< 5 Mooseksen 5 >
1 Ja Moses kutsui koko Israelin, ja sanoi heille: kuule Israel näitä säätyjä ja oikeuksia, jotka minä tänäpänä puhun teidän korvainne kuullen, ja oppikaat ne, ja pitäkäät ne, tehdäksenne niiden jälkeen.
Moses [Drawn out] called to all Israel [God prevails], and said to them, “Sh'ma ·Hear obey·, Israel [God prevails], the statutes and the judgments which I speak in your ears today, that you may learn them, and observe to do them.”
2 Herra meidän Jumalamme teki liiton meidän kanssamme Horebissa.
Yahweh Eloheikhem [Yahweh our God] made a covenant with us in Horeb [Desert].
3 Ei tehnyt Herra tätä liittoa meidän isäimme kanssa, vaan meidän kanssamme, jotka nyt tässä olemme tänäpänä, ja kaikki elämme.
Adonai didn’t make this covenant with our fathers, but with us, even us, who are all of us here alive today.
4 Herra puhui kasvoista kasvoihin teidän kanssanne vuorella, tulen keskeltä.
Adonai spoke with you face to face on the mountain out of the middle of the fire,
5 Silloin minä seisoin Herran ja teidän vaiheellanne, ilmoittamassa teille Herran sanaa; sillä te pelkäsitte tulta, ja ette nousseet vuorelle, ja hän sanoi:
(I stood between Adonai and you at that time, to show you Adonai’s word; for you were afraid because of the fire, and didn’t go up onto the mountain) saying,
6 Minä (olen) Herra sinun Jumalas, joka sinun Egyptin maalta orjuuden huoneesta ulos vienyt olen.
“I am Yahweh [He sustains breathing] your God, who brought you out of the land of Egypt [Abode of slavery], out of the house of bondage.
7 Ei sinun pidä pitämän muita Jumalia minun edessäni.
“You shall have no other deities before me.
8 Ei sinun pidä kuvaa tekemän sinulles jonkun muotoiseksi, joka ylhäällä taivaassa on, eli alhaalla maassa, elikkä vesissä maan alla.
“You shall not make an engraved image for yourself, any likeness of what is in heaven above, or what is in the earth beneath, or that is in the water under the earth.
9 Ei sinun pidä niitä kumartaman, eikä palveleman niitä; sillä minä olen Herra sinun Jumalas, kiivas Jumala, joka kostan lapsille isäin rikokset, kolmanteen ja neljänteen polveen niille, jotka minua vihaavat,
You shall not hawa ·bow low, prostrate· yourself down to them, nor abad ·serve· them; for I, Yahweh [He sustains breathing], your God, am El Kana' [Jealous God], visiting the depravity (moral evil) of the fathers on the children, and on the third and on the fourth generation of those who hate me;
10 Ja teen laupiuden monelle tuhannelle, jotka minua rakastavat, ja minun käskyni pitävät.
and showing chesed ·loving-kindness· to thousands of those who 'ahav ·affectionately love· me and keep my mitzvot ·instructions·.
11 Ei sinun pidä turhaan lausuman Herran sinun Jumalas nimeä; sillä ei Herra pidä sitä rankaisemata, joka hänen nimensä turhaan lausuu,
“You shall not use את the name of Adonai your God worthlessly: for Adonai את will not hold him guiltless who takes את his name in vain.
12 Sinun pitää lepopäivän pitämän, ettäs sen pyhittäisit, niinkuin Herra sinun Jumalas sinun käski:
“Observe the Shabath ·Intermission· day, to keep it holy, as Adonai your God enjoined you.
13 Kuusi päivää pitää sinun työtä tekemän, ja kaikki sinun asias toimittaman;
You shall labor six days, and do all your work;
14 Mutta seitsemäs päivä on Herran sinun Jumalas lepopäivä: silloin ei sinun pidä mitään työtä tekemän, eikä sinun poikas, eikä sinun tyttäres, eikä sinun palvelias, eikä sinun piikas, eikä sinun härkäs, eikä aasis, eikä yksikään sinun karjas, eikä sinun muukalaises, joka sinun portteis sisällä on, että sinun palvelias ja piikas levossa olisivat niinkuin sinäkin.
but the seventh day is a Shabath ·Intermission· to Adonai your God, in which you shall not do any work, you, nor your son, nor your daughter, nor your male servant, nor your female servant, nor your ox, nor your donkey, nor any of your livestock, nor your stranger who is within your gates; that your male servant and your female servant may rest as well as you.
15 Ja muista, että sinäkin olit orja Egyptin maalla, ja Herra sinun Jumalas johdatti sinun sieltä väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sentähden Herra sinun Jumalas käski sinun pitää lepopäivän.
You shall remember that you were a servant in the land of Egypt [Abode of slavery], and Adonai your God brought you out of there by a mighty hand and by an outstretched arm. Therefore Adonai your God enjoined you to keep the Shabath ·Intermission· day.
16 Sinun pitää kunnioittaman isääs ja äitiäs, niinkuin Herra sinun Jumalas on sinun käskenyt, ettäs kauvan eläisit, ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa.
“Honor your father and your mother, as Adonai your God enjoined you; that your days may be long, and that it may go well with you, in the land which Adonai your God gives you.
17 Ei sinun pidä tappaman.
“You shall not murder.
18 Ei sinun pidä huorin tekemän.
“You shall not commit adultery.
19 Ei sinun pidä varastaman.
“You shall not steal.
20 Ei sinun pidä väärää todistusta sanoman sinun lähimmäistäs vastaan.
“You shall not give false witness against your neighbor.
21 Ei sinun pidä himoitseman sinun lähimmäises emäntää. Ei sinun pidä himoitseman sinun lähimmäises huonetta, hänen peltoansa, palveliaansa, piikaansa, härkäänsä, aasiansa, ja mitä ikänä sinun lähimmäises on.
“You shall not covet your neighbor’s wife. Neither shall you desire your neighbor’s house, his field, or his male servant, or his female servant, his ox, or his donkey, or anything that is your wrote neighbor’s.”
22 Nämät ovat ne sanat, jotka Herra puhui kaikelle teidän seurakunnallenne vuorella, tulesta, pilvestä ja synkeydestä suurella äänellä, ja ei siihen enempää lisännyt, ja kirjoitti ne kahteen kiviseen tauluun, ja antoi ne minulle.
Adonai spoke these words to all your assembly on the mountain out of the middle of the fire, of the cloud, and of the thick darkness, with a great voice. He added no more. He them on two stone tablets, and gave them to me.
23 Ja tapahtui, kuin te äänen kuulitte pimeyden keskeltä, ja vuori paloi tulesta, niin te tulitte minun tyköni, kaikki päämiehet ja vanhimmat teidän suvustanne,
When you sh'ma ·heard obeyed· the voice out of the middle of the darkness, while the mountain was burning with fire, you came near to me, even all the heads of your tribes, and your elders;
24 Ja te sanoitte: katso, Herra meidän Jumalamme on osottanut meille kunniansa ja suuruutensa, ja me kuulimme hänen äänensä tulesta. Tänäpänä me näimme Jumalan puhuvan ihmisille, ja heidän elämään jäävän.
and you said, “Behold, Yahweh Eloheikhem [Yahweh our God] has shown us his kavod ·weighty glory· and his greatness, and we have sh'ma ·heard obeyed· his voice out of the middle of the fire. We have seen today that God does speak with man, and he lives.
25 Ja miksi meidän nyt pitää kuoleman, että tämä suuri tuli pitää kuluttaman meidät? Jos me useammin kuulemme Herran meidän Jumalamme äänen, niin me kuolemme.
Now therefore why should we die? For this great fire will consume us. If we sh'ma ·hear obey· Yahweh Eloheikhem [Yahweh our God]’s voice any more, then we shall die.
26 Sillä mikä on kaikki liha, että se kuulis elävän Jumalan äänen tulesta puhuvan, niinkuin me, ja jäis elämään?
For who is there of all flesh, that has sh'ma ·heard obeyed· the voice of the Elohim Chayim [Living God] speaking out of the middle of the fire, as we have, and lived?
27 Lähesty sinä ja kuule kaikki, mitä Herra meidän Jumalamme sanoo, ja sano sinä meille kaikki, mitä Herra meidän Jumalamme sinun kanssas puhuu, niin me tahdomme kuulla ja tehdä niitä.
Go near, and sh'ma ·hear obey· all that Yahweh Eloheikhem [Yahweh our God] shall say, and tell us all that Yahweh Eloheikhem [Yahweh our God] tells you; and we will sh'ma ·hear obey· it, and do it.”
28 Ja Herra kuuli teidän sanainne äänen, kuin te puhuitte minun kanssani, ja Herra sanoi minulle: minä kuulin tämän kansan puheen äänen, kuin he puhuivat sinun kanssas: se on kaikki hyvä, minkä he puhuivat.
Adonai sh'ma ·heard obeyed· the voice of your words, when you spoke to me; and Adonai said to me, “I have sh'ma ·heard obeyed· the voice of the words of this people, which they have spoken to you. They have well said all that they have spoken.
29 Joska heille olis senkaltainen sydän, pelkäämään minua ja kätkemään kaikki minun käskyni kaikkena heidän elinaikanansa, että heille menestyis ja heidän lapsillensa ijankaikkisesti!
Oh that there were such a heart in them, that they would fear me, and keep all my mitzvot ·instructions· always, that it might be well with them, and with their children forever!
30 Mene siis ja sano heille: palatkaat kotianne teidän majoihinne.
“Go tell them, ‘Teshuvah ·Completely return· to your tents.’
31 Mutta sinun pitää seisoman tässä minun edessäni, että minä puhun sinun kanssas kaikki käskyt, säädyt ja oikeudet, jotka sinun pitää heille opettaman, että he tekisivät niiden jälkeen, siinä maassa, jonka minä heille annan heidän omistaaksensa.
But as for you, stand here by me, and I will tell you all the mitzvot ·instructions·, and the statutes, and the judgments, which you shall teach them, that they may do them in the land which I give them to possess it.”
32 Niin pitäkäät nämät ja tehkäät niinkuin Herra teidän Jumalanne teidän käski, ja älkäät poiketko oikialle eikä vasemmalle puolelle;
You shall observe to do therefore as Adonai your God has enjoined you. You shall not turn aside to the right hand or to the left.
33 Vaan vaeltakaat kaikkia niitä teitä, jotka Herra teidän Jumalanne teille käski, että eläisitte, menestyisitte ja olisitte pitkä-ijälliset siinä maassa, jonka te omistatte.
You shall walk in all the way which Adonai your God has enjoined you, that you may live, and that it may be well with you, and that you may prolong your days in the land which you shall possess.