5 Mooseksen 3
1 Ja me palasimme ja menimme Basanin tietä: niin Og Basanin kuningas läksi kaiken väkensä kanssa meitä vastaan sotimaan Edrein tykönä.
Bangʼe negigomo ma giluwo yo madhi Bashan, kendo Og ruodh Bashan gi jolweny mage duto nowuok riat mokedo kodwa e lweny Edrei.
2 Mutta Herra sanoi minulle: älä pelkää häntä; sillä minä olen antanut hänen sinun käsiis ja kaiken hänen väkensä ja hänen maansa, ja sinun pitää tekemän hänelle, niinkuin sinä teit Sihonille Amorilaisten kuninkaalle, joka Hesbonissa asui.
Jehova Nyasaye nowachona niya, “Kik iluore nimar asechiwe e lweti, en kaachiel gi jolweny mage duto kod pinye. Timne kaka ne itimone Sihon ruodh jo-Amor, mane obedo gi loch e piny Heshbon.”
3 Ja niin Herra meidän Jumalamme antoi kuningas Ogin Basanista meidän käsiimme, ynnä kaiken hänen väkensä kanssa, ja me löimme hänen siihenasti ettei hänelle yhtäkään jäänyt.
Omiyo Jehova Nyasaye ma Nyasachwa nochiwo Og ruodh Bashan gi jolwenje duto e lwetwa, kendo ne watiekogi mi wanegogi duto maonge ngʼama nodongʼ.
4 Ja silloin me otimme kaikki hänen kaupunkinsa, ja ei ollut hänellä yhtään kaupunkia, jota emme häneltä ottaneet pois: kuusikymmentä kaupunkia, ja koko Argobin maakunnan, joka oli Ogin valtakunnassa Basanissa.
E kindeno ne wakawo mier madongo mage duto. Onge kata mana dala maduongʼ kuom mier piero auchiel madongo mag-gi mane ok wakawo, tiende ni gwenge duto man Argob, ma en pinyruodh Og man Bashan.
5 Ja kaikki nämät kaupungit olivat vahvistetut korkeilla muureilla, porteilla ja teljillä, paitsi monta muuta kaupunkia, jotka olivat erinäiset maakylät,
Mier madongogi duto ne ochiel gi ohinga kod rangeye mag chumbe, to bende ne nitie mier moko matindo mangʼeny mane ok ochiel.
6 Jotka me kaikki maahan kukistimme, niinkuin me Sihonille Hesbonin kuninkaalle teimme: me hävitimme kaiken kaupungin miehet, vaimot ja myös lapset;
Dala ka dala ne wanegoe ji duto modakie, kaka chwo, mon kod nyithindo mana kaka ne watimo ne Sihon ruodh Heshbon.
7 Vaan kaikki eläimet, ja kaiken saaliin kaupungeista, otimme me meillemme.
To jamni duto kod gik moyaki moa e mier madongo mag-gi, ne watingʼo wadhigo.
8 Ja niin me otimme siihen aikaan sen maan kahden Amorilaisten kuninkaan kädestä, sillä puolella Jordania, Arnonin ojasta niin Hermonin vuoreen asti.
Omiyo e kindeno ne wakawo pinje mag ruodhi ariyo mag jo-Amor, mantie yo wuok chiengʼ mar Jordan, kochakore e holo mar Arnon mochopo nyaka Got Hermon.
9 Sidonilaiset kutsuivat Hermonin Sirioniksi, mutta Amorilaiset kutsuivat sen Seniriksi,
(Hermon iluongo ni Sirion gi jo-Sidon, to jo-Amor luonge ni Senir).
10 Ja kaikki kaupungit lakialla, ja koko Gileadin, ja koko Basanin, Salkaan ja Edreiin asti, Ogin valtakunnassa Basanin kaupungit.
Ne wakawo dalane duto manie got mesa Gilead duto, kod Bashan duto chakre Saleka, Edrei, dalane mag pinyruodh Og man Bashan.
11 Sillä ainoastansa kuningas Og Basanissa oli jäänyt Refalaisista: katso, hänen vuoteensa, rautainen vuode, eikö se ole Ammonin lasten Rabbatissa? joka on yhdeksän kyynärää pitkä, ja neljä kyynärää lavia, miehen kyynärpään pituudelta.
(Og ruodh Bashan kende e ngʼama ne odongʼ e dier jomane otony kuom jo-Refai. Otandane ne olos gi nyinyo; borne ne oyombo fut apar gadek kendo lachne fut auchiel. Otandaneno pod ni Raba piny jo-Amon nyaka chil kawuono).
12 Ja niin me siihen aikaan sen maan meillemme omistimme: Aroerista Arnonin ojan tyköä, ja puolen Gileadin mäkeä, ja sen kaupungit, annoin minä Rubenilaisille ja Gadilaisille.
Kuom pinje moko mane wakawo e kindeno, ne amiyo joka Reuben kod joka Gad tongʼ mokiewo gi Aroer man e bath holo mar Arnon, komedi gi nus mar piny gode manie Gilead kod miechgi duto.
13 Mutta mitä Gileadista jäi ja koko Basanin kanssa, joka kutsutaan Refalaisten maaksi.
Pinje Gilead modongʼ duto kod Bashan, pinyruodh Og, ne amiyo nus mar dhood jo-Manase. (E gwenge duto mag Argob man Bashan, nosebedo kiluongo ni piny jo-Refai.
14 Jair Manassen poika sai koko Argobin maakunnan Gessurin ja Makatin maan ääriin, ja kutsui Basanin oman nimensä jälkeen Jairin kyliksi, tähän päivään asti.
Jair mawuok e dhood Manase ne okawo gwenge duto mag Argob ma ochopo nyaka e tongʼ man e kind jo-Geshur kod jo-Maakath; ne ochake nyinge owuon, manyaka kawuononi Bashan pod iluongo ni Havoth Jair.)
15 Mutta Makirille minä annoin Gileadin.
Kendo ne achiwo Gilead ne Makir.
16 Ja Rubenilaisille ja Gadilaisille annoin minä osan Gileadista, Arnonin ojaan asti, keskelle ojaa, kussa raja on, niin Jabbokin ojaan asti, jossa Ammonin lasten raja on,
To ne jo-Reuben kod jo-Gad, ne amiyogi kochakore Gilead nyaka e holo mar Arnon (e dier holono tir nobedo tongʼ) kendo koa Aora Jabok ma en tongʼ mar jo-Amon.
17 Niin myös Araban kedon ja Jordanin ja rajamaat Kinneretistä niin kedon mereen asti, se on Suolainen meri, Pisgan vuoren alaisella puolella itää kohden.
Bende nomi jo-Reuben kod jo-Gad piny ma yo podho chiengʼ mar Jordan man Araba nyaka Kinereth mochopo dho Nam mar Araba (ma tiende ni Nam Chumbi), man e bwo gode mag Pisga.
18 Ja minä käskin teitä sillä ajalla, ja sanoin: Herra teidän Jumalanne on antanut teille tämän maan omaksenne: menkäät aseinenne veljeinne Israelin lasten edellä, kaikki te, jotka väkevät olette sotaan menemään.
E kindeno ne amiyou chik kawacho niya, “Jehova Nyasaye ma Nyasachu osemiyou pinyni mondo ukaw, to jolwenju duto machwo motegno moikore ne lweny nyaka kadh dhi loka e nyim oweteu ma jo-Israel.
19 Paitsi emäntiänne, lapsianne ja myös karjaanne, (sillä minä tiedän teillä olevan paljo karjaa) antakaat niiden olla kaupungeissanne, jotka minä teille antanut olen,
Makmana mondeu, nyithindu kod jambu (angʼeyo ni un gi jamni mangʼeny), mondo odag e dalane ma asemiyou,
20 Siihenasti että Herra teidän veljennekin saattaa lepoon, niinkuin teidätkin, että hekin omistaisivatsen maan, jonka Herra teidän Jumalanne heille antava on tuolla puolella Jordania: sitte te palajatte kukin omaisuuteenne, jonka minä teille antanut olen.
nyaka chop Jehova Nyasaye mi oweteu kwe, mana kaka osemiyou kendo gin bende gikaw piny ma Jehova Nyasaye ma Nyasachu miyou, loka mar Jordan. Bangʼ mano ngʼato ka ngʼato kuomu odogi kare ma asemiye kaka girkeni.”
21 Ja minä käskin Josualle sillä ajalla, sanoen: sinun silmäs ovat nähneet kaikki, mitä Herra teidän Jumalanne näille kahdelle kuninkaalle on tehnyt, niin hän on myös tekevä kaikille valtakunnille, kuhunka sinä menet.
E kindeno ne achiko kawachone Joshua niya, “Iseneno gi wangʼi gik ma Jehova Nyasaye ma Nyasachi osetimo ni ruodhi ariyogi. Jehova Nyasaye biro timo mana machal kamano ne pinjeruodhi duto kuma udhiyoeno.
22 Älkäät heitä peljätkö; sillä Herra teidän Jumalanne itse sotii teidän edestänne.
Kik uluorgi; nikech Jehova Nyasaye ma Nyasachu owuon nokednu.”
23 Ja minä rukoilin Herraa siihen aikaan, sanoen:
E kindeno ne akwayo Jehova Nyasaye niya,
24 Herra, Heraa, sinä olet ruvennut ilmoittamaan palvelialles sinun kunnias ja sinun vahvan kätes; sillä kuka on Jumala taivaassa eli maassa, joka taitaa sinun tekos ja väkes perään tehdä?
“Yaye Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto, isechako nyiso jatichni badi mar loch kod tekoni maduongʼ. Nimar en nyasaye mane manie piny kata e polo manyalo timo gik marateke kaka misetimo?
25 Anna nyt minun mennä katsomaan sitä hyvää maata tuolla puolella Jordania, hyviä vuoria ja Libanonia.
We angʼadi adhi ane piny maber loka Jordan piny gode kod Lebanon.”
26 Mutta Herra vihastui minun päälleni teidän tähtenne, eikä kuullut minun rukoustani; mutta sanoi minulle: sinulla on kyllä, älä minulle siitä asiasta enempää puhu.
To nikech un, Jehova Nyasaye ne okecho koda kendo ne ok onyal chiko ite ne wechena. Jehova Nyasaye nowacho niya, “Mano oromo, kik ichak iwuo koda kuom wachno.
27 Astu Pisgan kukkulalle, ja nosta silmäs länteen päin, pohjaan päin, lounaan päin ja itään päin, ja katso silmilläs; sillä ei sinun pidä menemän tämän Jordanin ylitse.
Dhiyo ewi got Pisga mondo ine piny koa wuok chiengʼ nyaka podho chiengʼ kendo koa nyandwat nyaka milambo. Rang piny gi wengeni owuon, nimar ok iningʼad aora Jordan.
28 Mutta käske Josualle ja vahvista häntä, ja rohkaise häntä; sillä hänen pitää menemän ylitse, tämän kansan edellä, ja pitää heille omistaman perinnöksi sen maan, jonka sinä näet.
Ket Joshua mondo okaw kari kijiwe kendo imiye teko, nimar en ema obiro telo ne jogi koterogi loka cha mondo gikaw piny ma ibiro nenono.”
29 Ja me olimme siinä laaksossa, joka on BetPeorin kohdalla.
Omiyo wan ne wadongʼ e bath holo machiegni gi Beth Peor.
