2 Mooseksen 34
1 Ja Herra sanoi Mosekselle: vuole sinulles kaksi kivistä taulua entisten kaltaista: ja minä kirjoitan niihin tauluihin ne sanat, jotka ensimäisissä tauluissa olivat, jotkas löit rikki.
Hina Gode da Mousesema amane sia: i, “Di igi gasui eno aduna musa: hamoi defele hedofama. Na da amo da: iya sia: da musa: gasui aduna di goudanasi, amo gaheabolo amoga bu dedemu.
2 Ole siis huomenna valmis, ja astu varhain Sinain vuorelle, ja seiso siellä minun edessäni vuoren kukkulalla.
Di aya hahabe, momagele, Sainai Goumiba: le heda: le, gadodili Na gousa: ma.
3 Vaan älkään yksikään astuko ylös sinun kanssas, älkään myös yksikään koko sillä vuorella näkykö; ja eikä lampaita eikä karjaa pidä kaittaman sen vuoren kohdalla.
Dunu eno da hame sigi masunu, di fawane. Dunu da goumia esalebe hamedafa ba: mu. Sibi amola bulamagau amola da goumi baiga gisi nanebe da sema bagade.
4 Ja Moses teki kaksi kivistä taulua entisten kaltaista, ja nousi aamulla varhain, ja astui ylös Sinain vuorelle, niinkuin Herra hänen käskenyt oli, ja otti ne kaksi kivistä taulua käteensä.
Amaiba: le, Mousese da igi gasui aduna eno hedofale, hahabedafa amo gaguli asili, Sainai Goumiba: le heda: i, Hina Gode Ea sia: i defele.
5 Ja Herra astui alas pilvessä, ja seisoi hänen kanssansa siellä, ja saarnasi Herran nimestä.
Hina Gode da mumobi ganodini gudu sa: ili, Mousese gadenene lelu. E da Mousesema Ea hadigi Dio olelei, amo Hina Gode.
6 Ja Herra vaelsi hänen kasvoinsa edessä, ja huusi: Herra, Herra Jumala (on) laupias ja armollinen, ja pitkämielinen, suuresta armosta ja totuudesta;
Amalalu, Hina Gode da Mousese ea ba: le gaidiga baligili asili, amane wele sia: i, “Na da Hina Gode. Na da gogolema: ne olofosu amola asigi hou baligili dawa: Na da hedolo hame ougisa. Na da asigi hou dawa: amola mae fisili ouligisu hou dawa:
7 Joka pitää laupiuden tuhanteen polveen, ja ottaa pois vääryyden, ylitsekäymisen ja synnin: jonka edessä ei yksikään ole viatoin, joka etsii isäin vääryyden ja lasten ja lastenlasten päälle, hamaan kolmanteen ja neljänteen polveen.
Na da Na sia: sia: i amo mae gogole, fifilai osea: i ilima Na sia: i defele hamosa. Na da wadela: i hou amola ledo hou gogolema: ne olofosa. Be Na da eda amola eme ela wadela: i houba: le, ela mano amola aowalali amola agoane iligaga fifilai osoda amola biyadu ilima se nabasu imunu. Na da amo hame gogolemu.”
8 Ja Moses kiiruusti kumarsi itsensä maahan ja rukoili.
Mousese da hedolowane osoba beguduli, Godema nodoiwane sia: ne gadoi.
9 Ja sanoi: Herra, jos minä olen löytänyt armon sinun edessäs, niin käykään siis Herra meidän kanssamme: sillä tämä on niskuri kansa; että olisit meidän vääryydellemme ja synnillemme armollinen, ja omistaisit meitä sinulles perimiseksi.
E amane sia: i, “Hina Gode! Di da dafawane nama hahawane galea, Di da nini sigi masa: ne na Dima edegesa. Amo dunu fi da hame nabasu fi. Be ninia wadela: i hou amola ninia ledo amo gogolema: ne olofole, ninia da Dia fidafa esaloma: ne, Di sia: ma.”
10 Ja hän sanoi: katso, minä teen liiton kaiken sinun kansas edessä, ja minä myös teen ihmeellisiä tekoja, joidenka kaltaisia ei ikänänsä ennen tehty ole jossakussa maassa, eikä yhdenkään kansan seassa: ja kaiken kansan, joiden seassa sinä olet, pitää näkemän Herran teot; sillä se pitää oleman peljättävä, minkä minä sinun kanssas teen.
Hina Gode da Mousesema amane sia: i, “Na da wali Isala: ili dunuma gousa: su hamomu. Ilia ba: ma: ne, Na da hou musa: osobo bagadega fifilai huluane amo ganodini da hamedafa ba: su, gasa bagade hou hamomu. Na da hou bagadedafa dia fi amo ganodini hamomuba: le, dunu huluane da Na Hina Gode, Na da gasa bagade hawa: hamosu dawa: , amo dawa: mu.
11 Pidä se, kuin minä sinulle tänäpänä käsken: katso, minä ajan ulos sinun edestäs Amorilaisen, Kanaanealaisen, Hetiläisen, Pheresiläisen, Heviläisen ja Jebusilaisen.
Dilia da hamoma: ne sia: i Na da wali eso dilima iaha, amo noga: le nabawane hamoma. Dilia da gaba: i ahoasea, Na da A: moulaide, Ga: ina: naide, Hidaide, Belisaide, Haifaide amola Yebusaide amo dunu fi ili sefasimu.
12 Kavahda sinuas, ettet sinä tee liittoa sen maan asuvaisten kanssa, johonkas tulet: ettei se olisi sinulle paulaksi teidän keskellänne.
Dilia amo soge dilia da ganodini masunu ea esalebe fi dunu ilima gousa: su maedafa hamoma. Ilima gousa: su da dilima bogosu sani agoane ba: mu.
13 Vaan heidän alttarinsa pitää teidän kukistaman, ja heidän kuvansa rikkoman: ja heidän metsistönsä maahan lyömän.
Be amo mae hamone, ilia oloda huluane muguluma, ilia hadigi duni bugi ifa gugunufinisima amola ilia loboga hamoi liligi. ilia uda ‘gode’ liligi Asila amoma nodomusa: hamoi, amo hedofama.
14 Sillä ei sinun pidä rukoileman muita jumalia: sillä Herran nimi on kiivoittelia, että hän on kiivas Jumala.
Eno ‘godema’ mae nodone sia: ne gadoma. Bai Na, Hina Gode da ‘gode’ liligi eno ilima mudasa.
15 Ei sinun pidä joskus tekemän liittoa sen maan asuvaisten kanssa: sillä koska he hauristelevat jumalainsa kanssa, ja uhraavat jumalillensa, ja kutsuvat sinun, ettäs söisit heidän uhristansa,
Dilia amo soge fi dunu gilisili gousa: su maedafa hamoma. Ilia da ilia ogogosu ‘gode’ liligi ilima nodone sia: ne gadosea amola ilima gobele salasu hamosea, ilia da dili amoma gilisima: ne sia: mu. Amasea, dilia ha: i manu ilia ogogosu ‘gode’ liligi amo gobele sanasima: ne lai, amo dili moma: ne ado ba: su sani agoane ba: mu.
16 Ja ottaisit heidän tyttäristänsä sinun pojilles emäntiä; jotka hauristelevat jumalainsa kanssa, ja saattavat sinun poikas myös heidän jumalainsa kanssa hauristelemaan.
Dilia mano da amo ga fi uda lasa: besa: le, amola ilia sia: beba: le dilia mano da Na fisili, ogogosu ‘gode’ liligi ilima nodone sia: ne gadosa: besa: le, amo dunu fi ilima gousa: su maedafa hamoma.
17 Ei sinun pidä valetuita jumalia tekemän sinulles.
Dilia ‘gode’ liligi ilima nodone sia: ne gadomusa: , ‘ouli’ amoga mae hamoma.
18 Happamattoman leivän juhlan sinun pitää pitämän. Seitsemän päivää pitää sinun happamatointa leipää syömän, niinkuin minä sinulle käskenyt olen, määrätyllä ajalla Abibin kuulla; sillä sinä olet lähtenyt Egyptistä Abibin kuulla.
Agi Yisidi Hame Sali amo Lolo Nasu gilisisu noga: le dawa: ma. Na musa: sia: i defele, dilia da eso fesuale gala oubi Abibi ganodini, yisidi hame sali agi amo fawane moma. Bai amo oubi ganodini dilia da Idibidi soge yolesi.
19 Kaikki, jotka ensin avaavat äitinsä kohdun, ovat minun: kaikki härkyiset karjasta, ja oinaat lampaista, jotka esikoiset ovat.
Magobo dunu mano amola ohe magobo mano gawali huluane da Na:
20 Mutta aasin esikoisen pitää sinun lunastaman lampaalla; jos et sinä lunasta, niin väännä hänen niskansa poikki. Jokaisen esikoisen sinun pojistas pitää sinun lunastaman, ja ei yksikään pidä tyhjin käsin minun eteeni tuleman.
Be magobo dougi mano gawali amo sibi mano amoga bu bidi lama. Be hame bidi lasea, dougi ea mugi dugima. Dunu magobo mano huluane bu bidi lama. Dunu huluane da Nama masea, udigili mae misa! Be hahawane udigili iasu gaguli misa!
21 Kuusi päivää pitää sinun työtä tekemän, ja seitsemäntenä päivänä pitää sinun lepäämän: sekä pellon kyntämisestä että niittämisestä pitää sinun lepäämän.
Eso gafeyale ganodini hawa: hamoma. Be eso fesu amoga mae hawa: hamoma. Osobo gidinasuga dogosu eso amola ha: i manu faisu eso da hisu hame ba: mu. Amo hou wali hamoma: ne sia: i defele hamoma. Eso fesu huluane amoga mae hawa: hamoma.
22 Viikkojuhlan sinun pitää pitämän, ensimäisestä nisun elon uutisesta: ja korjaamisen juhlan, vuoden lopulla.
Ha: i Manu Gaheabolo Fai Lolo Nasu gilisisu amo dilia widi degabo faisia hamoma. Amola, ha: i manu yoi fage amo degabo faisia, Sogega Fasela Diasuga Lolo Nasu bagade hamoma.
23 Kolmasti vuodessa pitää kaikki miehen puoles näkymän kaikkivaltiaan Herran Israelin Jumalan edessä.
Ode huluane amoga dilia gilisisu udiana hamoma. Amoga dilia dunu huluane da Na, Isala: ili Hina Gode, Nama nodone sia: ne gadomusa: misa: ne sia: ma.
24 Sillä minä ajan ulos pakanat sinun edestäs ja levitän sinun maas ääret; ja ei pidä yhdenkään himoitseman sinun maatas, koska sinä menet ylös näyttämään itses Herralle sinun Jumalalles, kolmasti vuodessa.
Na da dili Ga: ina: ne soge golili misa: ne amo soge fi dunu huluane gadili sefasisia amola dilia soge bu bagade hamosea, amo fa: no, dilia amo gilisisu hamosea, amo esoga ga fi da dilia soge bu lamusa: dilima hame doagala: mu.
25 Ei sinun pidä uhraaman minun uhrini verta happaman leivän ohessa. Ja pääsiäisjuhlan uhrista ei pidä mitään jäämän yön yli huomeneksi.
Dilia da Nama ohe gobele salasu iasea, agi amo ganodini da yisidi sali, amo Nama mae ima. Amola Baligisu Lolo Manusa: ohe fi medoi amo ea hu hame mai diala, amo aya hahabe manusa: mae gaguma. Huluane gobesima.
26 Ensimäisestä sinun maas kasvon uutisesta pitää sinun tuoman sinun Herras Jumalas huoneesen. Ei sinun pidä keittämän vohlaa hänen emäntänsä rieskassa.
Ode huluane dilia widi amola gagoma degabo fai amo dilia Hina Gode Ea diasuga gaguli misa. Dilia sibi o goudi mano amo ea ame ea dodo maga: me amo ganodini mae gobema.”
27 Ja Herra sanoi Mosekselle: kirjoita sinulles nämät sanat: sillä näiden sanain jälkeen olen minä liiton tehnyt sinun ja Israelin kanssa.
Hina Gode da Mousesema amane sia: i, “Amo sia: huluane noga: le dedema. Amo sia: da gousa: su Na da di amola Isala: ili dunuma hamosa, amo sia: da amo gousa: su ea bai agoane gala.”
28 Ja hän oli siellä Herran tykönä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, ja ei syönyt leipää, eikä juonut vettä: ja hän kirjoitti tauluihin liiton sanat, ne kymmenet sanat.
Mousese da Hina Godema eso 40 amola gasi 40 ha: i mae nawane esalu. E da igi gasui amo da: iya amo Gousa: su sia: dedei dagoi - amo da Gode Ea Hamoma: ne sia: i Nabuane Gala.
29 Koska Moses astui Sinain vuorelta alas, oli hänellä kaksi todistustaulua kädessänsä, astuissansa alas vuorelta: ja ei Moses tietänyt, että hänen kasvonsa nahka paisti siitä, että Herra oli puhutellut häntä.
Mousese da Gode Ea Hamoma: ne sia: i Nabuane Gala amo gaguiwane Sainai Goumiba: le gudu sa: ili, e da Hina Godema sia: dabeba: le, ea odagi da hadigiwane ba: i. Be e da amo hame dawa: i galu.
30 Ja koska Aaron ja kaikki Israelin lapset näkivät hänen kasvonsa nahan paistavan, pelkäsivät he häntä lähestyä.
Elane amola dunu huluane da Mousesema ba: lalu, ea odagi da hadigi ba: beba: le, ema bagadewane beda: iba: le, ema gadenene masunu hamedei ba: i.
31 Niin kutsui Moses heitänsä hänen puoleensa, sekä Aaron että kaikki ylimmäiset kansan seasta, ja Moses puhutteli heitä.
Be Mousese da ilima misa: ne wei. Amalalu, Elane amola Isala: ili asigilai ouligisu dunu da ema asili, ema sia: dasu.
32 Sitte lähestyivät kaikki Israelin lapset häntä, ja hän käski heille kaikki ne, mitkä Herra puhui hänen kanssansa Sinain vuorella.
Amalalu, Isala: ili dunu huluane da ema sisiga: le gilisili, Mousese da hamoma: ne sia: i huluane Gode da Sainai Goumia ema i, amo ilima olelei.
33 Ja että Moses olis tainnut päättää puheensa heidän kanssansa, pani hän peitteen kasvoinsa eteen.
Mousese da ilima sia: dasu dagoloba, e da ea odagi abula asaboi amoga dedeboi dagoi.
34 Mutta koska hän meni sisälle Herran eteen puhuttelemaan häntä, pani hän peitteen pois, niin kauvaksi kuin hän läksi jällensä ulos. Ja koska hän läksi ulos, puhui hän Israelin lapsille, mitä hänelle käsketty oli.
Mousese da Hina Gode Ea Abula Diasu amo Godema sia: sa: imusa: golili daloba, e da amo abula sawa: figisu gisa: su. E da gadili bu manoba, e da Isala: ili dunuma Gode Ea sia: i huluane ilima olelesu.
35 Niin katsoivat Israelin lapset hänen kasvoihinsa, kuinka hänen kasvoinsa nahka paisti: niin veti jällensä peitteen kasvoinsa päälle, niinkauvaksi kuin hän jällensä meni puhuttelemaan häntä.
Ilia da ea odagi da hadigi hamoi dagoi ba: su. Amalalu, e da amo abula sawa: figisu amoga ea odagi bu dedebosu. E da enoga Hina Godema bu sia: sa: imusa: ahoanoba fawane bu gisa: su.
