5 Mooseksen 33
1 Ja tämä on siunaus, jolla Moses Jumalan mies siunasi Israelin lapsia ennen kuolemaansa,
Mousese, Gode Ea fa: no bobogesu dunu, ea bogomu gadeneloba, da Isala: ili fi huluane amo hahawane dogolegele fidisu ba: ma: ne sia: i, amane,
2 Ja sanoi: Herra on tullut Sinaista, ja noussut heille Seiristä, ja ilmestynyt Paranin vuorelta, ja on tullut kymmenentuhannen pyhän kanssa, ja tulinen laki hänen oikiassa kädessänsä heidän tykönsä.
“Hina Gode da Sainai Goumi amoga misi. E da eso mabe agoai Idome sogega heda: i. E da Balane Goumia Ea fi dunuma Ea hadigi olelei. A: igele dunu 10,000agoane da E sigi misi. Ilia da Ea lobodafa dafulili lalu bagade agoane ba: i.
3 Hän myös rakastaa kansoja; kaikki hänen pyhänsä ovat sinun kädessäs, ja he asettavat itsensä sinun jalkais juureen, ja ottavat opin sinun sanoistas.
Hina Gode da Ea fi dunuma asigisa. E da Ema fa: no bobogesu dunu gaga: lala. Amaiba: le, ninia da Ea emoga begudusa amola Ea hamoma: ne sia: i amoma fa: no bobogesa.
4 Moses on meille käskenyt lain, Jakobin sukukunnalle perimisen.
Ninia da Sema amo Mousese da ninima i, amoma fa: no bobogesa. Amoma ninia nodosa amola amo da ninia gagui liligi huluane bagadewane baligisa.
5 Ja hän oli Kuningas oikeudessa; kansan päämiehet hän kokosi yhteen, ynnä Israelin sukukuntain kanssa.
Isala: ili fi dunu ilia amola ilia ouligisu dunu da gilisibiba: le, ilia da Hina Gode ilima Hina Bagade hamoi.”
6 Ruben eläkään, ja älkään kuolko, ja hänen kansansa olkoon luettava.
Mousese daLiubenefi ilia hou amane olelei, “Liubene fi dunu da bagahame esala. Be ilia da hamedafa bogomu da defea.”
7 Tämä on Juudalle siunaus: ja hän sanoi: kuule Herra Juudan ääntä, ja johdata häntä kansansa tykö; ja hänen kätensä sotii puolestansa, sinä olet apu vastoin hänen vihollisiansa.
E daYudafi ilia hou amane olelei, “Hina Gode! Ilia Di fidimusa: webeba: le, nabima! Dia ili eno Isala: ili fi ilima bu gilisima! Hina Gode, ilima ha lai da ilima hasalasisa: besa: le, ilia gegesu fidima!
8 Ja hän sanoi Leville: sinun täydellisyytes ja sinun valkeutes olkoon sinun pyhän miehes tykönä, jota sinä kiusasit Massassa, ja saatit hänen riitelemään riitaveden tykönä.
E daLifaifi ilia hou amane olelei, “Hina Gode! Dia noga: i hawa: hamosu dunu, amo Lifai fi da Dia hanai ninima olelesa. Ilia Iulimi amola Damini ba: sea, olelesa. Di da Masa hano amoga ilia hou adole ba: su amola Meliba hano amoga ilia dafawaneyale dawa: su hou ba: i dagoi.
9 Joka sanoo isällensä ja äidillensä: en minä nähnyt heitä, ja ei tunne veljiänsä, eikä tiedä pojistansa; ne pitävät sinun sanas, ja kätkevät sinun liittos.
Ilia Dima asigi hou da ilia eda, ame, olalali amola manolali ilima asigi hou baligi. Ilia da Dia sia: i amo nabawane hamoi amola Dia gousa: su hame yolesi.
10 He opettavat sinun oikeuksias Jakobille ja Israelille sinun lakis, he kantavat suitsutusta sinun nenäs eteen, ja kaikkinaiset uhrit uhraavat sinun alttarillas.
Ilia da Dia fi Dia sema amoma fa: no bobogema: ne olelemu. Ilia da Dia oloda da: iya gobele salasu hamomu.
11 Siunaa Herra hänen voimansa ja anna hänen kättensä työ sinulle kelvata; riko heidän lanteensa, jotka karkaavat häntä vastaan ja häntä vihaavat, niin ettei he voisi ojentaa heitänsä.
Ilia fi da gasa bagade heda: ma: ne, Di, Hina Gode, fidima. Ilia hou hahawane ba: ma. Ilima ha lai amo bu mae wa: legadoma: ne, gugunufinisima.”
12 Ja BenJaminille sanoi hän: Herran rakkaat pitää asuman turvallisesti hänen tykönänsä; hän suojelee heitä kaiken päivän, ja hän asuu heidän hartioidensa välillä.
E daBediaminifi ilia hou amane olelei, “Amo fi ilima Hina Gode da asigisa amola gaga: sa. E da eso huluane ili ouligisa. E da ilia gilisisu ganodini esalebe.
13 Ja hän sanoi Josephille: hänen maansa olkoon siunattu Herralta, parhaista taivaan hedelmistä, kasteesta, ja syvyydestä, joka makaa alla.
E daYousefefi ilia hou amane olelei, “Hina Gode da Yousefe ea soge amo gibuga hahawane dogolegele fidimu da defea. Amola hano osobo hagudu diala amo ema imunu da defea.
14 Siinä olkoon ihanimmat hedelmät auringosta, ja ihanimmat kypsät hedelmät kuusta,
E da noga: le fidibiba: le, ea fi da ha: i manu fage noga: iwane oubi huluane amoga ba: mu da defea.
15 Ja itäisten vuorten kukkuloilta, ja ijäisiltä kukkuloilta parhaat hedelmät,
Hina Gode da ilia goumi E hemone hamoi, amo ha: i manu fage amoga dedebomu da defea.
16 Ja ne kalliimmat maan hedelmät, ja mitä siinä on. Hänen suosionsa, joka asuu pensaassa, tulkoon Josephin päähän, ja Natsirin päälaelle veljeinsä keskellä.
Ilia soge da noga: i liligi amoga nabai ba: mu da defea. Liligi huluane amo Hina Gode musa: ifa fonobahadi laluga nenanu amo ganodini Mousesema sia: i, amo da hahawane dogolegelewane fidibiba: le liligi huluane da noga: i ba: mu. Yousefe da yolalali fi amo ganodini dialuma agoane hamoiba: le, amo hahawane dogolegele fidisu hou da ema doaga: mu da defea.
17 Ja hänen kauneutensa olkoon niinkuin esikoisen härjän, ja hänen sarvensa olkoon niinkuin yksisarvisen sarvet, joilla hän kansaa kuokkii yhteen, hamaan maailman ääriin asti; nämät ovat Ephraimin kymmenentuhatta, ja nämät Manassen tuhannet.
Yousefe da magobo bulamagau mano gawali defele gasa bagade gala. E da bulamagau sigua bese (hono) gala. Ea hono da fedege agoane fi ilia dunu osea: i gala-Mana: seamolaIfala: imeilia dunu osea: idafa gala. Amo hono amoga e da fifi asi gala huluane sone, osobo bagade bega: bega: fuli fasisa.”
18 Ja hän sanoi Sebulonille: iloitse Sebulon uloskäymisessäs, mutta sinä Isaskar iloitse majoissas.
E daSebiulane fi amolaIsagafi ilia hou amane olelei, “Sebiulane da hano wayabo bagadega ahoasea, hahawane ba: mu da defea. Amola Isaga fi dunu da ilia soge ganodini esalea, ilia gagui da hahawane heda: ma: mu.
19 Heidän pitää kutsuman kansaa vuorelle ja siellä vanhurskauden uhria uhraaman; sillä he imevät meren kyllyyden ja santaan kätketyt tavarat.
Ilia da ga fi dunu amo ilia goumi sogega misa: ne sia: sa amola amogawi gobele salasu defele hamosa. Ilia labe huluane ilia hano wayabo bagade bega: amola hano bagade ganodini laha.”
20 Ja hän sanoi Gadille: siunattu olkoon se, joka levittää Gadin, hän asuu niinkuin hotka jalopeura, ja ryöstää sekä käsivarren että päänlaen.
E daGa: defi ilia hou amane olelei, “Hina Gode da Ga: de ea soge bagade hamoiba: le, Ema nodomu da defea. Ga: de da gasonasu laione wa: me agoane dunu eno ilia lobo o dialuma amo gasona.
21 Ja hän katsoi itsellensä ensimäisen osan maasta, että hän siinä lainopettajalta annetussa osassa olis surutoin; kuitenkin tuli hän kansan päämiesten kanssa, ja teki Herran vanhurskautta, ja hänen oikiutensa Israelin kanssa.
Ga: de fi da soge baligili noga: i amo ilisu fima: ne ilegei. Na da ouligisu dunu ea sogebi defele ema i dagoi. Isala: ili fi ouligisu dunu da gilisisia, Ga: de fi dunu da Hina Gode Ea sia: amola Ea sema amoma noga: le fa: no bobogei.”
22 Ja Danille sanoi hän: Dan niinkuin jalopeuran penikka, joka karkaa Basanista.
E daDa: nefi ilia hou agoane olelei, “Da: ne da laione wa: me mano agoane. E da Ba: isia: ne sogega soagala: sa.”
23 Ja Naphtalille sanoi hän: Naphtalilla on yltäkyllä, mitä hänen mielensä tekee, ja hän täytetään Herran siunauksella, lännen ja etelän pitää hänen omistaman.
E daNa: fadalaifi ilia hou amane olelei, “Na: fadalai da Hina Gode Ea hahawane dogolegele fidisu hou bagadewane ba: sa. Ilia soge da Ga: lili Hano Wayabo amoga ga (south) amodili ahoa.”
24 Ja Asserille sanoi hän: Asser olkoon siunattu pojissa, hän olkoon veljillensä otollinen, ja kastakaan jalkansa öljyyn.
E daA: siefi ilia hou amane olelei, “A: sie ilima hahawane dogolegele fidisu hou da eno fi ilima hahawane dogolegele fidisu hou baligisa. Yolalali da ema asigimu da defea amola ea soge amo ganodini olife ifa bagohame ba: mu da defea.
25 Rauta ja vaski olkoon sinun kenkäs; ja niinkuin sinun ikäs, niin myös sinun väkevyytes lisääntyy.
Ea moilai amo da ouli logo ga: suga gaga: mu da defea amola e da amo moilai ganodini olofoiwane hahawane esalumu da defea.”
26 Ei yhtään ole niinkuin oikeuden Jumala, joka istuu taivaassa, hän olkoon sinun auttajas, ja hänen kunniansa on pilvissä.
Isala: ili dunu! Dilia Gode da eno ‘gode’ liligi bagadewane baligisa. E da hadigiwane, mu amoga fila heda: le, mumobi amoga fila heda: le dili fidima: ne maha.
27 Jumalan asuinsia on alusta, ijankaikkisten käsivartten alla. Ja hän ajaa ulos sinun vihollises sinun edestäs ja sanoo: ole hukutettu.
Eso huluane Esalalalumu Gode da dilia Gaga: su. Ea eso huluane esalalalumu lobo da dili gaguiba: le, hame yolesimu. Dilia da gusuba: i ahoasea, Hi da dilima ha lai amo sefasi. E da dili amo dunu huluane gugunufinisima: ne sia: i.
28 Israel asuu levollisesti yksinänsä, ja Jakobin silmä katsoo sen maan päälle, jossa jyviä ja viinaa on, siihen myös taivaat kastetta vuodattavat.
Amaiba: le, Ya: igobe egaga fi da soge amo gagoma amola waini amoga nabai gala amola gibuga noga: le hahamoi amo ganodini olofoiwane esalumu.
29 Autuas olet sinä Israel: kuka on sinun kaltaises? O sinä kansa, joka Herrassa autuaaksi tulet, joka sinun apus kilpi ja sinun kunnias miekka on. Vihollises valhettelevat sinulle, ja sinä astelet heidän kukkulainsa päällä.
Isala: ili fi! Dilia da hahawane bagade. Hina Gode da dili gaga: i dagoiba: le, dunu fi dili defele da hame gala. Hina Gode Hisu da dilia gaga: su liligi amola dilia gegesu gobihei. Hisu da dili gaga: mu amola dilia ha lai dunuma gegebeba: le, dilia da ili hasalimu. Dilima ha lai dunu da dilima, ‘Ninima asigima!’ sia: na misunu amola dilia da ili osa: gili banenesimu.
