Saarnaajan 3
1 Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
Nitiere kinde mar gimoro amora, kod thuolo mitimoe tich moro ka moro e bwo polo:
2 Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.
kinde mar nywol kod kinde mar tho, kinde mar pitho kod kinde mar putho,
3 Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.
kinde mar nek kod kinde mar chang, kinde mar muko kod kinde mar gero,
4 Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.
kinde mar kuyo kod kinde mar mor, kinde mar ywak kod kinde mar miel,
5 Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.
kinde mar keyo kite kod kinde mar chokogi, kinde mar kwakruok kod kinde mar weyo kwakruok,
6 Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.
kinde mar dwaro gimoro kod kinde ma gimoro lalie, kinde mar kano gimoro kod kinde mar wito gimoro,
7 Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.
kinde mar yiecho gimoro kod kinde mar twangʼo, kinde mar lingʼ kod kinde mar wuoyo,
8 Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.
kinde mar hera kod kinde mar sin, kinde mar lweny kod kinde mar kwe.
9 Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, mistä hän näkee vaivaa?
En ohala mane ma jatich yudo kuom tich matek?
10 Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.
Aseneno tingʼ mapek ma Nyasaye oseketo kuom ji.
11 Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.
Oseketo gik moko duto obedo maber e kindegi. Oseketo ngima mochwere e chuny ji; kata kamano ok ginyal paro matut gima Nyasaye osetimono aa chakruok nyaka giko.
12 Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä.
Angʼeyo ni onge gino maber ne ji moloyo bedo mamor kendo mondo gitim maber kapod gingima.
13 Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.
Wan duto wanyalo chiemo kendo metho, kendo wabed mamor e tijewa. Ma en mich moa kuom Nyasaye.
14 Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin.
Angʼeyo ni gimoro amora ma Nyasaye timo osiko manyaka chiengʼ, onge gima inyalo mede kata inyalo gol kuome. Nyasaye timo kamano mondo omi ji oluore.
15 Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.
Mantiere sani nosebedo, kendo mano mabiro bedo nosebedo chon; kendo Nyasaye biro kelo gik machon e kar ngʼado bura.
16 Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.
Kendo ne aneno gimachielo e bwo wangʼ chiengʼ: Kama adiera gi ngʼado bura makare onego bedie, to richo ema bedoe.
17 Minä sanoin sydämessäni: Vanhurskaan ja väärän tuomitsee Jumala, sillä siellä on jokaisella asialla ja jokaisella teolla aikansa.
Ne aparo e chunya niya, “Nyasaye biro ngʼado bura ni jo-ratiro kaachiel gi joma richo, nikech gimoro ka gimoro ni kod sane.”
18 Minä sanoin sydämessäni: Ihmislasten tähden se niin on, jotta Jumala heitä koettelisi ja he tulisivat näkemään että he omassa olossaan ovat eläimiä.
Bende ne achako aparo niya, “Nyasaye temo dhano mondo gine ni gichalo gi le.
19 Sillä ihmislasten käy niinkuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole mitään etua eläinten edellä, sillä kaikki on turhuutta.
Giko mar dhano gi le en ni gimoro achiel ochomogi duto machalre. Kaka achiel tho e kaka machielo bende. Giduto giyweyo machalre; dhano ok winj maber maloyo le. Gik moko duto onge tiendgi.
20 Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun.
Giduto gidhi kamoro achiel; giduto gia e lowo, kendo giduto gidok e lowo.
21 Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan?
En ngʼa mongʼeyo ka chuny dhano dum dhi malo to chuny le ridore dhi e lowo?”
22 Niin minä tulin näkemään, että ei ole mitään parempaa, kuin että ihminen iloitsee teoistansa, sillä se on hänen osansa. Sillä kuka tuo hänet takaisin näkemään iloksensa sitä, mikä tulee hänen jälkeensä?
Omiyo ne aneno ni onge gima ber ni dhano moloyo tichne, nikech mano e pokne. Kare en ngʼa manyalo keche mondo one gima biro timorene bangʼe kosetho?
