Saarnaajan 6
1 On onnettomuus tämäkin, jonka olen nähnyt auringon alla ja joka raskaasti painaa ihmistä:
Aseneno richo machielo e piny, kendo obedo sandruok ahinya ni dhano:
2 että Jumala antaa miehelle rikkautta ja tavaraa ja kunniaa, niin ettei hänen sielultaan puutu mitään kaikesta siitä, mitä hän halajaa, mutta Jumala ei salli hänen nauttia sitä, vaan sen nauttii vieras. Se on turhuutta ja raskas kärsimys.
Nyasaye miyo dhano mwandu, ngima maber kod luor makende, mondo kik obed maonge gimoro amora ma chunye dwaro, makmana Nyasaye ok miye thuolo mar bedo gi mor kuomgi, kendo ngʼato nono ema bedo mamor kodgi. Maonge tiende, kendo en richo marach moloyo.
3 Vaikka syntyisi miehelle sata lasta ja hän eläisi vuosia paljon ja paljot olisivat hänen vuottensa päivät, mutta hän ei saisi tyydyttää omaa haluaan omaisuudellansa eikä saisi edes hautaustakaan, niin minä sanon, että keskoinen olisi onnellisempi kuin hän.
Ngʼato nyalo bedo kod nyithindo mia achiel kendo odak higni mangʼeny; to kata bed ni odak mangʼeny maromo nade, ka ok onyal yudo mor kuom mwandune kendo ok oike maber ka otho, to awacho ni nyathi monywol kosetho ber moloye.
4 Sillä se turhaan tulee ja pimeyteen menee, ja pimeyteen peittyy sen nimi.
Nywol mar nyathi ma kamano en kayiem nono, olal e mudho kendo kata nying ok chake.
5 Ei se ole aurinkoa nähnyt eikä tuntenut. Sen lepo on parempi kuin hänen.
Kata obedo ni ne ok oneno wangʼ chiengʼ kamano, kata ngʼeyo gimoro amora, to en gi kwe moloyo ngʼat
6 Ja vaikka hän eläisi kaksi kertaa tuhannen vuotta, mutta ei saisi onnea nähdä - eikö kuitenkin kaikki mene samaan paikkaan?
modak higni gana gi gana to onge gi mor. Donge giduto gidhi mana kamoro achiel?
7 Kaikki ihmisen vaivannäkö tapahtuu hänen oman suunsa hyväksi, ja kuitenkaan ei halu täyty.
Dhano tiyo matek mondo oyud gima ochamo, to kata kamano gik moyudo ok rome.
8 Sillä mitä etua on viisaalla tyhmän edellä, ja mitä kurjalla siitä, että hän osaa oikein vaeltaa elävitten edessä?
En angʼo ma ngʼama riek nigo moloyo ngʼama ofuwo? En ohala mane ma ngʼama ofuwo yudo kuom ngʼeyo kaka dodimbre e nyim joma moko?
9 Parempi silmän näkö kuin halun haihattelu. Tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.
Ber bedo mamor gi gik ma in-go moloyo bedo gi gombo kuom gima iongego. Ma bende en gima onge tiende kendo ochalo mana kalawo bangʼ yamo.
10 Mitä olemassa on, sille on pantu nimi jo ammoin; ja edeltä tunnettua on ollut, mitä ihmisestä on tuleva. Ei voi hän riidellä väkevämpänsä kanssa.
Gimoro amora mantiere nosemi nyinge chon, kendo gima dhano en bende nosengʼe; onge ngʼama nyalo piem gi ngʼama oloye gi teko.
11 Sillä niin on: puheen paljous enentää turhuutta. Mitä etua on ihmisellä siitä?
Kaka weche bedo mathoth, e kaka gibedo maonge tiendgi. To ere kaka mano miyo ngʼato ohala?
12 Sillä kuka tietää, mikä on ihmiselle hyvä elämässä, hänen elämänsä lyhyinä, turhina päivinä, jotka hän viettää kuin varjo; ja kuka ilmaisee ihmiselle, mitä on tuleva hänen jälkeensä auringon alla?
Ere ngʼama nyalo ngʼeyo gima ber ma dhano onego tim e ngima machiekni kendo manono makadho mana ka tipo? Koso ere ngʼama nyalo nyise gima biro timorene e piny bangʼ thone?
