< 2 Mooseksen 34 >
1 Ja Herra sanoi Mosekselle: vuole sinulles kaksi kivistä taulua entisten kaltaista: ja minä kirjoitan niihin tauluihin ne sanat, jotka ensimäisissä tauluissa olivat, jotkas löit rikki.
Adonai said to Moses [Drawn out], “Chisel two stone tablets like the first: and I will write on the tablets the words that were on the first tablets, which you broke.
2 Ole siis huomenna valmis, ja astu varhain Sinain vuorelle, ja seiso siellä minun edessäni vuoren kukkulalla.
Be ready by the morning, and come up in the morning to Mount Sinai [Thorn], and present yourself there to me on the top of the mountain.
3 Vaan älkään yksikään astuko ylös sinun kanssas, älkään myös yksikään koko sillä vuorella näkykö; ja eikä lampaita eikä karjaa pidä kaittaman sen vuoren kohdalla.
No one shall come up with you or be seen anywhere on the mountain. Do not let the flocks or herds graze in front of that mountain.”
4 Ja Moses teki kaksi kivistä taulua entisten kaltaista, ja nousi aamulla varhain, ja astui ylös Sinain vuorelle, niinkuin Herra hänen käskenyt oli, ja otti ne kaksi kivistä taulua käteensä.
He chiseled two tablets of stone like the first; and Moses [Drawn out] rose up early in the morning, and went up to Mount Sinai [Thorn], as Adonai had enjoined him, and took in his hand two stone tablets.
5 Ja Herra astui alas pilvessä, ja seisoi hänen kanssansa siellä, ja saarnasi Herran nimestä.
Adonai descended in the cloud, and stood with him there, and proclaimed Adonai’s name.
6 Ja Herra vaelsi hänen kasvoinsa edessä, ja huusi: Herra, Herra Jumala (on) laupias ja armollinen, ja pitkämielinen, suuresta armosta ja totuudesta;
Adonai passed by before him, and proclaimed, “Yud-Hey-Vav-Hey! Yahweh a merciful and gracious God, slow to anger, and abundant in cheshed ·loving-kindness· and truth,
7 Joka pitää laupiuden tuhanteen polveen, ja ottaa pois vääryyden, ylitsekäymisen ja synnin: jonka edessä ei yksikään ole viatoin, joka etsii isäin vääryyden ja lasten ja lastenlasten päälle, hamaan kolmanteen ja neljänteen polveen.
keeping cheshed ·loving-kindness· for thousands, forgiving iniquity and disobedience and sin; and that will by no means clear the guilty, visiting the iniquity of the fathers on the children, and on the children’s children, on the third and on the fourth generation.”
8 Ja Moses kiiruusti kumarsi itsensä maahan ja rukoili.
Moses [Drawn out] hurried and bowed his head toward the earth, and worshiped.
9 Ja sanoi: Herra, jos minä olen löytänyt armon sinun edessäs, niin käykään siis Herra meidän kanssamme: sillä tämä on niskuri kansa; että olisit meidän vääryydellemme ja synnillemme armollinen, ja omistaisit meitä sinulles perimiseksi.
He said, “If now I have found chen ·grace· in your sight, Lord, please let the Lord go among us; although this is a stiff-necked people; pardon our iniquity and our sin, and take us for your inheritance.”
10 Ja hän sanoi: katso, minä teen liiton kaiken sinun kansas edessä, ja minä myös teen ihmeellisiä tekoja, joidenka kaltaisia ei ikänänsä ennen tehty ole jossakussa maassa, eikä yhdenkään kansan seassa: ja kaiken kansan, joiden seassa sinä olet, pitää näkemän Herran teot; sillä se pitää oleman peljättävä, minkä minä sinun kanssas teen.
He said, “Behold, I make a covenant ·binding contract between two or more parties·: before all your people I will do marvels, such as have not been worked in all the earth, nor in any nation; and all the people among which you are shall see the work of Adonai; for it is an awesome thing that I do with you.
11 Pidä se, kuin minä sinulle tänäpänä käsken: katso, minä ajan ulos sinun edestäs Amorilaisen, Kanaanealaisen, Hetiläisen, Pheresiläisen, Heviläisen ja Jebusilaisen.
Observe that which I enjoin you today. Behold, I divorce from before you the Amorite [Descendants of Talkers], the Canaanite [Descendant of Humbled], the Hittite [Descendant of Trembling fear], the Perizzite [Descendant of Belonging to village], the Hivite [Wicked], and the Jebusite [Descendants of Thresher].
12 Kavahda sinuas, ettet sinä tee liittoa sen maan asuvaisten kanssa, johonkas tulet: ettei se olisi sinulle paulaksi teidän keskellänne.
Be careful, lest you make a covenant with the inhabitants of the land where you are going, lest it be for a snare in the middle of you:
13 Vaan heidän alttarinsa pitää teidän kukistaman, ja heidän kuvansa rikkoman: ja heidän metsistönsä maahan lyömän.
but you shall break down their altars, and dash in pieces their pillars, and you shall cut down their Asherah poles;
14 Sillä ei sinun pidä rukoileman muita jumalia: sillä Herran nimi on kiivoittelia, että hän on kiivas Jumala.
for you shall hawa ·bow low, prostrate· to worship no other deity: for Adonai, whose name is Jealous, is a jealous God.
15 Ei sinun pidä joskus tekemän liittoa sen maan asuvaisten kanssa: sillä koska he hauristelevat jumalainsa kanssa, ja uhraavat jumalillensa, ja kutsuvat sinun, ettäs söisit heidän uhristansa,
“Don’t make a covenant with the inhabitants of the land, lest they play the prostitute after their deities, and sacrifice to their deities, and one call you and you eat of his sacrifice;
16 Ja ottaisit heidän tyttäristänsä sinun pojilles emäntiä; jotka hauristelevat jumalainsa kanssa, ja saattavat sinun poikas myös heidän jumalainsa kanssa hauristelemaan.
and you take of their daughters to your sons, and their daughters play the prostitute after their deities, and make your sons play the prostitute after their deities.
17 Ei sinun pidä valetuita jumalia tekemän sinulles.
“You shall make no molten elohim ·deities· for yourselves.
18 Happamattoman leivän juhlan sinun pitää pitämän. Seitsemän päivää pitää sinun happamatointa leipää syömän, niinkuin minä sinulle käskenyt olen, määrätyllä ajalla Abibin kuulla; sillä sinä olet lähtenyt Egyptistä Abibin kuulla.
“You shall keep the festival of Matzah ·Unleavened bread·. Seven days you shall eat matzah ·unleavened bread·, as I enjoined you, at the time appointed in the month Abib; for in the month Abib you came out of Egypt [Abode of slavery].
19 Kaikki, jotka ensin avaavat äitinsä kohdun, ovat minun: kaikki härkyiset karjasta, ja oinaat lampaista, jotka esikoiset ovat.
“All that opens the womb is mine; and all your livestock that is male, the firstborn of cow and sheep.
20 Mutta aasin esikoisen pitää sinun lunastaman lampaalla; jos et sinä lunasta, niin väännä hänen niskansa poikki. Jokaisen esikoisen sinun pojistas pitää sinun lunastaman, ja ei yksikään pidä tyhjin käsin minun eteeni tuleman.
You shall redeem the firstborn of a donkey with a lamb. If you will not redeem it, then you shall break its neck. You shall redeem all the firstborn of your sons. No one shall appear before me empty.
21 Kuusi päivää pitää sinun työtä tekemän, ja seitsemäntenä päivänä pitää sinun lepäämän: sekä pellon kyntämisestä että niittämisestä pitää sinun lepäämän.
“Six days you shall work, but on the seventh day you shall rest: in plowing time and in harvest you shall rest.
22 Viikkojuhlan sinun pitää pitämän, ensimäisestä nisun elon uutisesta: ja korjaamisen juhlan, vuoden lopulla.
“You shall observe the festival of Shavu'ot ·Weeks· / Pentacost ·Fifty· with the first fruits of wheat harvest, and the festival of in-gathering at the turn of the year.
23 Kolmasti vuodessa pitää kaikki miehen puoles näkymän kaikkivaltiaan Herran Israelin Jumalan edessä.
Three times in the year all your males shall appear before the Lord Yahweh, Elohim Isra'el [He sustains breathing, God of God prevails].
24 Sillä minä ajan ulos pakanat sinun edestäs ja levitän sinun maas ääret; ja ei pidä yhdenkään himoitseman sinun maatas, koska sinä menet ylös näyttämään itses Herralle sinun Jumalalles, kolmasti vuodessa.
For I will drive out nations before you and enlarge your borders; neither shall any man desire your land when you go up to appear before Adonai, your God, three times in the year.
25 Ei sinun pidä uhraaman minun uhrini verta happaman leivän ohessa. Ja pääsiäisjuhlan uhrista ei pidä mitään jäämän yön yli huomeneksi.
“You shall not offer the blood of my sacrifice with leavened bread. The sacrifice of the festival of the Pesac ·Passover· shall not be left to the morning.
26 Ensimäisestä sinun maas kasvon uutisesta pitää sinun tuoman sinun Herras Jumalas huoneesen. Ei sinun pidä keittämän vohlaa hänen emäntänsä rieskassa.
“You shall bring the first of the first fruits of your ground to the house of Adonai your God. “You shall not boil a young goat in its mother’s milk fat.”
27 Ja Herra sanoi Mosekselle: kirjoita sinulles nämät sanat: sillä näiden sanain jälkeen olen minä liiton tehnyt sinun ja Israelin kanssa.
Adonai said to Moses [Drawn out], “Write you these words: for in accordance with these words I have made a covenant with you and with Israel [God prevails].”
28 Ja hän oli siellä Herran tykönä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, ja ei syönyt leipää, eikä juonut vettä: ja hän kirjoitti tauluihin liiton sanat, ne kymmenet sanat.
He was there with Adonai forty days and forty nights; he neither ate bread, nor drank water. He wrote on the tablets the words of the covenant, the Ten Words.
29 Koska Moses astui Sinain vuorelta alas, oli hänellä kaksi todistustaulua kädessänsä, astuissansa alas vuorelta: ja ei Moses tietänyt, että hänen kasvonsa nahka paisti siitä, että Herra oli puhutellut häntä.
When Moses [Drawn out] came down from Mount Sinai [Thorn] with the two tablets of the testimony in Moses [Drawn out]’ hand, when he came down from the mountain, Moses [Drawn out] didn’t know that the skin of his face shone by reason of his speaking with him.
30 Ja koska Aaron ja kaikki Israelin lapset näkivät hänen kasvonsa nahan paistavan, pelkäsivät he häntä lähestyä.
When Aaron [Light-bringer] and all the children of Israel [God prevails] saw Moses [Drawn out], behold, the skin of his face shone; and they were afraid to come near him.
31 Niin kutsui Moses heitänsä hänen puoleensa, sekä Aaron että kaikki ylimmäiset kansan seasta, ja Moses puhutteli heitä.
Moses [Drawn out] called to them, and Aaron [Light-bringer] and all the rulers of the congregation teshuvah ·completely returned· to him; and Moses [Drawn out] spoke to them.
32 Sitte lähestyivät kaikki Israelin lapset häntä, ja hän käski heille kaikki ne, mitkä Herra puhui hänen kanssansa Sinain vuorella.
Afterward all the children of Israel [God prevails] came near, and he enjoined to them all that Adonai had spoken with him on Mount Sinai [Thorn].
33 Ja että Moses olis tainnut päättää puheensa heidän kanssansa, pani hän peitteen kasvoinsa eteen.
When Moses [Drawn out] was done speaking with them, he put a veil on his face.
34 Mutta koska hän meni sisälle Herran eteen puhuttelemaan häntä, pani hän peitteen pois, niin kauvaksi kuin hän läksi jällensä ulos. Ja koska hän läksi ulos, puhui hän Israelin lapsille, mitä hänelle käsketty oli.
But when Moses [Drawn out] went in before Adonai to speak with him, he removed the veil, until he came out; and he came out, and spoke to the children of Israel [God prevails] that which he was enjoined.
35 Niin katsoivat Israelin lapset hänen kasvoihinsa, kuinka hänen kasvoinsa nahka paisti: niin veti jällensä peitteen kasvoinsa päälle, niinkauvaksi kuin hän jällensä meni puhuttelemaan häntä.
The children of Israel [God prevails] saw Moses [Drawn out]’ face, that the skin of Moses [Drawn out]’ face shone: and Moses [Drawn out] put the veil on his face again, until he went in to speak with him.