5 Mooseksen 3
1 Ja me palasimme ja menimme Basanin tietä: niin Og Basanin kuningas läksi kaiken väkensä kanssa meitä vastaan sotimaan Edrein tykönä.
Hatnavah kaimouh kamlang awh teh Bashan lam lah ka cei awh. Bashan siangpahrang Og hai a taminaw hoi Edrei vah kaimouh na tuk hanlah a tho awh.
2 Mutta Herra sanoi minulle: älä pelkää häntä; sillä minä olen antanut hänen sinun käsiis ja kaiken hänen väkensä ja hänen maansa, ja sinun pitää tekemän hänelle, niinkuin sinä teit Sihonille Amorilaisten kuninkaalle, joka Hesbonissa asui.
BAWIPA Cathut ni ahni hah taket awh hanh. Ama hoi a taminaw hai thoseh, a talai hai thoseh, nangmae kut dawk na poe awh han. Heshbon khopui dawk kaawm e Amor siangpahrang Sihon koe na sak e patetlah hete Siangpahrang koehai na sak han telah kai koe a dei.
3 Ja niin Herra meidän Jumalamme antoi kuningas Ogin Basanista meidän käsiimme, ynnä kaiken hänen väkensä kanssa, ja me löimme hänen siihenasti ettei hänelle yhtäkään jäänyt.
Hottelah maimae BAWIPA Cathut ni Bashan Siangpahrang Og hoi a taminaw pueng hah maimae kut dawk na poe vaiteh, buet touh hai hlout laipalah, ka thei awh.
4 Ja silloin me otimme kaikki hänen kaupunkinsa, ja ei ollut hänellä yhtään kaupunkia, jota emme häneltä ottaneet pois: kuusikymmentä kaupunkia, ja koko Argobin maakunnan, joka oli Ogin valtakunnassa Basanissa.
Hatnavah kaimouh ni khopui 60, Argob ram, Bashan ram, Og siangpahrang e uknaeram, khopui buet touh boehai hlung laipalah ka tuk awh.
5 Ja kaikki nämät kaupungit olivat vahvistetut korkeilla muureilla, porteilla ja teljillä, paitsi monta muuta kaupunkia, jotka olivat erinäiset maakylät,
Hote khopuinaw teh, ka rasang poung e rapan, longkhanaw hoi kacakpounge khopui lah ao. Alouk lae kho moikapap hai ka la awh, ka tuk awh teh koung ka raphoe awh.
6 Jotka me kaikki maahan kukistimme, niinkuin me Sihonille Hesbonin kuninkaalle teimme: me hävitimme kaiken kaupungin miehet, vaimot ja myös lapset;
Heshbon siangpahrang Sihon koe ka sak awh e patetlah napui camo pueng koung ka thei awh.
7 Vaan kaikki eläimet, ja kaiken saaliin kaupungeista, otimme me meillemme.
Saringnaw hoi kho thung e hnopainaw teh kamamouh hanlah ka la awh.
8 Ja niin me otimme siihen aikaan sen maan kahden Amorilaisten kuninkaan kädestä, sillä puolella Jordania, Arnonin ojasta niin Hermonin vuoreen asti.
Hatnavah Arnon palangpui hoi kamtawng teh, Hermon mon totouh, Jordan palang namran lah kaawm e Amor siangpahrang roi e kut dawk e Arnon yawn koehoi Hermon mon totouh e ram hah kaimouh ni ka la pouh awh.
9 Sidonilaiset kutsuivat Hermonin Sirioniksi, mutta Amorilaiset kutsuivat sen Seniriksi,
Hermon mon hah Sidonnaw ni Sirion telah thoseh, Amornaw ni Senir telah thoseh a kaw awh.
10 Ja kaikki kaupungit lakialla, ja koko Gileadin, ja koko Basanin, Salkaan ja Edreiin asti, Ogin valtakunnassa Basanin kaupungit.
Tanghling dawk e khopuinaw puenghoi Gilead uknaeram pueng Og siangpahrang Og khopui, Edrei khopui totouh, Bashan ram puengpa ka la pouh awh.
11 Sillä ainoastansa kuningas Og Basanissa oli jäänyt Refalaisista: katso, hänen vuoteensa, rautainen vuode, eikö se ole Ammonin lasten Rabbatissa? joka on yhdeksän kyynärää pitkä, ja neljä kyynärää lavia, miehen kyynärpään pituudelta.
Kalenpounge miphun koehoi ka tho e Bashan siangpahrang Og ama duengdoeh ka hlout. Ayung dong 9, adangka dong 4 touh e sumikhun teh, Ammon ram Rabbah khopui vah ao nahoehmaw.
12 Ja niin me siihen aikaan sen maan meillemme omistimme: Aroerista Arnonin ojan tyköä, ja puolen Gileadin mäkeä, ja sen kaupungit, annoin minä Rubenilaisille ja Gadilaisille.
Hatnavah kaimouh ni la pouh e talai hah Arnon palang teng kaawm e Aroer khopui hoi kamtawng teh, Gilead mon a tangawn totouh khopuinaw hoi Reuben miphun hoi Gad miphunnaw ka poe toe.
13 Mutta mitä Gileadista jäi ja koko Basanin kanssa, joka kutsutaan Refalaisten maaksi.
Gilead mon a tangawn hoi Og siangpahrang ni a uknaeram kalenpounge hmuen telah kaw e Argob ram, Bashan ram pueng teh Manasseh miphunnaw atangawn ka poe toe.
14 Jair Manassen poika sai koko Argobin maakunnan Gessurin ja Makatin maan ääriin, ja kutsui Basanin oman nimensä jälkeen Jairin kyliksi, tähän päivään asti.
Manasseh miphun Jair ni Argob ram pueng Geshur kho Maakath kho totouh a la pouh hnukkhu, Sahnin totouh amamae a min a ceisak e lahoi Havvoth- Jair ram telah a kaw awh.
15 Mutta Makirille minä annoin Gileadin.
Gilead khopui teh Makhir miphunnaw ka poe toe.
16 Ja Rubenilaisille ja Gadilaisille annoin minä osan Gileadista, Arnonin ojaan asti, keskelle ojaa, kussa raja on, niin Jabbokin ojaan asti, jossa Ammonin lasten raja on,
Reuben miphun, Gad miphunnaw teh, Gilead khopui hoi Arnon palangpui, alungui totouh Arnon ram khori Arabah palang pui totouh hai thoseh.
17 Niin myös Araban kedon ja Jordanin ja rajamaat Kinneretistä niin kedon mereen asti, se on Suolainen meri, Pisgan vuoren alaisella puolella itää kohden.
Jordan palang teng Kinnereth hoi Sodom talî e kanîtholah kaawm e Arabah Pisgah khopui totouh e hai thoseh ka poe toe.
18 Ja minä käskin teitä sillä ajalla, ja sanoin: Herra teidän Jumalanne on antanut teille tämän maan omaksenne: menkäät aseinenne veljeinne Israelin lasten edellä, kaikki te, jotka väkevät olette sotaan menemään.
Hatnavah, kai ni, nangmae BAWIPA Cathut ni hete ram heh namamouh han roup na poe toe.
19 Paitsi emäntiänne, lapsianne ja myös karjaanne, (sillä minä tiedän teillä olevan paljo karjaa) antakaat niiden olla kaupungeissanne, jotka minä teille antanut olen,
Hatnavah tarankahawi e pueng ni puengcang a kâmahrawk awh teh, na hmaunawngha Isarel miphunnaw e a hmalah a cei awh han.
20 Siihenasti että Herra teidän veljennekin saattaa lepoon, niinkuin teidätkin, että hekin omistaisivatsen maan, jonka Herra teidän Jumalanne heille antava on tuolla puolella Jordania: sitte te palajatte kukin omaisuuteenne, jonka minä teille antanut olen.
Cathut ni nangmouh karoumcalah na o sak awh van e patetlah hmaunawnghanaw ka poe hoeh roukrak thoseh, Jordan palang namran e nangmae BAWIPA Cathut ni na poe e talai ahnimouh ni a la hoehnahlan totouh thoseh. Na yu na canaw, saringnaw ni hai kai ni na poe e khopuinaw dawk ao awh han. Nama koe saring moi ao e kai ni ka panue. Thaw ka cum torei kai ni na la poe e patetlah nangmouh pueng teh lengkaleng na coe han kamcu e talai koe lah bout na ban awh han telah nangmouh kai ni lawk na thui awh.
21 Ja minä käskin Josualle sillä ajalla, sanoen: sinun silmäs ovat nähneet kaikki, mitä Herra teidän Jumalanne näille kahdelle kuninkaalle on tehnyt, niin hän on myös tekevä kaikille valtakunnille, kuhunka sinä menet.
Hatnavah Joshua hai, na BAWIPA ni hete siangpahrang kahni touh dawk a sak e hno pueng hah nang ni khei na hmu toe. Hot patetlah BAWIPA ni na phanae kho ramnaw dawk a sak han.
22 Älkäät heitä peljätkö; sillä Herra teidän Jumalanne itse sotii teidän edestänne.
Nangmae Cathut ni nanfmouh koe lah kampangkhai dawkvah, ahnimanaw hah taket awh hanh.
23 Ja minä rukoilin Herraa siihen aikaan, sanoen:
Hatnavah Cathut koe ka kâhei e teh,
24 Herra, Heraa, sinä olet ruvennut ilmoittamaan palvelialles sinun kunnias ja sinun vahvan kätes; sillä kuka on Jumala taivaassa eli maassa, joka taitaa sinun tekos ja väkes perään tehdä?
Oe Bawipa Jehovah, na san kai koe lentoe e hai thoseh, thaonae kut hai thoseh, sak na kamtawng toe. Nang e thaonae na kamnue sak e patetlah kalvan hoi talai dawk bang patet e cathut ni maw a sak thai han.
25 Anna nyt minun mennä katsomaan sitä hyvää maata tuolla puolella Jordania, hyviä vuoria ja Libanonia.
Kai teh Jordan palang namran lah ka raka teh, kahawipoung e ram hoi Lebanon mon koehoi kamtawng teh kahawi e monnaw na hmawt sak haw telah ka kâhei nakunghai,
26 Mutta Herra vihastui minun päälleni teidän tähtenne, eikä kuullut minun rukoustani; mutta sanoi minulle: sinulla on kyllä, älä minulle siitä asiasta enempää puhu.
Cathut ni nangmouh kecu dawk kai koe a lungkhuek dawkvah, ka lawk hah na thai pouh hoeh. Cathut ni hai a khout toe. Hete hno hoi kâseng e lawk hah bout na dei pouh hanh lawih.
27 Astu Pisgan kukkulalle, ja nosta silmäs länteen päin, pohjaan päin, lounaan päin ja itään päin, ja katso silmilläs; sillä ei sinun pidä menemän tämän Jordanin ylitse.
Pisgah mon som dawkvah luen nateh, kanîtho, kanîloum, atung, aka lah kangvawi nateh ram hah khenhaw! Jordan tui rakat hanh.
28 Mutta käske Josualle ja vahvista häntä, ja rohkaise häntä; sillä hänen pitää menemän ylitse, tämän kansan edellä, ja pitää heille omistaman perinnöksi sen maan, jonka sinä näet.
Joshua hah lawk thui nateh, thapoe nateh ka bawm haw. Ahni ni hete miphun hmalah a cei vaiteh, na hmu e ram hah râw lah na pang sak han telah a ti.
29 Ja me olimme siinä laaksossa, joka on BetPeorin kohdalla.
Hottelah kaimouh teh Bethpeor namran lah kaawm e tanghling dawk ka o awh.
