2 Mooseksen 32
1 Mutta koska kansa näki, että Moses viipyi tulemasta alas vuorelta, niin he kokoontuivat Aaronia vastaan, ja sanoivat hänelle: nouse, tee meille jumalia, jotka meidän edellämme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä tälle miehelle Mosekselle tapahtunut on, joka meidät Egyptin maalta johdatti.
Mose chu Sinai Molsang akon in ahung kumlha vah tapon ahile, Israel mipi abonchauvin Aaron henga ahung uvin ajah a asei tauvin ahi; Nagman keiho eilam kai diuvin milim Pathen in neisem peh uvin, Mose Egypt gam'a kon'a eihin puidoh pa'u ageina lam ka hepha tapouvin, ama chungchang thua ima ka hepouve tin aseiyuve.
2 Niin sanoi Aaron heille: reväiskäät kultaiset korvarenkaat, jotka ovat emäntienne korvissa, ja teidän poikainne, ja teidän tyttärenne: ja tuokaat minun tyköni.
Aaron in jong aheng uva aseiyin, Na ji na chate'u bilba jouse sutlha uvin lang ka heng a na hin lhut soh kei diu ahi, ati.
3 Niin kaikki kansa repäisi ne kultaiset korvarenkaat, jotka olivat heidän korvissansa: ja toivat Aaronin tykö.
Chuin mipin jong abilba chengse'u a sutlha uvin Aaron henga ahin choi soh kei uve.
4 Jonka hän otti heidän kädestänsä, ja kuvasi sen kaivinraudalla, ja teki siitä valetun vasikan; ja he sanoivat: nämät ovat sinun jumalas, Israel, jotka sinun Egyptin maalta johdattivat ulos.
Aaron in jong sana hochu alan, sana khen na manchah khat a kheng in, hichu bongnou khat limin akheng doh tai. Chuin mipin jong “Vo! Israel, Egypt gam'a konna na hin puidoh uva Pathen chu hiche hi ahi, atiuve”.
5 Ja koska Aaron sen näki, rakensi hän alttarin heidän eteensä; ja Aaron huusi ja sanoi: huomenna on Herran juhlapäivä.
Aaron in jong bongnou kilhajol chu aven, hiche lim kisemna maiya chun maicham asem in, Aaron in hitin aseiye; Jing nikho teng le Pakaiya di kut khat um ding ahi, ati.
6 Ja he varhain aamulla nousivat toisena päivänä, ja he uhrasivat polttouhria, ja kantoivat edes kiitosuhria. Ja kansa istui syömään ja juomaan, ja nousivat mässäämään.
Mipi jong chu jingkah matah in atou taovin Pakaiya din pumgo thilto maicham ahin choiyun, mipin jong neh le don ding twi jong atoh doh un, hiti chun ama ama malam cheh a nopsanan aumpai kit tauve.
7 Mutta Herra puhui Mosekselle: mene, astu alas; sillä sinun kansas, jonka sinä Egyptin maalta johdatit ulos, turmeli itsensä.
Pakaiyin Mose henga thu a seikit in, ajah a, Chen lang na mite lam jon suh tan, ajeh chu nangman Egypt gamsunga konna nahin puidoh namite khu ama ama lam cheh a chon nun mangthah ding ahitaove, ati.
8 He äkisti poikkesivat pois siltä tieltä, jonka minä heille käskin. He tekivät itsellensä valetun vasikan, ja kumarsivat sitä, ja uhrasivat sille, ja sanoivat: nämät ovat sinun jumalas, Israel, jotka sinun Egyptin maalta johdattivat ulos.
Keiman jui ding a ka peh jousea konin amaho achemang gam taovin, ama cham un bongnou lim asemun, chibai aboh un kithoi nan amang uvin hiti hin asei uve, “Vo israel mipite Egypt gam'a konna nahin puiod uva pathen chu hiche ho ahi, tin asam uve, ati.”
9 Ja Herra sanoi Mosekselle: minä näin tämän kansan; ja katso, se on niskurikansa.
Pakaiyin Mose henga aseijin, “Amaho chung chang thua keima kaki kum ding ahiye, ahi na'u abonchan kahesoh keijin milouchal te ahiuve, ati.
10 Sentähden salli nyt minun vihani julmistua heidän päällensä, että minä hukutan heidät: niin minä teen sinun suureksi kansaksi.
Keima kaki kum ding, achung'uva kalung souna ka buhlhah ding abonchauva kabah gam hel ding ahiuve, amavang keiman in nangma hi nam lentah a katun ding nahi, ati.
11 Mutta Moses rukoili hartaasti Herran Jumalansa edessä, ja sanoi: Herra, miksi sinun vihas julmistuu sinun kansan päälle, jonka Egyptin maalta johdatit ulos, suurella voimalla ja väkevällä kädellä?
Mose jong Pakai henga atao jing tan hitin aseije, “Ka Pakai na lungsatna Egypt gamma konna na hin puidoh namite chunga nalhun sah kigot jeng hi tam, ati.
12 Miksi Egyptiläiset pitäis puhuman ja sanoman: heidän vahingoksensa hän heitä johdatti ulos, tappaaksensa heitä vuorella, ja hävittääksensä heitä maan päältä? Käänny pois sinun vihas hirmuisuudesta, ja kadu sitä pahaa sinun kansaas vastaan.
Egypt miten hiti hin sei unte, Pakaiyin amaho hi thagam dinga ahin puidoh a, Pakaiyin amaho hi molsang chunga pat a ahin pui doh uva tha gam hel ding ati ahi tin gel unte, tia a seina thei diuva nabol ki got hi tam? Na lunghan na akon in lungset tah in na lung heijin lang hiche mite chunga hin suhgamna lhun sah hih beh jeng in tin a tauve.
13 Muista sinun palvelioitas Abrahamia, Isaakia ja Israelia, joille sinä itse kauttas vannoit, ja sanoit heille: minä enennän teidän siemenenne niinkuin taivaan tähdet: ja kaiken tämän maan, josta minä sanoin, annan teidän siemenellenne, ja heidän pitää sen perimän ijankaikkisesti.
Nalhacha masa Abraham, Isaac chule Israel chu avel in geldoh kit temin, aheng uvah kihahselna nana neiyin hitin naseiye, “Na son na chilhah teo kapunsah ding van'a ahsi jat kaphah sah diu chule keiman katepsa hiche gampumpi hi nanghon naluo soh hel ding u ahi, hichu nanghon atonsot tonsot geija ding ahi tia nasei chu avel in geldoh kit temin, ati.
14 Niin Herra katui sitä pahaa, jonka hän uhkasi tehdä kansallensa.
Chuin Pakaiyin amite chung a abol ding thil chu bol talouvin alung ahai tan ahi.
15 Ja Moses käänsi itsensä, ja astui alas vuorelta, ja hänen kädessänsä oli kaksi todistuksen taulua: ja taulut olivat kirjoitetut molemmilta puolilta.
Mose jong molsang apat chun ahung kumsuh tan ahile, hettoh sahna songpheng teni a mailamma Pathen khut jih ki jih teni chu ahin choiyin ahi. Hiche song pehng teni chu anung lam ahin chu le amalam a jong anigel a lekha jem kisun ahi.
16 Ja taulut olivat Jumalan teko: ja kirjoitus oli myös Jumalan kirjoitus, kaivettu tauluihin.
Hiche songpheng teni chu Pathen in asem ahin, Lekha jem kisung jeng jong chu Pathen lekha sut ma ahi. Hichu asong peng teni chunga chu a kijih sa ahiye.
17 Koska Josua kuuli kansan huudon, sanoi hän Mosekselle: sodan ääni leirissä.
Chuin mipi awgin chu akithong jeng tan ahile Joshua injong Mose henga asei tai, “Ngahmun sunglama khu galkisat a hitam awgin khu ngaitiem in atin ahi”,
18 Hän vastasi: ei se ole voittajain, eikä voitettuiden huuto: minä kuulen veisaajain äänen.
Mose'n jong a don but in aseije, “galjona awgin jong ahideh poi chule gal lal na jeh a awgin jong ahipoi, keiman ka jah dan in lakisa awgin joh ahiye, ati.
19 Ja koska hän lähestyi leiriä, näki hän vasikan ja hypyn. Ja Moseksen viha julmistui, ja heitti pois käsistänsä taulut, ja löi ne rikki vuoren alla.
Mose jong ngahmun lailung ahung lhun tan ahile, bongnou lim ki sem thu chu amutan chule mipi abonchauva alam ujong chu amun ahile ama alungsa lheh jeng tan ahi. Chuin akhut tenia ahin choi songpheng teni chu tolla asep lhajeng tan ahile anigellin akeh jeng tan ahi.
20 Hän otti myös vasikan, jonka he tehneet olivat, ja poltti tulella, ja musersi sen tuhaksi; sitte hajoitti hän sen veteen, ja antoi sen Israelin lasten juoda.
Mose'n jong bongnou lim kisem chu alan meiyin ahal vam lha jeng tan chuin tol lham ma jong agoidi jel in chu jouvin avutvai chengse chu twija asunglut in hiche twi chu Israel te abonchauvin adonsah in ahi.
21 Ja Moses sanoi Aaronille: mitä tämä kansa on sinulle tehnyt, ettäs niin suuren rikoksen saatit heidän päällensä?
Mose'n jong Aaron henga aseiyin, hiche mite hon nachunga ipi lomlom a se abol uva nangman amaho chungchang thu jeh a hichan loma hi chonset nabol jeng hitam tin aseijin ahi.
22 Ja Aaron sanoi: älköön minun herrani viha julmistuko: sinä tiedät, että tämä kansa on pahuudessa.
Aaron jeng jong chun aseijin ipilom ma nalung sat na na lhunsah jeng hitam kapu atin, amaho hi thilse bol ding a kipedoh ahitauve tin aseijin ahi.
23 He sanoivat minulle: tee meille jumalia, jotka meidän edellemme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä tälle miehelle Mosekselle tapahtunut on, joka meidän Egyptin maalta johdatti.
Amahon ka heng a asei un, ei lamkai thei diuvin pathen lim semthu tampi eisem peh un ajeh chu Mose kitipan Egypt gam'a kon in eihin puidoh uvin tun ama hoiya uma iti ham keihon ama chungchang imacha kahe tapouve tin asei uve.
24 Joille minä sanoin: jolla on kultaa, reväiskään sen pois; ja he antoivat sen minulle, ja minä heitin sen tuleen, ja siitä tuli tämä vasikka.
Keiman jong aheng uva ka seijin, sana bilba neichan in sutlha uvin katin ahile hichu kaheng a ahin choi jun, chuin keiman jong sana bilba jouse chu meilhum sung a kalhah a ahile bongnou lim in ahung soh doh tan ahi, ati.
25 Kun Moses näki, että kansa oli paljastettu; sillä Aaron oli heidän paljastanut häväistykseksi heidän vihollisillensa,
Aaron in hitia mipi anabol tah jeh chun Mose'n jong hiche mite hi akijumso ding mong mong a kilha thang ahitauve ti ahe chen tai.
26 Niin Moses seisoi leirin portissa ja sanoi: joka on Herran oma, se tulkaan minun tyköni; niin kokoontuivat hänen tykönsä kaikki Levin pojat,
Mose jong achen ngahmun kelkot achun ading in, Pakaiya dia pang jing koikoi nalah uva um'em, kaheng lama hung un tin aseitan ahile, Levi chapate jouse chu Mose henglama ahung taovin ahi.
27 Joille hän sanoi: näin sanoo Herra Israelin Jumala: jokainen sitokaan miekan kupeillensa: vaeltakaat lävitse, ja palaitkaat portista niin porttiin leirissä, ja tappakaat itsekukin veljensä, ja kukin ystävänsä, ja kukin lähimmäisensä.
Mose'n jong amaho henga aseijin, Pakai Israel Pathen in aseije, Pasal ki tiphot in chem cha akong a ki poh cheh uhen, ngahmun kelkot alangto gel'in phetlha uvin lang, pasal a kai kiti phot in asopipa chu that jeng hen, chule pasal a kai phot chun a sopipa that jeng hen, pasal jousen aheng akom a in heng chan chu that jeng hen tin aseiye, ati.
28 Niin Levin pojat tekivät Moseksen käskyn jälkeen: ja sinä päivänä lankesi kansasta liki kolmetuhatta miestä.
Chuin Levi chapaten jong Mose thupeh bang ban in mi a that tauvin ahile, hiche nikho chun mihem sang thum jen athi tauvin ahi.
29 Moses sanoi: pyhittäkäät tänäpänä teidän kätenne Herralle, itsekukin pojassansa ja veljessänsä, että hän tänäpänä antais teille siunauksen.
Mose'n jong hiti hin aseyin, tunia kipat nanghon na macham cheh uva Pakai kin nabol theina diuva, mi abangin achapa atha a, chule asopipa ham atha a, ajeh chu tuni nikhoa hi nang ho jouse chunga Pakaiyin nachung cheh uva thensona anei ahi, ati.
30 Toisna päivänä sanoi Moses kansalle: te olette tehneet suuren synnin; ja nyt minä astun ylös Herran tykö, jos minä mitämaks taidan sovittaa teidän rikoksenne.
Mose'n jong ajing nikho in japi henga chun aseijin, nang hon chonsetna thanghoi tah nabol doh tauvin, keima tua hi Pakai henglama che touding ka hin, hiche chonset na bol uchu thoidamna na kisem peh diuva ahiye, ati.
31 Niin Moses palasi Herran tykö, ja sanoi: minä rukoilen; tämä kansa teki suuren synnin, ja he tekivät itsellensä kultaisia jumalia.
Mose jong Pakai henglama akilen asei tai, Hiche mipite jouse hi abonchauvin thanghoi tah in chonset abol tauvin ahi. ama amacham in pathen limsem thu tamtah ana kisem doh tauvin ahi, ati.
32 Nyt siis anna heidän rikoksensa anteeksi; mutta jollei, niin pyyhi minut nyt pois sinun kirjastas, jonkas kirjoittanut olet.
Hijong le Pakaiyin na lung ahile a chonset na'u jouse ngaidam teiyin, ngaidam thei lou dinmun ahitah le vang, na heng a ka hung tauve, nang man na jihdohsa hiche songpheng a kon chun keima hi nei sugam hel jeng tan tin atao tan ahi.
33 Ja Herra sanoi Mosekselle: joka minua vastaan syntiä tekee, sen minä pyyhin minun kirjastani.
Chu in Pakaiyin Mose henga aseijin, “Koi hijong le keima doumah bol'a chonse pa bou chu hiche ka lekhasut akonna chu keiman jong ka suh gam hel jeng ding ahi,” ati.
34 Niin mene sinä nyt, ja johdata kansa sille sialle, josta minä olen sinulle puhunut: Katsos, minun enkelini käy sinun edelläs. Mutta minun etsikkopäivänäni kostan minä heidän rikoksensa.
Tun nangma ki patdoh in keiman ka sei peh na mun, hiche mun channa chu mipi na ga lam kai ding ahiye. Ka vantil chu na masang lama masa ding, keiman nangma ka hung vil teng le koi hile hiche mite lah a achonse pen pen chu keiman lethuhna ka peh cheh cheh ding ahi,” ati.
35 Ja niin löi Herra kansaa; että he olivat tehneet vasikan, jonka Aaron teki.
“Aaron in mi jouse bong lim ana sem peh tah jeh in Pakaiyin jong gamsunga natna hoise alansah tan ahi.”
