2 Mooseksen 5
1 Sitte menivät Moses ja Aaron Pharaon tykö, ja sanoivat: näin sanoo Herra Israelin Jumala: päästä minun kansani pitämään minulle juhlaa korvessa.
Andin Musa bilǝn Ⱨarun Pirǝwnning aldiƣa berip, uningƣa: — Israilning Hudasi Pǝrwǝrdigar sanga: — «Ularning berip qɵldǝ Manga ibadǝt ⱪilip, ⱨeyt ɵtküzüxigǝ ⱪowmimƣa yol ⱪoysun» dǝydu, — dedi.
2 Pharao vastasi: kuka on Herra, jonka ääntä minun pitäis kuuleman, ja päästämän Israelin? En minä siitä Herrasta mitään tiedä, enkä päästä Israelia.
Lekin Pirǝwn jawab berip: — Uning sɵzigǝ ⱪulaⱪ selip, meni Israilƣa yol ⱪoyƣuzidiƣan ⱪandaⱪ Pǝrwǝrdigar ikǝn u? Mǝn u Pǝrwǝrdigarni tonumaymǝn ⱨǝm Israilƣimu yol ⱪoymaymǝn, dedi.
3 Ja he sanoivat: Heprealaisten Jumala on kohdannut meitä; anna siis nyt meidän mennä kolmen päivän matka korpeen uhraamaan Herralle meidän Jumalallemme, ettei hän rutolla miekalla meidän päällemme tulis.
Ular sɵz ⱪilip: — Ibraniylarning Hudasi biz bilǝn kɵrüxti. Xunga ɵtünimizki, bizgǝ Pǝrwǝrdigar Hudayimizƣa ⱪurbanliⱪ sunux üqün bizgǝ qɵlgǝ berixⱪa üq künlük yolƣa ruhsǝt bǝrgǝysiz. Bolmisa, U bizni waba yaki ⱪiliq bilǝn uruxi mumkin, — dedi.
4 Niin Egyptin kuningas sanoi heille: miksi te, Moses ja Aaron, pidätte kansan heidän työstänsä? Menkäät teidän työhönne.
Lekin Misirning padixaⱨi ularƣa jawab berip: — Əy Musa wǝ Ⱨarun, nemixⱪa ikkinglar hǝlⱪni ixliridin tohtitip ⱪoymaⱪqi bolisilǝr? Berip ɵz ǝpkixinglarni kɵtürünglar! — dedi.
5 Pharao sanoi vielä: katso, ilmankin on kansaa paljo maalla, ja te vielä nyt tahdotte heitä joutilaaksi saattaa heidän töistänsä.
Pirǝwn yǝnǝ: — Mana, hǝlⱪ yurtta ziyadǝ awup kǝtti. Silǝr bolsanglar, ularni ǝpkǝxliridin halas ⱪilmaⱪqisilǝr, dedi.
6 Sentähden käski Pharao sinä päivänä kansan teettäjille ja heidän haltioillensa, sanoen:
Xu küni Pirǝwn nazarǝtqilǝrgǝ wǝ nazarǝtqilǝrning ⱪol astidiki ix baxliriƣa buyruⱪ qüxürüp: —
7 Ei teidän pidä tästälähin olkia antaman kansalle tiilejä tehdä niinkuin ennen; menkään he itse ja kootkaan itsellensä olkia.
Ⱨazirdin baxlap hǝlⱪⱪǝ ilgirikidǝk kesǝk ⱪuyuxⱪa saman bǝrmǝnglar! Ular samanni ɵzliri yiƣsun.
8 Kuitenkin se tiililuku, jonka he tekivät tähän asti, laskekaat heidän päällensä, ja älkäät siitä vähentäkö; sillä he ovat joutilaisna, sentähden he huutavat, sanoen: me tahdomme mennä uhraamaan meidän Jumalallemme.
Lekin ilgiri ⱪanqilik kesǝk ⱪuyup kǝlgǝn bolsa, ⱨeliⱨǝm kǝm ⱪilmay xunqilik kesǝk ⱪuydurunglar; qünki ular ⱨurunlixip: «Hudayimizƣa ⱪurbanliⱪ ɵtküzüxkǝ bizni barƣili ⱪoy» dǝp ƣǝlwǝ ⱪilixiwatidu.
9 Rasitettakoon kansa työllä, että heillä olis kyllä tekemistä, eikä luottaisi valhepuheisiin.
Əmdi ularni ɵz ixiƣa toluⱪ bǝnd bolup, yalƣan-yawidaⱪ gǝplǝrgǝ ⱪulaⱪ salmasliⱪi üqün, bu adǝmlǝrning üstigǝ tehimu eƣir ǝmgǝklǝrni yüklǝnglar, — dedi.
10 Niin kansan teettäjät ja heidän haltiansa menivät ja puhuivat kansalle, sanoen: näin sanoo Pharao: en minä tahdo teille olkia antaa.
Xuning bilǝn hǝlⱪning üstidiki nazarǝtqilǝr bilǝn ix baxliri qiⱪip hǝlⱪⱪǝ: Pirǝwn xundaⱪ dediki, mǝn ǝmdi silǝrgǝ saman bǝrmǝydiƣan boldum.
11 Menkäät itse kokoomaan teillenne olkia kusta ikänänsä te löydätte; mutta teidän työstänne ei pidä mitään vähennettämän.
Ɵzünglar beringlar, ɵzünglar üqün ⱪǝyǝrdin saman tapalisanglar, xu yǝrdin elip kelinglar; lekin ⱪilidiƣan ixliringlar bolsa ⱪilqilikmu kemǝytilmǝydu, — dedi.
12 Niin kansa hajotti itsensä koko Egyptin maan ympärinsä hakemaan heillensä sänkiä, että heillä olkia olisi.
Buning bilǝn hǝlⱪ pütkül Misir zeminiƣa tarilip, samanning orniƣa pahal yiƣixⱪa baxlidi.
13 Ja teettäjät vaativat heitä, sanoen: täyttäkäät teidän päivätyönne, niinkuin silloinkin, koska teillä olkia oli.
Nazarǝtqilǝr bolsa ularni ⱪistap: Silǝrgǝ saman berilgǝn qaƣdikidǝk ⱨazirmu ⱨǝr künlük ixni xu küni ⱪilinglar, dedi.
14 Ja Israelin lasten haltiat, jotka Pharaon teettäjät heidän päällensä asettaneet olivat, piestiin ja sanottiin heille: miksi ette eilen eikä tänäpänä täyttäneet teidän määrättyä päivätyötänne tiilein tekemisessä, niinkuin ennenkin.
Israillarning üstigǝ Pirǝwnning nazarǝtqiliri tǝripidin ⱪoyulƣan Israilliⱪ ix baxliri tayaⱪ yedi wǝ: — Tünügün wǝ bügün nemixⱪa kesǝk ⱪuyux wǝzipsini burunⱪidǝk toxⱪuzup orunlimidinglar?! — dǝp til ixitti.
15 Niin Israelin lasten haltiat menivät ja huusivat Pharaon tykö, sanoen: miksis näin teet palvelioilles?
Andin Israilliⱪ ix baxliri Pirǝwnning aldiƣa berip: Nemixⱪa ɵz ⱪulliriƣa mundaⱪ muamilǝ ⱪilidila?
16 Ei anneta sinun palvelioilles olkia, ja he sanovat meille: tehkäät tiilit, ja katso, sinun palvelias piestään, ja sinun kansalles nuhde on.
Ɵz ⱪulliriƣa ⱨeq saman berilmidi. Lekin [nazarǝtqilǝr] yǝnila «kesǝk ⱪuydurunglar» dǝp bizni buyruydu. Mana, ɵz ⱪulliri tayaⱪ yǝwatidu, ǝmma ǝyib bolsa ɵzlirining adǝmliridǝ, dǝp pǝryad ⱪildi.
17 Ja hän sanoi: te olette joutilaat, joutilaat te olette, sentähden te sanotte: menkäämme ja uhratkaamme Herralle.
Lekin u yǝnǝ: — Silǝr ⱨurun ikǝnsilǝr! Ⱨurun ikǝnsilǝr! Xunga silǝr: «Berip Pǝrwǝrdigarƣa ⱪurbanliⱪ ɵtküzüximizgǝ ijazǝt bǝr dǝwatisilǝr.
18 Niin menkäät nyt, ja tehkäät työtä. Olkia ei pidä teille annettaman; mutta tiililuvun pitää teidän kuitenkin antaman.
Ⱪaytip berip ixingni ⱪilix! Silǝrgǝ saman berilmǝydu, biraⱪ kesǝklǝrni bǝlgilǝngǝn san boyiqǝ [awwalⱪidǝk] toluⱪ tapxuruxisǝn, dedi.
19 Niin Israelin lasten haltiat näkivät itsensä olevan ahdistuksessa, sillä (heille) sanottiin: ei teidän pidä vähentämän teidän tiileistänne, kunkin päivän määrästä.
Israilliⱪ ix baxliri [Pirǝwnning]: «Silǝr ⱨǝrkünlük wǝzipǝnglarni, yǝni tǝlǝp ⱪilƣan kesǝklǝrni bǝlgilǝngǝn sandin kemǝytsǝnglar ⱪǝt’iy bolmaydu» deginigǝ ⱪarap, bexiƣa bala-ⱪazaning qüxidiƣanliⱪini bilixti.
20 Ja he kohtasivat Moseksen ja Aaronin, jotka seisoivat heitä vastassa, kuin he läksivät Pharaon tyköä.
Ular Pirǝwnning aldidin qiⱪip keliwatⱪinida, ular bilǝn kɵrüxüxkǝ kelip xu yǝrdǝ saⱪlap turƣan Musa wǝ Ⱨarun bilǝn uqrixip ⱪaldi.
21 Joille he sanoivat: Herra nähköön teitä ja tuomitkoon; sillä te olette tehneet meidän haisevaiseksi Pharaon edessä, ja hänen palveliainsa edessä, että te olette miekan antaneet heidän käteensä, surmata meitä.
Ular Musa bilǝn Ⱨarunƣa: — Bizni Pirǝwnning nǝziridǝ wǝ uning ǝmǝldarlirining nǝziridǝ sesitip, bizni ɵltürüxkǝ ularning ⱪoliƣa ⱪiliq tutⱪuzƣininglar üqün, Pǝrwǝrdigar silǝrning üstünglarƣa ⱨɵküm ⱪilsun! — dedi.
22 Moses palasi Herran tykö, ja sanoi: Herra miksis niin pahasti teet tätä kansaa vastaan? Miksis olet minut tänne lähettänyt?
Xuning bilǝn Musa Pǝrwǝrdigarning aldiƣa yenip berip uningƣa: — Əy Igǝm, nemixⱪa bu hǝlⱪni balaƣa tiⱪting? Sǝn nemǝ üqün meni ǝwǝtting?
23 Sillä sitte kuin minä menin Pharaon tykö, puhuttelemaan häntä sinun nimees, on hän pahoin tehnyt tälle kansalle; ja et sinä ollenkaan ole pelastanut sinun kansaas.
Qünki mǝn Pirǝwnning aldiƣa kirip Sening naming bilǝn sɵz ⱪilƣinimdin tartip, u bu hǝlⱪning üstigǝ tehimu ziyadǝ azab ⱪilƣili turdi. Əmma Sǝn tehiqǝ ⱪowmingni ⱨeq ⱪutⱪuzmiding, — dedi.
