2 Mooseksen 33
1 Ja Herra puhui Mosekselle: mene täältä, sinä ja kansa, jonkas johdatit Egyptin maalta, sille maalle, kuin minä vannoin Abrahamille, Isaakille ja Jakobille, sanoen: sinun siemenelles minä sen annan,
Hottelah BAWIPA ni Mosi hah a pato teh, hi hoi tâcawt awh nateh, Abraham, Isak hoi Jakop koevah, na catounnaw hanelah na poe han telah thoebo laihoi lawk ka kam e ram dawk, nang hoi Izip ram hoi na tâcokhai e naw hoi cet takhang awh.
2 Ja lähetän sinun edelläs enkelin, ja ajan pois Kanaanealaiset, Amorilaiset, ja Hetiläiset, ja Pheresiläiset, Heviläiset, ja Jebusilaiset,
Nangmae hmalah kalvantami ka patoun vaiteh, Kanaan taminaw, Amor taminaw, Hit taminaw, Periznaw, Hivnaw hoi Jubusitnaw hah ka pâlei han.
3 Sille maalle, jossa rieskaa ja hunajaa vuotaa; sillä en minä mene sinun kanssas, sillä sinä olet niskuri kansa, etten minä sinua joskus tieltä hukuttaisi.
Khoitui hoi maitosanutui a lawngnae ram dawk cet takhang awh. Bangkongtetpawiteh, kai teh nangmouh koe ka cet takhang van mahoeh. A lung ka patak poung e lah na o awh dawkvah, lamlak vah koung na pathup payon han doeh telah ati.
4 Koska kansa kuuli tämän pahan puheen, tulivat he surulliseksi, ja ei yksikään pukenut kaunistusta yllensä.
Hottelah tamimaya ni hete kamthang kathout a thai awh toteh, a ka awh teh apihai kamthoup ngai awh hoeh.
5 Ja Herra sanoi Mosekselle: sano Israelin lapsille: te olette niskurikansa, minä tulen äkisti sinun päälles, ja hukutan sinun; riisu siis nyt kaunistukses sinultas, että minä tietäisin, mitä minä sinulle tekisin.
Bangkongtetpawiteh, BAWIPA ni Mosi koe Isarel catounnaw koe vah, a lung ka patak poung e miphun lah na o awh, nangmouh koe dongdeng ka o nakunghai, koung na pathup awh han. Hatdawkvah nangmouh koe ka sak hane ka panue thai nahanelah, na kamthoupnae pueng hah koung rading awh telah a dei toe.
6 Niin riisuivat Israelin lapset kaunistuksensa Horebin vuoren tykönä.
Hatdawkvah Isarelnaw ni a kamthoupnae hah Horeb mon vah a kârading awh.
7 Moses myös otti majan ja pani sen ylös kauvas leiristä, ja kutsui sen seurakunnan majaksi: ja kuka ikänänsä tahtoi kysyä Herralta, hänen piti menemän seurakunnan majan tykö, joka oli ulkona leiristä.
Mosi ni Lukkareiim hah a ceikhai teh, roenae lawilah betbet ahlanae koe ouk a yap. Hot hah kamkhuengnae lukkareiim ati awh. Hahoi BAWIPA tawng ka ngai e pueng teh, roenae lawilah kamkhuengnae lukkareiim dawkvah ouk a cei awh.
8 Ja tapahtui, koska Moses meni majan tykö, niin nousi kaikki kansa, ja itsekukin seisoi majansa ovella, ja he katselivat Moseksen jälkeen siihen asti, että hän tuli majaan.
Hahoi, Mosi teh lukkareiim pâtam hoi a cei lahun nah, tamimaya a thaw awh teh amamae rim takhang koe a kangdue awh teh, Mosi lukkareiim thung a kâen totouh a khet awh.
9 Ja tapahtui, koska Moses tuli majaan, tuli pilven patsas alas, ja seisoi majan ovella: ja puhutteli Mosesta.
Hahoi Mosi teh lukkareiim dawk a kâen tahma vah, tâmaikhom a kum teh lukkareiim takhang koe a kangdue teh BAWIPA ni Mosi hah a pato.
10 Ja koska kaikki kansa näki pilven patsaan seisovan majan oven edessä, niin kaikki kansa nousi ja itsekukin kumarsi itsensä majan ovella.
Hahoi tamimaya ni lukkareiim takhang koe tâmaikhom a kangdue e hah a hmu awh. Hat toteh, tamimaya teh a thaw awh teh, amamae rim takhang koehoi lengkaleng a bawk awh.
11 Ja Herra puhutteli Mosesta kasvosta niin kasvoon, niinkuin joku ystävätänsä puhuttelee. Ja koska hän palasi leiriin, niin hänen palveliansa Josua Nunin poika, nuorukainen ei lähtenyt majasta.
Tami ni a hui a pato e patetlah, BAWIPA ni Mosi hah minhmai kâhmo laihoi a pato teh, roenae hmuen koe lah a ban. A san Nun capa thoundoun Joshua hateh lukkareiim cettakhai boihoeh.
12 Ja Moses sanoi Herralle: katso, sinä sanot minulle: johdata tämä kansa, ja et sinä ilmoittanut, kenenkä sinä lähetät minun kanssani; ja kuitenkin sinä sanoit minulle: minä tunnen sinun nimeltäs, ja sinä olet myös armon löytänyt minun edessäni.
Mosi ni BAWIPA koevah, khenhaw! nang ni kai koevah hetnaw heh luenkhai loe ati. Hatei apimaw kai koe na patoun han tie teh na panuek sak hoeh rah. Hatei, nang ni na min lahoi na panue teh, ka mit dawk minhmai kahawi ka hmu, na ti pouh.
13 Nyt siis, jos minä muutoin olen armon löytänyt sinun edessäs, niin osota nyt minulle sinun ties, että minä sinut tuntisin ja löytäisin armon sinun edessäs: ja katso kuitenkin, että tämä väki on sinun kansas.
Hatdawkvah, na mit dawk minhmai kahawi ka hmawt pawiteh, ka panue nahan hoi na mithmu vah pahrennae ka hmu thai nahanlah lamthung na panuek sak haw, telah ka kâhei. Hete miphun heh na tamimaya doeh tie hah pouk, telah ati.
14 Ja hän sanoi: minun kasvoni käy sinun edelläs, ja minä annan sinulle levon.
Ahni ni, nangmouh koe ka o vaiteh, kâhatnae na poe awh han atipouh.
15 Ja hän sanoi hänelle: jollei sinun kasvos käy edellä, niin älä vie meitä tästä pois.
Ahni ni, kai koevah na cet hoehpawiteh, hete hmuen koehoi na tâcawt sak hanh.
16 Ja mistä se tässä tietää saadaan, että minä ja sinun kansas olemme löytäneet armon sinun edessäs? Eikö, koskas vaellat meidän kanssamme? että me eroitettaisiin, minä ja sinun kansas, kaikista kansoista, jotka ovat maan piirin päällä.
Bangkongtetpawiteh, kaimouh koe na cet laipalah kai hoi na taminaw teh na mithmu vah lungmanae ka hmu awh tie hah, bangtelamaw ka panue awh han. Hottelah talai van kaawm e taminaw pueng koehoi kai hoi na taminaw teh ka pek e lah ka o awh han, atipouh.
17 Ja Herra sanoi Mosekselle: Ja minä myös tämän teen, niinkuin sinä sanoit; sillä sinä olet löytänyt armon minun edessäni, ja minä tunnen sinun nimeltäs.
BAWIPA ni Mosi koevah, hot hai na dei e patetlah ka sak han. Bangkongtetpawiteh, ka mit dawk na kuep teh na min lahoi na panue telah atipouh.
18 Mutta hän sanoi: osota siis minulle sinun kunnias.
Ahni ni na bawilennae teh pahren lahoi na hmawt sak haw atipouh.
19 Ja hän vastasi: minä annan kaikki minun hyvyyteni käydä sinun kasvois edellä, ja tahdon saarnata Herran nimeä sinun edessäs. Ja minä armaitsen, ja olen laupias, jolle minä laupias olen.
Ahni ni, ka hawinae pueng heh na hmalah ka kamnue sak vaiteh, Jehovah min hah na hmalah ka pâpho han. Pahren han ka ngai e hah ka pahren vaiteh, ka lungma han ka ngai e pueng hah ka lungma han, atipouh.
20 Ja sanoi taas: et sinä taida nähdä minun kasvojani; sillä ei yksikään ihminen, joka minun näkee, taida elää.
Hatei ahni ni, ka minhmai teh na hmawt thai mahoeh, bangkongtetpawiteh na ka hmawt e tami hring boihoeh, ati.
21 Vielä sanoi Herra: katsos, sia on minun tykönäni: siellä pitää sinun seisoman kalliolla.
BAWIPA ni khenhaw! ka teng vah hmuen buet touh ao, lungsong van na kangdue han.
22 Ja pitää tapahtuman, koska minun kunniani vaeltaa ohitse, niin minä panen sinun kallion rotkoon, ja minä peitän sinun minun kädelläni niinkauvan kuin minä vaellan ohitse.
Hahoi, ka bawilennae ni na ceihlawi navah, kâbawng e lungsong thungvah na ta han, na ceitakhai hoehroukrak ka kut hoi na tabuem han.
23 Sitte koska minä otan pois minun käteni, saat sinä nähdä minun takaa; vaan minun kasvojani ei taideta nähdä.
Hahoi ka kut hah bout ka la vaiteh ka hnukthun hah na hmu han, hatei, ka minhmai teh na hmawt mahoeh, atipouh.
