2 Mooseksen 13
1 Ja Herra puhui Mosekselle ja sanoi:
BAWIPA ni Mosi a kaw teh Isarelnaw thung dawk hmaloe khe e,
2 Pyhitä minulle jokainen esikoinen, kuka ikänänsä äitinsä kohdun avaa Israelin lasten seassa, sekä ihmisistä että eläimistä: ne ovat minun.
tami thoseh, saring thoseh ca caminnaw pueng Kai hanlah thoung sak awh. Kaie hno lah ao telah atipouh.
3 Niin sanoi Moses kansalle: muistakaat tämä päivä, jona te olette lähteneet Egyptistä, orjuuden huoneesta, että Herra on teidät täältä johdattanut väkevällä kädellä. Sentähden ei pidä syötämän hapointa.
Mosi ni hai nangmouh santoungnae Izip ram hoi tâconae hete hnin heh pahnim awh hanh. BAWIPA ni nangmouh teh a thaonae kut lahoi hote ram dawk hoi na hrawi awh toe. Ton phuen vaiyei cat awh hanh.
4 Tänäpänä olette lähteneet, sillä kuulla Abib.
Abib thapa atu e hnin dawk nangmouh teh na tâco awh.
5 Ja on tapahtuva, koska Herra sinun tulla antaa Kanaanealaisten, Hetiläisten, Amorilaisten, Heviläisten ja Jebusilaisten maalle, jonka hän sinun isilles on vannonut antaaksensa sinulle: sen maan, jossa rieskaa ja hunajaa vuotaa, niin sinun pitää tämän palveluksen tekemän tällä kuulla:
BAWIPA ni nangmouh poe hanlah mintoenaw koe lawk a kam e ram, Kanaannaw, Hitnaw, Amornaw, Hivnaw hoi Jebusitnaw e ram, sanutui hoi khoitui a lawngnae ram dawk na hrawi awh toteh, hete thapa dawk nangmouh ni hete hno heh na sak awh han.
6 Seitsemän päivää pitää sinun syömän happamatointa leipää, ja seitsemäntenä päivänä on Herran juhla.
Hnin sari touh thung tonphuenhoehe na ca awh vaiteh, hnin sarinae dawk BAWIPA han pawi lah ao han.
7 Sentähden pitää seitsemän päivää syötämän happamatointa leipää, ja ei pidä sinun tykönäs yhtään hapointa taikinaa nähtämän; eikä hapointa leipää pidä nähtämän kaikissa sinun maas äärissä.
Tonphuenhoehe vaiyei hnin sari touh thung na ca awh navah, nangmouh koe ton na tat awh mahoeh. Na onae hmuen pueng koehai hmu lah awm hanh naseh.
8 Ja sinun pitää ilmoittaman sinun pojalles sinä päivänä, sanoen: (tämän minä pidän) sentähden että Herra teki näin minun kanssani, koska minä läksin Egyptistä.
Kaimouh ni BAWIPA lungmanae dawk Izip ram hoi ka tâconae tueng nah, hettelah ka sak awh, telah na ca catounnaw koe na dei pouh han.
9 Sentähden pitää tämä oleman sinulle merkiksi sinun kädessäs, ja muistoksi sinun edessäs, että Herran käsky pitää oleman sinun suussas; sillä Herra on väkevällä kädellä sinun johdattanut Egyptistä.
BAWIPA e kâlawk teh na pahni dawk pou ao thai nahan, hote hno teh na kut dawk mitnout kapanuekkhaikung, na mit rahak vah pahnim hoeh nahanlah ao han. BAWIPA ni nang teh athakaawme a kut hoi Izip ram dawk hoi na hrawi awh toe.
10 Sentähden pidä tämä sääty ajallansa vuosi vuodelta.
Hatdawkvah, hete phunglam heh a kum tangkuem ama tueng nah na ya awh han.
11 Ja koska Herra on sinun vienyt Kanaanealaisten maalle, niinkuin hän sinulle ja sinun isilles vannonut on, ja antanut sen sinulle,
Nangmouh hoi na mintoenaw koe thoseh lawk a kam e patetlah BAWIPA ni na hrawi awh teh, hote ram na poe awh torei teh,
12 Niin pitää sinun eroittaman Herralle jokaisen kuin avaa äitinsä kohdun, ja jokaisen esikoisen eläinten seassa, kuin sinulla on: kaikki miehenpuoli on Herran.
Nangmae ca caminnaw pueng hoi saringnaw e ca caminnaw pueng BAWIPA hanlah na hmoun awh han. A na tongpanaw pueng teh BAWIPA e lah ao han.
13 Mutta kaikki aasin esikoiset pitää sinun lunastaman karitsalla; jollet sinä lunasta sitä, niin väännä niskat rikki. Mutta jokaisen esikoisen ihmisistä sinun lastes seassa pitää sinun lunastaman.
Hateiteh, La ni a khe e camin teh tuca hoi na ratang awh han. Ratang ngai hoehpawiteh, Laca e a lahuen na kapai pouh awh han. Taminaw dawk ca caminnaw na ratang awh han.
14 Ja koska sinun poikas kysyy sinulta tästedes: mikä tämä on? pitää sinun sanoman hänelle: Herra on johdattanut meitä väkevällä kädellä Egyptistä, orjuuden huoneesta.
Na ca ni hmalah bangtelamaw telah na pacei pawiteh, BAWIPA ni santoungnae Izip ram hoi a kut tha kaawm hoi kaimouh na tâcokhai awh.
15 Sillä se tapahtui, koska Pharao kovuutti itsensä ja ei tahtonut meitä päästää, että Herra löi kuoliaaksi jokaisen esikoisen Egyptin maalla, ihmisen esikoisesta niin eläinten esikoiseen asti: sentähden uhraan minä Herralle jokaisen kuin äitinsä kohdun avaa, joka miehenpuoli on, ja jokaisen, esikoisen minun lapsistani lunastan minä.
Faro siangpahrang ni kayawi lah na tâco sak awh hoeh torei teh, Izip ram dawk tami thoseh, saring thoseh, ca tongpa caminnaw pueng BAWIPA ni koung a thei. Hatdawkvah, hmaloe ka khe e saring a na tongpanaw pueng heh BAWIPA koe na poe han. Ca tongpa thung dawk tongpa caminnaw pueng teh ratang hanlah na dei pouh han.
16 Ja tämän pitää oleman merkiksi sinun kädessäs, ja muistoksi sinun edessäs: että Herra on johdattanut meidät väkevällä kädellä Egyptistä.
Hete hno haiyah nange mitnout kapanuekkhaikung, na mit rahak vah mitnout lah ao han. Bangkongtetpawiteh, BAWIPA ni athakaawme a kut hoi kaimouh Izip ram dawk hoi na tâco sak awh toe telah taminaw koe a dei awh.
17 Ja tapahtui, koska Pharao oli päästänyt kansan, niin ei Jumala johdattanut heitä tietä Philistealaisten maan lävitse, joka tärkin oli; sillä Jumala sanoi, ettei kansa joskus katuisi, koska he näkisivät sodan heitänsä vastaan, ja palajaisi Egyptiin.
Faro ni Isarelnaw a tâco sak hnukkhu, Filistin lah ceinae lam kahnaica ao eiteh, Cathut ni hote lam dawk hrawi hoeh. Bangkongtetpawiteh, ahnimouh ni tarantuknae a kâhmo awh navah, a lungpout teh Izip ram lah a ban payon han doeh ti a panue.
18 Sentähden hän johdatti kansan ympärinsä, korven lävitse Punaista merta kohden. Ja Israelin lapset läksivät viisin joukoin Egyptin maalta.
Hatdawkvah, Cathut ni ahnimouh teh tuipuipaling kahrawng lam lahoi a hrawi. Isarelnaw ni Izip ram hoi ahuhu lahoi a tâco awh.
19 Ja Moses otti myötänsä Josephin luut: sillä hän oli kovasti vannottanut Israelin lapset, sanoen: Jumala on tosin teitä etsivä, niin viekäät minun luuni täältä myötänne.
Joseph ni hmaloe vah, Cathut ni na khet awh han. Ka hrunaw hete hmuen koe na sin awh han telah Isarelnaw koe lawk a kam e patetlah Mosi ni ahnie a hrunaw ama koe a sin.
20 Niin he läksivät Sukkotista, ja sioittivat heitänsä Etamiin, joka on korven ääressä.
Ahnimouh ni Sukkoth hoi bout a tâco awh teh kahrawng teng, Etham khopui vah a roe awh.
21 Ja Herra kävi heidän edellänsä päivällä pilven patsaassa, johdattaaksensa heitä tiellä, ja yöllä tulen patsaassa, valistaaksensa heitä vaeltamaan, sekä yöllä että päivällä.
Ahnimouh ni karum khodai a cei thai awh nahanelah, BAWIPA ni kanîthun lah lam ka patue hane tâmaikhom hoi thoseh, tangmin lah angnae ka poe hane hmaitokhom hoi thoseh, ahnimae hmalah a cei pouh.
22 Pilven patsas ei erinnyt päivällä, eikä tulen patsas yöllä kansan edestä.
Kanîthun lah tâmaikhom, tangmin lah hmaitokhom hah ahnimae hmalah hoi takhoe pouh hoeh.
