2 Mooseksen 18
1 Ja Jetro Midianin pappi, Moseksen appi kuuli kaikki, mitä Jumala Mosekselle ja Israelin kansalle oli tehnyt: että Herra oli johdattanut Israelin pois Egyptistä.
Jethro, papa tumun mutan kial Moses ac el mwet tol lun Midian, el tuh lohng ke ma nukewa ma God El oru kacl Moses ac ke mwet lal mwet Israel ke LEUM GOD El kololosla liki acn Egypt.
2 Ja Jetro Moseksen appi otti Ziporan Moseksen emännän, jonka hän oli takaperin lähettänyt,
Ouinge Jethro el tuku nu yorol Moses, ac usalu Zipporah, mutan kial Moses su Moses el tuh folokunulla,
3 Ja kaksi hänen poikaansa, joista yhden nimi oli Gersom, sillä hän sanoi: minä olin muukalainen vieraalla maalla.
oayapa Gershom ac Eliezer, wen luo natul Zipporah. (Moses el tuh fahk, “Nga sie mwetsac in sie pacna facl,” pa oru el sang inen sie wen natul ah Gershom.
4 Ja toisen nimi oli Elieser, sillä (hän sanoi) minun isäni Jumala on ollut minun apuni, ja on pelastanut minun Pharaon miekasta.
El tuh oayapa fahk, “God lun papa tumuk El kasreyu moliyula ngan tia anwuki sin tokosra Egypt,” pa oru el sang inen tulik se ngia Eliezer.)
5 Niin Jetro Moseksen appi, ja hänen poikansa, ja hänen emäntänsä tulivat Moseksen tykö siihen korpeen, kussa hän itsensä sioittanut oli Jumalan vuorella.
Jethro el tuku, us mutan kial Moses ac wen luo natul nu yen mwesis, yen Moses el mutangan aktuktuk we ke eol mutal.
6 Ja antoi sanoa Mosekselle: minä Jetro sinun appes olen tullut sinun tykös, ja sinun emäntäs, ja molemmat hänen poikansa hänen kanssansa.
El supwala kas nu sel Moses lah elos ac tuku,
7 Niin meni Moses appeansa vastaan, kumarsi itsensä, ja suuta antoi hänen; ja koska he olivat tervehtineet toinen toistansa, menivät he majaan.
ouinge Moses el illa som in osun nu sel, pasr ye mutal ac ngok mutal. Eltal siyuk sin sie sin sie lah moul laltal fuka, na eltal utyak nu in lohm nuknuk sel Moses.
8 Niin jutteli Moses apellensa kaikki, mitä Herra tehnyt oli Pharaolle, ja Egyptiläisille Israelin tähden, ja kaiken sen vaivan joka heillä tiellä oli ollut, ja että Herra oli auttanut heitä.
Moses el fahkang nu sel Jethro ma nukewa ma LEUM GOD El tuh oru nu sin tokosra ac nu sin mwet Egypt in pwanang moliyukla mwet Israel. El oayapa fahk nu sel ke ma upa nukewa ma sikyak nu selos inkanek lalos, ac fuka LEUM GOD El molelosla.
9 Ja Jetro riemuitsi kaiken sen hyvyyden ylitse, jonka Herra oli tehnyt Israelille, että hän oli pelastanut heitä Egyptiläisten kädestä.
Ke Jethro el lohng tari ma inge nukewa, el engan
10 Ja Jetro sanoi: kiitetty olkoon Herra, joka teidät pelastanut on Egyptiläisten ja Pharaon kädestä: joka on vapahtanut kansansa Egyptiläisten käden alta.
ac fahk, “Kaksakin LEUM GOD, su molikowosla liki mwet Egypt ac tokosra lalos! Kaksakin LEUM GOD, su molela mwet lal liki moul in mwet kohs!
11 Nyt minä tiedän, että Herra on suurempi kuin kaikki Jumalat; sillä siinä asiassa, jossa ylpeilivät, oli hän heidän ylitsensä (valtias).
Inge nga etu lah LEUM GOD El fulat liki god nukewa, mweyen El molela mwet Israel ke pacl mwet Egypt uh oru koluk nu selos ke sripen angyang lun insialos.”
12 Ja Jetro Moseksen appi otti polttouhria ja muuta uhria Jumalalle. Niin tuli Aaron ja kaikki vanhimmat Israelista syömään leipää Moseksen apen kanssa Jumalan edessä.
Na Jethro el use soko kosro in fonna kisakinyuk in mwe kisa firir, wi pac mwe kisa saya in kisakinyuk nu sin LEUM GOD. Ac Aaron ac mwet kol lun Israel nukewa welul som mongo ke mwe mongo mutal inge ye mutun God.
13 Ja tapahtui toisena päivänä, että Moses istui oikeutta tekemään kansalle; ja kansa seisoi Moseksen ympärillä aamusta niin ehtooseen asti.
Ke len tok ah Moses el kafofo ke aksuwosye amei inmasrlon mwet uh, su tu ye mutal ke lotutang nwe ke fongeni.
14 Koska Moseksen appi näki kaikki, mitä hän teki kansalle, sanoi hän: mikä tämä on kuin sinä teet kansalle? Miksis sinä istut yksinäs, ja kaikki kansa seisoo sinun edessäs, hamasta aamusta niin ehtooseen?
Ke Jethro el liye ma nukewa Moses el oru nu sin mwet uh, el siyuk, “Meawin kom oru nu sin mwet uh inge? Efu ku kom mukena oru ma inge, ke mwet uh tu inge lotutang nwe ke fongeni soano pacl lalos yurum?”
15 Moses vastasi appeansa: sillä kansa tulee minun tyköni, ja kysyy Jumalalta neuvoa.
Moses el topuk, “Mweyen mwet uh tuku nu yuruk in siyuk ke ma lungse lun God.
16 Koska heillä on jotakin asiaa, tulevat he minun tyköni, että minun pitää oikeutta tekemän jokaisen välillä ja hänen lähimmäisensä välillä, ja osottaman heille Jumalan oikeudet ja käskyt.
Pacl se mwet luo ac ameila, eltal ac tuku nu yuruk, ac nga ac wotela lah su seltal pwaye, ac nga aketeya ma sap ac oakwuk lun God nu seltal.”
17 Ja Moseksen appi sanoi hänelle: ei se ole hyvä kuin sinä teet.
Na Jethro el fahk, “Tia pa ingan ma kom ac oru.
18 Sinä väsytät peräti sekä itses että tämän kansan joka sinun kanssas on; sillä tämä asia on sinulle ylen raskas, et taida sinä sitä yksinäs toimittaa.
Kom sifacna akmunasyekomla ac oayapa mwet lom inge. Orekma se inge arulana toasr nu sum in mukena oru.
19 Nyt kuule minun ääneni, minä neuvon sinua, ja Jumala on sinun kanssas. Ole sinä kansan puolesta Jumalan edessä, ja tuota heidän asiansa Jumalan eteen.
Inge, porongo kas in kasru luk nu sum, ac God El ac fah wi kom. Fal kom in aol mwet uh ye mutun God, ac sang mwe elya lalos nu sel.
20 Ja muistuta heille oikeudet ja käskyt: osota heille tie, jota heidän vaeltaman pitää, ja ne työt mitkä heidän tekemän pitää.
Kom enenu in lotelos ma sap lun God, ac aketeya nu selos lah elos ac moul fuka, ac mea fal elos in oru.
21 Niin etsi sinä kaiken kansan seasta vaat miehet, Jumalaa pelkääväiset, totuuden miehet, ne jotka ahneutta vihaavat: ja aseta ne heille päämiehiksi, tuhanten päälle, sadan päälle, viidenkymmenen päälle, ja kymmenen päälle,
Tusruktu, kom enenu in sulela kutu mwet ma fal ac pah in nunak tuh elos in mwet kol lun mwet uh — mwet kol nu fin tausin, fin foko, fin lumngaul ac fin singoul. Mwet inge elos in mwet sangeng sin God, su ku in lulalfongiyuk ac tia wela eyeinse lun mwet.
22 Että ne aina kansalle oikeuden tekisivät: mutta kuin joku raskas asia tulee, että he sen tuovat sinun eteesi mutta kaikki pienet asiat he itse ratkaiskaan: niin huojenna jotakin itseltäs, ja he kantavat kuormaa sinun kanssas.
Lela elos in kulansap oana mwet nununku nu sin mwet ma elos leum fac uh ke pacl nukewa. Elos fah use ma upa nukewa nu yurum, tusruktu elos ku in sifacna wotela elya srisrik nukewa uh. Fin ouinge, ac fisrasr nu sum ke elos kasrekom in sruhk orekma toasr kunom inge.
23 Jos sinä sen teet, ja Jumala sen sinulle käskee, niin sinä taidat voimassa pysyä, niin myös kaikki tämä kansa saa mennä kotiansa rauhassa.
Kom fin oru ouinge, oana ma God El sapkin, kom ac fah tia totola, ac mwet inge nukewa ac ku in folok nu acn selos ke inse misla mweyen elya lalos uh akwoyeyukla.”
24 Ja Moses kuuli appensa äänen, ja teki kaikki mitä hän sanoi.
Moses el insese nu ke kas in kasru lal Jethro
25 Ja valitsi vaat miehet kaikesta Israelista, ja asetti heidät kansan päämiehiksi, tuhanten päälle, sadan päälle, viidenkymmenen päälle, ja kymmenen päälle,
ac el sulela mwet ma fal ac pah in nunak sin mwet Israel nukewa tuh elos in mwet kol fin tausin, foko, lumngaul, ac singoul.
26 Jotka tekivät kansalle oikeuden joka aika. Mutta jotka raskaat asiat olivat, lykkäsivät he Moseksen alle; vaan kaikki pienet asiat he itse ratkasivat.
In pacl sac fahla, mwet inge elos oru orekma lun mwet nununku nu sin mwet Israel. Ma yohk ac upa elos us nu yorol Moses, ac elos sifacna wotela amei srisrik.
27 Niin Moses antoi appensa mennä ja hän meni omalle maallensa.
Na Moses el wilkas nu sel Jethro, ac Jethro el folokla nu yen sel ah.
