2 Mooseksen 2
1 Niin mies Leevin huoneesta meni ja nai Levin tyttären.
A man of the house of Levi [United with] went and took a daughter of Levi [United with] as his wife.
2 Ja se vaimo tuli raskaaksi, ja synnytti pojan. Ja koska hän näki, että se oli ihana lapsi, salasi hän sen kolme kuukautta.
The woman conceived, and bore a son, upon seeing what a fine child he was, she hid him three months.
3 Ja kuin ei hän taitanut häntä enää salata, otti hän kaisilaisen arkun, ja sivui sen savella ja pijellä, ja pani lapsen siihen ja laski sen kaisilistoon, virran partaalle.
When she could no longer hide him, she took a papyrus basket for him, and coated it with tar and with pitch. She put the child in it, and laid it in the reeds by the river’s bank.
4 Ja hänen sisarensa seisoi taampana, että hän näkis, mitä hänelle tapahtuis.
His sister stood far off, to see what would be done to him.
5 Niin Pharaon tytär meni alas pesemään itseänsä virtaan, ja hänen piikansa käyskentelivät virran partaalla; ja kuin hän näki arkun kaisilistossa, lähetti hän piikansa ja antoi hänen ottaa ylös.
Pharaoh’s daughter came down to bathe at the river. Her maidens walked along by the riverside. She saw the basket among the reeds, and sent her servant to get it.
6 Ja kuin hän avasi, näki hän lapsen, ja katso, lapsi itki; niin hän armahti sen päälle, ja sanoi: tämä on Heprealaisten lapsia.
She opened it, and saw the child, and behold, the baby cried. She had compassion on him, and said, “This is one of the Hebrews’ [Immigrants’] children.”
7 Niin sanoi hänen sisarensa Pharaon tyttärelle: tahdotkos että minä menen kutsumaan sinulle imettäväisen Heprealaisen vaimon, joka sinulle sen lapsen imettäis.
Then his sister said to Pharaoh’s daughter, “Should I go and call a nurse for you from the Hebrew women, that she may nurse the child for you?”
8 Pharaon tytär sanoi hänelle: mene. Niin piika meni ja kutsui lapsen äidin.
Pharaoh’s daughter said to her, “Go.” The maiden went and called the child’s mother.
9 Ja Pharaon tytär sanoi hänelle: ota tämä lapsi, ja imetä häntä minulle, ja minä annan palkan sinulle. Niin vaimo otti lapsen, ja imetti sen.
Pharaoh’s daughter said to her, “Take this child away, and nurse him for me, and I will give you your wages.” The woman took the child, and nursed it.
10 Mutta koska lapsi oli kasvanut, toi hän sen Pharaon tyttärelle, ja hän otti sen pojaksensa, ja kutsui hänen Moses; sillä hän sanoi: vedestä olen minä hänen ottanut.
The child grew, and she brought him to Pharaoh’s daughter, and he became her son. She named him Moses [Drawn out], and said, “Because I drew him out of the water.”
11 Siihen aikaan koska Moses oli suureksi tullut, meni hän veljeinsä tykö ja näki heidän orjuutensa, ja äkkäsi Egyptiläisen lyövän Hebrealaista miestä hänen veljistänsä.
In those days, when Moses [Drawn out] had grown up, he went out to his brothers, and looked at their burdens. He saw an Egyptian [person from Abode of slavery] striking a Hebrew [Immigrant], one of his brothers.
12 Ja hän katseli ympärillensä sinne ja tänne, ja kuin hän näki, ettei yhtään läsnä ollut, tappoi hän sen Egyptiläisen ja kätki santaan.
He looked this way and that way, and when he saw that there was no one, he killed the Egyptian [person from Abode of slavery], and hid him in the sand.
13 Ja hän meni toisna päivänä ulos, ja katso, kaksi Heprealaista miestä tappelivat keskenänsä, ja hän sanoi väärintekiälle: miksis lyöt lähimmäistäs.
He went out the second day, and behold, two men of the Hebrews [Immigrants] were fighting with each other. He said to him who did the wrong, “Why do you strike your fellow?”
14 Hän vastasi: kuka sinun on asettanut päämieheksemme ja tuomariksemme? Tahdotkos minunkin tappaa, niinkuin sinä tapoit Egyptiläisen? Niin Moses pelkäsi, ja sanoi: tosin on tämä ilmi tullut.
He said, “Who made you a prince and a judge over us? Do you plan to kill me, as you killed the Egyptian [person from Abode of slavery]?” Moses [Drawn out] was afraid, and said, “Surely this thing is known.”
15 Ja se tuli Pharaon eteen, ja hän etsi Mosesta tappaaksensa. Mutta Moses pakeni Pharaon edestä, ja seisahtui Midianin maalla, ja istui kaivon tykönä.
Now when Pharaoh sh'ma ·heard obeyed· this thing, he sought to kill Moses [Drawn out]. But Moses [Drawn out] fled from the face of Pharaoh, and lived in the land of Midian [Strife], and he sat down by a well.
16 Mutta Midianin papilla oli seitsemän tytärtä; ne tulivat vettä ammuntamaan ja täyttivät ruuhet, juottaaksensa isänsä lampaita.
Now the priest of Midian [Strife] had seven daughters. They came and drew water, and filled the troughs to water their father’s flock.
17 niin tulivat muutamat paimenet ja ajoivat heidät pois. Mutta Moses nousi ja autti heitä, ja juotti heidän lampaansa.
The shepherds came and divorced them away; but Moses [Drawn out] stood up and helped them, and watered their flock.
18 Ja kuin he tulivat isänsä Reguelin tykö, sanoi hän: miksi te tänäpänä niin pian jouduitte?
When they came to Reuel, their father, he said, “How is it that you have returned so early today?”
19 He sanoivat: Egyptin mies autti meitä paimenien käsistä, ja myös viriästi ammunsi meille, ja juotti lampaat.
They said, “An Egyptian [person from Abode of slavery] delivered us out of the hand of the shepherds, and moreover he drew water for us, and watered the flock.”
20 Ja hän sanoi tyttärillensä: kussa hän on? Miksi te niin jätitte miehen? Kutsukaat häntä syömään meidän kanssamme.
He said to his daughters, “Where is he? Why is it that you have left the man? Call him, that he may eat bread.”
21 Ja Moses mielistyi asumaan sen miehen tykönä, ja hän antoi Mosekselle tyttärensä Ziporan emännäksi.
Moses [Drawn out] was content to dwell with the man. He gave Moses [Drawn out] Zipporah, his daughter.
22 Se synnytti pojan ja hän kutsui hänen nimensä Gersom; sillä hän sanoi: minä olen muukalainen vieraalla maalla.
She bore a son, and he named him Gershom, for he said, “I have lived as a foreigner in a foreign land.”
23 Ja pitkän ajan perästä kuoli Egyptin kuningas. Ja Israelin lapset huokasivat orjuuden tähden ja huusivat, ja heidän huutonsa astui ylös Jumalan tykö heidän orjuutensa tähden.
In the course of those many days, the king of Egypt [Abode of slavery] died, and the children of Israel [God prevails] sighed because of the bondage, and they cried, and their cry came up to God because of the bondage.
24 Ja Jumala kuuli heidän huokauksensa: ja muisti liittonsa Abrahamin, Isaakin ja Jakobin kanssa.
God sh'ma ·heard obeyed· their groaning, and God remembered his covenant ·binding contract between two or more parties· with Abraham [Father of a multitude], with Isaac [Laughter], and with Jacob [Supplanter].
25 Ja Jumala katsahti Israelin lasten puoleen, ja Jumala piti heistä murheen.
God saw the children of Israel [God prevails], and God was concerned about them.
