Esterin 2
1 Näiden jälkeen, sittekuin kuningas Ahasveruksen viha asettui, muisti hän, mitä Vasti oli tehnyt, ja mitä hänestä päätetty oli.
Ie añe, naho fa nanintsiñe ty fiforoforoa’ i Akasverose mpanjaka, le nitiahi’e t’i Vastý, i nanoa’ey vaho i nandiliañe azey.
2 Niin sanoivat kuninkaan palveliat, jotka häntä palvelivat: etsittäköön kuninkaalle kauniita nuoria neitseitä,
Le hoe o mpitoro’ i mpanjakay niatrak’ azeo: Ehe te ho tsoeheñe ho a i mpanjakay ty somondrara soa vintañe t’ie isaheñe;
3 Ja lähettäköön kuningas katsojat kaikkiin valtakuntansa maakuntiin, kokoomaan kaikkia kauniita nuoria neitseitä Susanin linnaan, vaimoin huoneesen, Hegen, kuninkaan kamaripalvelian käden alle, joka vaimoista piti vaarin ja antoi heille heidän kaunistuksensa;
le ehe te hanendre sorotà amo hene fifeleha’ i fifehea’eio i mpanjakay hanontonañe an-drova’ i Sosane atoy, añ’ anjomban-drakemba ao, ambane’ ty lili’ i Hegè, mpiatrak’ i mpanjakay, mpañambeñe o ampelao, ze fonga somondrara tsomerentsereñe ho tolorañe ze paia’e ho ami’ty fihaminañe;
4 Ja piika, joka kuninkaalle kelpaa, tulkoon kuningattareksi Vastin siaan. Tämä kelpasi kuninkaalle, ja hän teki niin.
vaho ty somondrara tea’ i mpanjakay ty ho mpanjaka-ampela handimbe i Vastý. Nitea’ i mpanjakay i entañey le nanoe’e.
5 Ja Susanin linnassa oli Juudalainen, jonka nimi oli Mordekai Jairin poika, Simein pojan, Kisin pojan, Jeminin mies,
Teo t’i nte-Iehoda an-drova’ i Sosane ao, i Mordekay, ana’ Iaire, ana’ i Simeý, ana’ i Kise, ana’ i Beniamine ty tahina’e;
6 Joka oli viety Jerusalemista sen joukon kanssa, joka vietiin Jekonian Juudan kuninkaan kanssa, jonka Nebukadnetsar Babelin kuningas vei pois.
amo nendeseñe boak’ Ierosalaimeo, o nasese an-drohy nindre am’ Iekonià mpanjaka’ Iehodao, o nasese’ i Nebokadnetsare mpanjaka’ i Bavele mb’eoo.
7 Ja hän oli Hadassan, se on, Esterin, setänsä tyttären holhoja; sillä ei hänellä ollut isää eikä äitiä; ja hän oli kaunis ja hyvänmuotoinen piika; ja kuin hänen isänsä ja äitinsä kuolivat, otti Mordekai hänen tyttäreksensä.
Le nibeize’e t’i Hadasae, natao Estere, anak’ ampelan-drahalahin-drae’e; fa bode-rae naho tsy aman-drene naho nisoa vintañe vaho trenotreno’e i somondraray; aa kanao fa nihomake ty rae’e naho i rene’e le rinambe’ i Mordekay re ho anak’ ampela’e.
8 Kuin kuninkaan käsky ja laki ilmoitettiin, ja monta piikaa koottiin Susanin linnaan, Hegen käden alle, otettiin myös Ester kuninkaan huoneeseen, Hegen käden alle, joka oli vaimoin vartia.
Aa ie jinanjiñe ty lily naho tsei’ i mpanjakay, le natontoñe an-drova’ i Sosane ao ty somondrara maro ambane’ ty fifehea’ i Hegey; le nampihovaeñe añ’ anjomba’ i mpanjakay, ambane’ i Hegè mpañambeñe o somondrarao, ka t’i Estere.
9 Ja piika kelpasi hänelle, ja hän löysi laupiuden hänen edessänsä, ja hän joudutti hänen kaunistustensa kanssa, antaaksensa hänelle hänen osansa ja siihen seitsemän kaunista piikaa kuninkaan huoneesta; ja hän muutti hänen piikoinensa parhaasen paikkaan vaimoin huoneesen.
Le nahafale aze i somondraray, le nahaoniña’e tretre, le nitolora’e aniany ze nipaiaeñe amy fañaliova’ey naho o faha’eo vaho ty somondrara fito nañeva boak’ añ’ anjombam-panjaka ao; le nasì’e mb’amy toetse soay re rekets’ i mpiatra’e rey.
10 Ja ei Ester ilmoittanut hänelle kansaansa ja sukuansa; sillä Mordekai oli häntä kieltänyt ilmoittamasta.
Tsy naboa’ i Estere ondati’eo ndra i toñon-droae’ey, fa nafanto’ i Mordekay ama’e te tsy ho volañe’e.
11 Ja Mordekai käyskenteli joka päivä neitsytten huoneen porstuan edessä, että hän olis saanut tietää, kävikö Esterille hyvin ja mitä hänelle tapahtuis.
Le nidraidraitse aolon-kiririsan’ anjomban-drakemba eo boak’ andro t’i Mordekay handrendreke i Estere naho ze nanoañe.
12 Ja kuin itsekunkin piian määrätty aika tuli mennä kuningas Ahasveruksen tykö, sittekuin hän oli ollut kaksitoistakymmenta kuukautta vaimoin tavan jälkeen kaunistuksessa; (sillä heidän kaunistuksellansa piti oleman niin paljo aikaa: kuusi kuukautta myrhamiöljyllä, ja kuusi kuukautta kalliilla voiteilla, ja muilla vaimoin kaunistuksilla: )
Nitsatoke ho a o somondrarao te sindre hiheo añatrefa’ i Akasverose mpanjaka eo naho fa heneke ty volañe folo-ro’ amby ty amy lilin-tsomondraray (fa Izay ty nahaheneke o androm-piliovañeo, toe enem-bolañe an-tsolike rame naho enem-bolañe ami’ty mañidè naho o soli-drakemba ila’eo),
13 Niin piika meni kuninkaan tykö; ja jonka hän tahtoi, se piti hänelle annettaman, joka piti hänen kanssansa menemän vaimoin huoneesta kuninkaan huoneesen.
Zao ty niheova’ ty somondrara mb’amy mpanjakay mb’eo; natolotse aze ndra inoñ’ inoñe paiae’e hindeseñe boak’ amy anjomban-drakembay mb’ amy anjomba’ i mpanjakay mb’eo.
14 Ehtoona hän tuli, ja huomeneltain palasi toiseen vaimoin huoneesen, Saasgaksen, kuninkaan kamaripalvelian käden alle, joka oli vaimoin vartia. Ja ei hänen pitänyt palajaman kuninkaan tykö, muutoin jos kuningas häntä tahtoi ja kutsutti häntä nimeltänsä.
Nizilik’ ao re te hariva, le niavotse mb’añ’ anjomba faharoe’ o roakembao mb’eo te loak’ andro, ho ambane’ ty fifehea’ i Sasgaze, mpiatra’ i mpanjakay, mpañambeñe o sakezao; le tsy niheo mb’amy mpanjakay ka re naho tsy te nitea’e vaho nikanjie’e ami’ty añara’e.
15 Kuin Esterin, Abihailin, Mordekain sedän, tyttären (jonka hän oli ottanut tyttäreksensä) aika joutui tulla kuninkaan tykö, ei hän mitään muuta anonut, vaan mitä Hege kuninkaan kamaripalvelia, vaimoin vartia, sanoi; ja Ester löysi armon kaikkein edessä, jotka hänen näkivät.
Ie nitsatok’ amy Estere, ana’ i Abihaile, rahalahin-drae’ i Mordekay nandrambe aze ho ana’ey, ty himoak’ amy mpanjakay, le tsy ino ty nipaia’e naho tsy ze natoro’ i Hege, mpiatra’ i mpanjakay, mpañamben-droakembay. Le nahaonim-pañisohañe am-pihaino’ ze hene nahaisak’ aze t’i Estere.
16 Ja Ester otettiin kuningas Ahasveruksen tykö kuninkaalliseen huoneesen kymmenentenä kuukautena, joka kutsutaan Tebet, seitsemäntenä hänen valtakuntansa vuonna.
Aa le nasese mb’amy Akasverose mpanjaka mb’añ’ anjombam-panjaka mb’eo amy volam-pahafolo, volam-balasira, taom-pahafitom-pifehea’ey t’i Estere.
17 Ja kuningas rakasti Esteriä enempi kuin kaikkia muita vaimoja, ja hän löysi armon ja laupiuden hänen edessänsä enempi kuin kaikki muut neitseet; ja hän pani kuninkaallisen kruunun hänen päähänsä ja teki hänen kuningattareksei Vastin siaan.
Le nikokoa’ i mpanjakay mandikoatse ze somondrara iaby t’i Estere, ie nahaonim-pañisohañe naho fitretrezañe am-pahaisaha’e eo ambone’ o somondrara iabio, aa le nasampe’e an-doha’e eo i sabakam-pifeheañey, le nanoe’e mpanjaka-ampela handimbe i Vastý.
18 Ja kuningas teki kaikille päämiehillensä ja palvelioillensa suuret pidot, ja ne pidot olivat Esterin tähden; ja hän teki maakunnille levon, ja antoi lahjoja kuninkaan varan jälkeen.
Le nanao betitake, ty takataka’ i Estere, ho a ze hene roandria’e naho mpitoro’e i mpanjakay; le nampitofa’e o fifelehañeo vaho nitolora’e falalàñe mañeva ty vara’ i mpanjakay.
19 Ja kuin neitseet toisen kerran koottiin, istui Mordekai kuninkaan portissa.
Ie natontoñe fañindroe’e o somondrarao le niambesatse an-dalambeim-panjaka eo t’i Mordekay.
20 Ja ei Ester ollut vielä ilmoittanut sukuansa eikä kansaansa, niinkuin Mordekai hänelle oli käskenyt; sillä Ester teki Mordekain sanan jälkeen, niinkuin silloinkin, kuin hän hänen kasvatti.
Mbe tsy vinola’ i Estere ty filongoa’e ndra ondati’eo, namantoha’ i Mordekaiy; fa mbe nañorike ty lili’ i Mordekay t’i Estere manahake tamy nañabeiza’ey.
21 Silloin kuin Mordekai istui kuninkaan portissa, vihastuivat kaksi kuninkaan kamaripalveliaa, Bigtan ja Teres, ovenvartiat, ja aikoivat heittää kätensä kuningas Ahasveruksen päälle.
Tamy andro rezay, ie niambesatse an-dalambei’ i mpanjakay t’i Mordekay; le niboseke t’i Bigtane naho i Terese, roe amo mpiatra’ i mpanjakaio, mpañambeñe i lalañey, ie nikilily hampipao-pitàñe amy Akasverose mpanjaka.
22 Ja Mordekai sai sen tietää ja ilmoitti kuningatar Esterille; ja Ester sanoi Mordekain puolesta sen kuninkaalle.
Fe nioni’ i Mordekay i kiniay naho natalili’e amy Estere, mpanjaka-ampelay vaho tinaro’ i Estere amy mpanjakay amy tahina’ i Mordekaiy.
23 Ja kuin sitä tutkisteltiin, löydettiin se todeksi, ja he hirtettiin molemmat puuhun. Ja se kirjoitettiin aikakirjaan kuninkaan edessä.
Ie nitsikaraheñe i kililiy le nirendreke naho songa naradorado an-katae ie roe; vaho nisokireñe am-boken-talily añatrefa’ i mpanjakay ao.
