2 Mooseksen 18
1 Ja Jetro Midianin pappi, Moseksen appi kuuli kaikki, mitä Jumala Mosekselle ja Israelin kansalle oli tehnyt: että Herra oli johdattanut Israelin pois Egyptistä.
And when Jethro, the priest of Midian, the kinsman of Moses, had heard all that God had done for Moses, and for his people Israel, and that the Lord had led Israel away from Egypt,
2 Ja Jetro Moseksen appi otti Ziporan Moseksen emännän, jonka hän oli takaperin lähettänyt,
he brought Zipporah, the wife of Moses, whom he was to return to him,
3 Ja kaksi hänen poikaansa, joista yhden nimi oli Gersom, sillä hän sanoi: minä olin muukalainen vieraalla maalla.
and her two sons, of whom one was called Gershom, (for his father said, “I have been a newcomer in a foreign land,”)
4 Ja toisen nimi oli Elieser, sillä (hän sanoi) minun isäni Jumala on ollut minun apuni, ja on pelastanut minun Pharaon miekasta.
and the other in truth was Eliezer, (“For the God of my father,” he said, “is my helper, and has rescued me from the sword of Pharaoh.”)
5 Niin Jetro Moseksen appi, ja hänen poikansa, ja hänen emäntänsä tulivat Moseksen tykö siihen korpeen, kussa hän itsensä sioittanut oli Jumalan vuorella.
And so Jethro, the kinsman of Moses, with his sons and his wife, came to Moses in the desert, where he was encamped next to the mountain of God.
6 Ja antoi sanoa Mosekselle: minä Jetro sinun appes olen tullut sinun tykös, ja sinun emäntäs, ja molemmat hänen poikansa hänen kanssansa.
And he sent word to Moses, saying: “I, Jethro, your kinsman, have come to you, with your wife, and your two sons with her.”
7 Niin meni Moses appeansa vastaan, kumarsi itsensä, ja suuta antoi hänen; ja koska he olivat tervehtineet toinen toistansa, menivät he majaan.
And going out to meet his kinsman, he reverenced and kissed him. And they saluted each other with peaceful words. And when he had arrived at the tent,
8 Niin jutteli Moses apellensa kaikki, mitä Herra tehnyt oli Pharaolle, ja Egyptiläisille Israelin tähden, ja kaiken sen vaivan joka heillä tiellä oli ollut, ja että Herra oli auttanut heitä.
Moses explained to his kinsman all that the Lord had done to Pharaoh and to the Egyptians on behalf of Israel, and all the hardships which had befallen them on the journey, and how the Lord had freed them.
9 Ja Jetro riemuitsi kaiken sen hyvyyden ylitse, jonka Herra oli tehnyt Israelille, että hän oli pelastanut heitä Egyptiläisten kädestä.
And Jethro was gladdened over all the good that the Lord had done for Israel, because he had rescued them from the hand of the Egyptians.
10 Ja Jetro sanoi: kiitetty olkoon Herra, joka teidät pelastanut on Egyptiläisten ja Pharaon kädestä: joka on vapahtanut kansansa Egyptiläisten käden alta.
And he said: “Blessed is the Lord, who has freed his people from the hand of the Egyptians and from the hand of Pharaoh; he has rescued his people from the hand of Egypt.
11 Nyt minä tiedän, että Herra on suurempi kuin kaikki Jumalat; sillä siinä asiassa, jossa ylpeilivät, oli hän heidän ylitsensä (valtias).
Now I know that the great Lord is above all gods. This is why they acted arrogantly against them.”
12 Ja Jetro Moseksen appi otti polttouhria ja muuta uhria Jumalalle. Niin tuli Aaron ja kaikki vanhimmat Israelista syömään leipää Moseksen apen kanssa Jumalan edessä.
And so Jethro, the kinsman of Moses, offered holocausts and sacrifices to God. And Aaron arrived with all the elders of Israel, in order to eat bread with him in the sight of God.
13 Ja tapahtui toisena päivänä, että Moses istui oikeutta tekemään kansalle; ja kansa seisoi Moseksen ympärillä aamusta niin ehtooseen asti.
Then, the next day, Moses sat down in order to judge the people, and they stood beside Moses from morning, even until evening.
14 Koska Moseksen appi näki kaikki, mitä hän teki kansalle, sanoi hän: mikä tämä on kuin sinä teet kansalle? Miksis sinä istut yksinäs, ja kaikki kansa seisoo sinun edessäs, hamasta aamusta niin ehtooseen?
And when, of course, his kinsman saw all that he did among the people, he said: “What is this that you do among the people? Why do you sit alone, while all the people stand before you, from morning, even until evening?”
15 Moses vastasi appeansa: sillä kansa tulee minun tyköni, ja kysyy Jumalalta neuvoa.
And Moses answered him: “The people come to me seeking the verdict of God.
16 Koska heillä on jotakin asiaa, tulevat he minun tyköni, että minun pitää oikeutta tekemän jokaisen välillä ja hänen lähimmäisensä välillä, ja osottaman heille Jumalan oikeudet ja käskyt.
And when any kind of dispute occurs among them, they come to me to judge between them, and to reveal the precepts of God and of his laws.”
17 Ja Moseksen appi sanoi hänelle: ei se ole hyvä kuin sinä teet.
But he said, “This is not good, what you are doing.
18 Sinä väsytät peräti sekä itses että tämän kansan joka sinun kanssas on; sillä tämä asia on sinulle ylen raskas, et taida sinä sitä yksinäs toimittaa.
You will be consumed by foolish efforts, both you and this people who are with you. The task is beyond your strength; you will not be able bear it alone.
19 Nyt kuule minun ääneni, minä neuvon sinua, ja Jumala on sinun kanssas. Ole sinä kansan puolesta Jumalan edessä, ja tuota heidän asiansa Jumalan eteen.
But listen to my words and counsels, and then God will be with you. Be available to the people in that which pertains to God, so as to refer what they say to him,
20 Ja muistuta heille oikeudet ja käskyt: osota heille tie, jota heidän vaeltaman pitää, ja ne työt mitkä heidän tekemän pitää.
and to reveal to the people the ceremonies, and the rituals of worship, and the way by which they should progress, and the work that they should do.
21 Niin etsi sinä kaiken kansan seasta vaat miehet, Jumalaa pelkääväiset, totuuden miehet, ne jotka ahneutta vihaavat: ja aseta ne heille päämiehiksi, tuhanten päälle, sadan päälle, viidenkymmenen päälle, ja kymmenen päälle,
Then provide, from all of the people, men capable and fearing God, in whom there is truth and who hate avarice, and appoint from them tribunes, and leaders of hundreds, and of fifties, and of tens,
22 Että ne aina kansalle oikeuden tekisivät: mutta kuin joku raskas asia tulee, että he sen tuovat sinun eteesi mutta kaikki pienet asiat he itse ratkaiskaan: niin huojenna jotakin itseltäs, ja he kantavat kuormaa sinun kanssas.
who may judge the people at all times. Then, when anything greater will have occurred, they may refer it to you, and let them judge the lesser matters only. And so it may be lighter for you, the burden being divided among others.
23 Jos sinä sen teet, ja Jumala sen sinulle käskee, niin sinä taidat voimassa pysyä, niin myös kaikki tämä kansa saa mennä kotiansa rauhassa.
If you will do this, you will fulfill the orders of God, and you will be able to uphold his precepts. And this entire people will return to their places in peace.”
24 Ja Moses kuuli appensa äänen, ja teki kaikki mitä hän sanoi.
Having heard this, Moses did everything that he had suggested to him.
25 Ja valitsi vaat miehet kaikesta Israelista, ja asetti heidät kansan päämiehiksi, tuhanten päälle, sadan päälle, viidenkymmenen päälle, ja kymmenen päälle,
And choosing virtuous men from all of Israel, he appointed them as leaders of the people: tribunes, and leaders of hundreds, and of fifties, and of tens.
26 Jotka tekivät kansalle oikeuden joka aika. Mutta jotka raskaat asiat olivat, lykkäsivät he Moseksen alle; vaan kaikki pienet asiat he itse ratkasivat.
And they judged the people at all times. But whatever was more serious, they referred to him, and they judged easier matters only.
27 Niin Moses antoi appensa mennä ja hän meni omalle maallensa.
And he dismissed his kinsman, who, turning back, went to his own land.
