelque temps dans les pays où ils sont venus.

17 Sano sentähden: näin sanoo Herra, Herra: minä tahdon koota teitä niistä kansoista, ja koota teitä niistä maakunnista, joihinka te hajoitetut olette, ja tahdon antaa teille Israelin maan.

Aussi dis: Ainsi parle le Seigneur Dieu: Je vous rassemblerai d’entre les nations et je vous recueillerai des pays où vous avez été dispersés et je vous donnerai le pays d’Israël.

18 Sinne pitää heidän tuleman ja ottaman sieltä ulos kaiken hänen saastaisuutensa ja kaikki hänen kauhistuksensa.

Ils y viendront et ils en enlèveront toutes les abominations et toutes les horreurs.

19 Ja minä tahdon antaa heille yhden sydämen, ja antaa teihin uuden hengen, ja tahdon ottaa pois kivisen sydämen heidän lihastansa, ja antaa heille lihaisen sydämen;

Et je leur donnerai un seul coeur et je mettrai parmi vous un esprit nouveau; j’ôterai le coeur de pierre de leur corps et je leur donnerai un coeur de chair,

20 Että heidän pitää vaeltaman minun säädyissäni, ja pitämän minun oikeuteni, ja tekemän sen jälkeen; ja heidän pitää oleman minun kanssani, ja minä tahdon olla heidän Jumalansa.

afin qu’ils suivent mes lois, qu’ils observent mes prescriptions et les accomplissent, et ils seront pour moi un peuple et je serai pour eux un Dieu.

21 Mutta niille, jotka vaeltavat sydämensä kauhistuksen ja hirmuisuuden jälkeen, niille minä tahdon panna heidän tekonsa heidän päänsä päälle, sanoo Herra, Herra.

Et pour ceux dont le coeur se dirige vers leurs abominations et leurs idoles abjectes, je ferai retomber leurs actes sur leur tête, parole du Seigneur Dieu."

22 Niin nostivat Kerubimit siipiänsä, ja rattaat kävivät heidän sivussansa, ja Israelin Jumalan kunnia oli heidän päällänsä.

Et les chérubins levèrent leurs ailes, avec les roues en face d’eux, et la gloire du Dieu d’Israël lés couvrait par en haut.

23 Ja Herran kunnia kävi keskellä kaupunkia ylös, ja asettui sille vuorelle, joka on itään päin kaupungista.

La gloire de l’Eternel s’éleva d’au-dessus du centre de la ville et se plaça sur la montagne qui est à l’est de la ville.

24 Ja henki otti minun, ja johdatti minun näyssä ja Jumalan hengessä Kaldean maalle vankien tykö; ja se näky, jonka minä näin, katosi minun edestäni.

Et l’esprit m’enleva et m’amena en Chaldée, vers les exilés, dans la même vision et par l’esprit de Dieu; puis la vision qui m’était apparue se retira de moi.

25 Ja minä sanoin vangeille kaikki Herran sanat, jotka hän minulle osoittanut oli.

Et je rapportai aux exilés toutes les choses que l’Eternel m’avait révélées.