5 Mooseksen 32
1 Kuulkaat te taivaat, minä puhun, ja maa kuulkaan minun suuni sanoja.
Chikuru itu kawuoyo, yaye polo; to in piny winj weche mawuok e dhoga.
2 Minun oppini tiukkukaan niinkuin sade, minun puheeni vuotakaan niinkuin kaste, niinkuin sade vihannon päälle ja niinkuin pisarat ruohon päälle.
We puonjna ochwe ka koth kendo wechena olor ka thoo, kendo a ngʼidho machwer e lum manyien mana ka koth mangʼeny ne yien matindo.
3 Sillä minä ylistän Herran nimeä: antakaat meidän Jumalallemme suuri kunnia.
Abiro lando nying Jehova Nyasaye kendo abiro pako duongʼ mar Nyasachwa!
4 Hän on kallio, hänen työnsä ovat laittamattomat, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikiat; vakaa on Jumala, ilman kaikkea vääryyttä, hän on vanhurskas ja oikia.
En Lwanda, tijene ler kendo yorene duto nikare; Nyasaye ma ok tim marach, ngʼat modimbore kendo makare.
5 Onko hän hänen turmellut? Ei, vaan hänen lapsensa ovat heidän häpiäpilkkunsa; se on nurja ja sekaseurainen suku.
Ogandani en tiengʼ makoch kendo mobam, ma timbegi maricho nyiso, ni koro ok gin mag Nyasaye.
6 Niinköstä te Herralle maksatte, hullu ja tyhmä kansa? Eikö hän ole sinun Isäs ja sinun Lunastajas, joka sinun luonut ja valmistanut on?
Bende ma e yo ma ugoyonego Jehova Nyasaye erokamano, yaye joma ofuwo kendo maonge riekogi? Donge en wuonu mane ochweyou mi olosou?
7 Muista muinaisia aikoja, ymmärrä vuosikaudet suvusta sukuun; kysy isältäs, ja hän ilmoittaa sinulle, ja vanhimmiltas, niin he sinulle sanovat.
Paruru ndalo mosekadho, parane weche mag tiengʼ mokadho. Penjuru wuonu, to obiro nyisou, bende penjuru jodongo, to gibiro leronu.
8 Kuin kaikkein korkein jakoi pakanat ja hajoitti ihmisten lapset, silloin hän laski kansain maan rajat, Israelin lasten luvun jälkeen.
E kinde ma Nyasaye Man Malo Moloyo nomiyo ogendini girkeni mag-gi, kendo kane opogo ogendinigo duto kuondegi mag dak, noketonegi tongʼ pinygi kaluwore gi kar romb kwan nyithind Israel.
9 Sillä Herran osa on hänen oma kansansa, Jakob on hänen perimisensä nuora.
Nimar joka Jakobo en pok Jehova Nyasaye owuon kendo mwandune.
10 Hän löysi hänen erämaassa ja hirmuisessa suuressa itkukorvessa. Hän vei hänen ympäri, hän opetti hänen ymmärtämään ja varjeli häntä niinkuin silmäteräänsä,
Noyudo joka Jakobo kama otimo ongoro, ma en kama otwo kendo mojwangʼ. Nochielogi koni gi koni moritogi maber, mana ka ngʼama ochielo tong wangʼe,
11 Niinkuin kotka kehoittelee pesäänsä ja laukuilee poikainsa päällä, levittää siipensä, ottaa kunkin heistä ja kantaa siipeinsä päällä,
mano bende e kaka ongo yiengo ode mondo nyithinde owuogi, koyaro bwombene mondo okawgi kendo otingʼ-gi.
12 Niin Herra yksinänsä talutti häntä, ja ei ollut hänen kanssansa muuta Jumalaa.
Jehova Nyasaye kende ema ne otelonegi; kaonge nyiseche mag pinje mamoko mane ni kodgi.
13 Hän vei hänen hamaan maan korkeuteen, ja ruokki hänen pellon hedelmällä, ja antoi hänen imeä hunajaa kalliosta ja öljyä kovasta kivestä,
Nomiyo giringo e kor gode manie piny kendo nomiyogi chiemo kod olembe manie puothe. Ne opidhogi mor kich mawuok e lwanda kod modhi mogol e lwanda.
14 Voita lehmistä, ja rieskaa lampaista, ynnä karitsain lihavuuden kanssa, ja Basanin oinaat, ja lihavat kauriit, ja parhaan nisun, ja juotti hänen parhaalla viinamarjan verellä.
Bende negiyudo mo moleny gi chak mag dhok kod mar nyirombe kod diek, kod imbe machwe mowuok Bashan kod mo mar cha ngano. Ne gimadho divai mochiek maber mar mzabibu.
15 Ja Israel lihoi, tuli vikuriksi, lihavaksi, paksuksi ja väkeväksi, ja hylkäsi Jumalan, joka hänen teki, ja katsoi autuutensa kallion ylön.
Jeshurun ne odongo mobedo machwe; ne oyudo chiemo morome mi obedo machwe. Wiye nowil gi Nyasache mane ochweye, ma oweyo lwanda ma en warruok mare.
16 He yllyttivät hänen kiivauteen muukalaisten kautta, kauhistusten kautta vihoittivat he hänen.
Negimiyo nyiego omake gi nyisechegigo, kendo iye nowangʼ-gi timbegi mamono mag lamo nyiseche manono.
17 He uhrasivat perkeleille, eikä Jumalalle, jumalille, joita ei he tunteneet, vasta-uutisille, jotka ei ennen olleet, joita isänne ei peljänneet.
Negitimo misango ne jochiende ma ok gin Nyasaye, ma gin nyiseche mane ok gingʼeyo; nyiseche mana mosieko, kendo nyiseche ma kwereu ne ok oluoro.
18 Kallion, joka sinun siitti, sinä hyljäsit, ja unhotit Jumalan, joka sinun loi.
Ne ujwangʼo lwanda ma en wuonu, kendo wiu nowil gi Nyasaye mane ochweyou.
19 Ja Herra näki sen, ja vihastui, poikainsa ja tyttäriensä kehoituksen tähden,
Jehova Nyasaye ne oneno ma mi oweyogi nikech iye nowangʼ gi yawuote kod nyige.
20 Ja sanoi: minä peitän kasvoni heidän edestänsä, ja katson mitä heidän viimeiseltä tapahtuu; sillä se on nurja suku ja senkaltaiset lapset, joissa ei ole uskoa.
Nowacho niya, “Abiro pandonegi wangʼa” mondo aneye kaka gikogi nobedi, nimar gin tiengʼ mobaro, nyithindo ma ok jo-adieri,
21 He härsyttelivät minua sen kautta, joka ei ole jumala, epäjumaluutensa kautta ovat he minun vihoittaneet ja minä vihoitan heitä jälleen sen kautta, joka ei ole kansa, tyhmällä kansalla minä heitä vihoitan.
negimiyo nyiego omaka gi gima ok Nyasaye kendo gichwanya kod kido milamo manono. Anami nyiego makgi gi joma ok onego kwan ka ji; anami mirima makgi gi piny maonge winjo.
22 Sillä tuli on syttynyt minun vihassani, ja polttaa hamaan alimaiseen helvettiin, ja kuluttaa maan, ynnä hänen hedelmänsä kanssa, ja polttaa vuorten perustukset. (Sheol h7585)
Mach osemoki gi mirimba, en mach mawangʼo nyaka kuonde joma otho e bwo lowo. Obiro ketho piny kod nyakne duto kendo ka omoko mach nyaka e konde mag gode. (Sheol h7585)
23 Minä kokoon kaiken onnettomuuden heidän päällensä, minä ammun kaikki nuoleni heihin.
Abiro medo masiche mangʼeny kuomu, kendo anaked kodgi gi aserni.
24 Nälästä heidän pitää hiukahtuman ja poltetaudilla kulutettaman, ja äkillisellä kuolemalla; minä lähetän metsän petoin hampaat heidän keskellensä, ja kyykärmeen myrkyn.
Abiro oro kech malit e diergi, gi kute machamo piny kod masira, gi ondiegi mangemo mag bungu gi thuonde man-gi kwiri mager mamol e lowo.
25 Ulkona pitää miekan heitä hävittämän ja sisällä huoneessa pelvon, sekä nuorukaiset että neitseet, imeväiset ja harmaapäät.
Kihondko kod kibaji nogogi e miechgi; to liganglana notiek nyithindgi e yore. Yawuowi gi nyiri biro tho, kaachiel gi nyithindo ma pod yom kod jodongo moti.
26 Minä sanoin: minä hävittäisin heitä, minä lakkauttaisin heidän muistonsa ihmisistä,
Ne awacho ni abiro keyogi kendo nying-gi ok nopar e kind ogendini,
27 Ellen minä vihollisteni vihaa karttaisi, ettei heidän vainollisensa ylpeilisi, ja lähes sanoisi: meidän oikia kätemme on kaikki nämät tehnyt, eikä Herra.
to ne alingʼ kane awinjo weche mag jasigu mondo jongʼadne rieko kik ngʼe gima aparo, mi giwach niya, “Lwetwa ema oseloyo, Jehova Nyasaye ok osetimo gimoro.”
28 Sillä se on kansa, jossa ei mitään neuvoa ole, eikä ymmärrystä.
Gin oganda maonge rieko, kendo gionge paro mar fwenyo gimoro.
29 Jospa he taitavaiset olisivat, niin he ymmärtäisivät ja huomaitsisivat, mitä heille viimeiseltä tapahtuu.
Ka dine bed ni giriek dine gingʼeyo tiend gik matimore ma gifwenyo kaka giko margi biro bet.
30 Kuinka yksi ajais tuhatta takaa ja kaksi karkottaisi kymmenentuhatta heistä? Eikö sentähden, että heidän kallionsa on heidät myynyt? ja Herra on heidät sulkenut?
Ere kaka ngʼato achiel nyalo riembo ji alufu achiel, kata ji ariyo miyo ji alufu apar ringi, makmana ka ok Jehova Nyasaye ma Lwandagi ema oweyogi mi oketogi e lwet wasikgi.
31 Sillä ei ole meidän kalliomme niinkuin heidän kallionsa, ja meidän vihollisemme ovat meidän tuomarimme.
Nimar lwanda margi ok en Lwandawa mana kaka jasikwa osewacho.
32 Sillä heidän viinapuunsa on Sodoman viinapuusta ja Gomorran pelloista, heidän viinamarjansa myrkylliset viinamarjat, heillä ovat karvahimmat marjat.
Mzabibu margi wuok e mzabibu ma Sodom kendo wuok e puothe mag Gomora. Olembegi opongʼ gi kwiri kendo olembegi kech.
33 Heidän viinansa on lohikärmeen kiukkuvahto, ja kyykärmetten hirmullinen myrkky.
Divai margi en kwiri mar thuonde, kwiri mager mar thuond rachier.
34 Eikö se liene kätketty minun tykönäni? ja sinetillä lukittu minun tavaroissani?
Donge asekano wachni kendo aume e mirimba?
35 Minun on kosto, minä kostan, heidän jalkansa pitää ajallansa kompastuman; sillä heidän kadotuksensa aika on läsnä, ja mikä heille tarjontelee, se rientää.
An ema nachul kuor, abiro chulo. Machiegnini tiendgi biro kier, odiechieng-gi mar masira osekayo machiegni kendo kethruok ochomogi.
36 Sillä Herra tuomitsee kansansa, ja armahtaa palveliaansa; sillä hän näkee, että käsi on poissa, ja ei ole mitään tallella pidetty eikä jätetty.
Jehova Nyasaye biro ngʼado bura ne joge kendo nobed gi kech ne jotichne koneno, ka tekogi orumo kendo onge manodongʼ obed misumba kata ngʼa man thuolo.
37 Ja pitää sanottaman: kussa heidän Jumalansa ovat? heidän kallionsa, johonka he uskalsivat?
Enowach niya, “Nyisecheugo nikanye, lwanda mane udwaro yudo resruok kuome,
38 Joiden lihavimmat uhrit he söivät, ja joivat viinan heidän juomauhristansa, nouskaan ne ja auttakaan teitä ja varjelkaan teitä.
ma gin nyiseche mane ochamo gik machwe mag misengini mi omadho divai mag misengini michiwo? Koro giwuogi mondo gikonyi, kendo gimiyi kar resruok!
39 Nähkäät nyt, että minä itse olen, ja ei ole jumalia minun kanssani. Minä kuoletan ja teen eläväksi, minä lyön ja minä parannan, ja ei kenkään ole, joka minun käsistäni vapahtaa.
“Ngʼeuru malongʼo ni An e Nyasaye kendo onge nyasaye machielo makmana An. An ema anego ji kendo An ema achiwo ngima, bende An ema ahinyo kendo achango. Omiyo onge ngʼama nyalo reso ngʼato e lweta.
40 Sillä minä nostan käteni taivaasen ja sanon: minä elän ijankaikkisesti.
Atingʼo bada malo kawacho niya, Akwongʼora ni kapod angima,
41 Kuin minä hion miekkani niinkuin pitkäisen leimauksen, ja minun käteni rupee rangaistukseen, niin minä koston maksan minun vihollisilleni, ja niille palkitsen, jotka minua vihaavat.
kendo ka asepiago liganglana mamil, to anakum jogo mochaya, kendo ka asechako ngʼado bura to anachul kuor ne wasika.
42 Minä juotan nuoleni verellä, ja miekkani pitää lihaa syömän tapettuiden verestä, ja vangittuiden ja vihollisten paljastetusta päästä.
Abiro miyo asere maga tim remo ka liganglana powo dendgi; ma en remb joma onegi kod joma ni e twech, ma gin jotend wasikgi.”
43 Riemuitkaat te kaikki, jotka olette hänen kansansa; sillä hän kostaa palveliainsa veren. Ja kostaa vihollisillensa, ja sovittaa maansa ja kansansa.
Un pinje, beduru mamor gi jogi, nimar obiro chulo kuor kuom remb jotichne; obiro chulo kuor ne wasike kendo nopwodh pinye kod joge.
44 Ja Moses tuli ja puhui kaikki nämät veisun sanat tämän kansan kuullen, hän ja Josua Nunin poika.
Musa nobiro gi Joshua wuod Nun kendo nosomo weche mag wendni ka ji winjo.
45 Ja Moses päätti kaikki nämät sanat koko Israelille,
Kane Musa osetieko somo weche mag wendni ne jo-Israel,
46 Ja sanoi heille: pankaat sydämeenne kaikki ne sanat, jotka minä teille tänäpänä todistin, että te käskisitte teidän lapsianne, tekemään ja pitämään kaikki tämän lain sanat.
nowachonegi niya, “Rituru wechegi ma asomonu kawuononi mondo chiengʼ moro upuonj nyithindu mondo oluw adimba wechegi duto manie chike.
47 Sillä ei siinä ole teille yhtään turhaa sanaa, vaan se on teidän elämänne; ja ne sanat pitentävät teidän ikänne maan päällä, johon te menette Jordanin ylitse, omistamaan sitä.
Wechegi ok gin weche manono to gin e ngimau. Kurito wechegi to gibiro miyo udag amingʼa e piny mubiro kawo ka usengʼado aora Jordan.”
48 Ja Herra puhui Mosekselle sinä päivänä, ja sanoi:
Odiechiengno Jehova Nyasaye nowachone Musa niya,
49 Mene tälle Abarimin vuorelle, Nebon vuorelle, joka on Moabin maalla Jerihon kohdalla, ja katsele Kanaanin maata, jonka minä Israelin lapsille omaksi annan.
“Idh Got mar Nebo ma en achiel kuom gode mag Abarim manie piny Moab, yo Jeriko kendo ine piny Kanaan, ma en piny mabiro miyo jo-Israel kar girkeni margi.
50 Sinun pitää kuoleman vuorella, johonkas menet, ja koottaman kansas tykö, niinkuin veljeskin Aaron kuoli Horin vuorella, ja koottiin kansan tykö,
Ewi got malo kuma idhiyoeno ema inithoe, mi iki gi ogandau, mana kaka owadu Harun notho e got Hor mi oike gi kwerene.
51 Että te olette rikkoneet minua vastaan Israelin lasten seassa, riitaveden tykönä Kadeksessa Sinin korvessa: ettette minua pyhittäneet Israelin lasten seassa.
Ma notimore nikech un ji ariyogi ne uweya e nyim jo-Israel kar pi mar Meriba Kadesh man e piny ongoro mar Zin kendo nikech ne ok urito nyinga maler e kind jo-Israel.
52 Sillä sinä näet maan kohdastansa; vaan ei sinun pidä siihen maahan tuleman, jonka minä Israelin lapsille annan.
Kuom mano, inine mana pinyno gi kuma bor ok inidonjie e piny ma amiyo jo-Israel.”
