5 Mooseksen 3
1 Ja me palasimme ja menimme Basanin tietä: niin Og Basanin kuningas läksi kaiken väkensä kanssa meitä vastaan sotimaan Edrein tykönä.
“Amalalu, ninia da gusudili asili, Ba: isia: ne sogega doaga: i. Hina bagade Oge amola ea fi dunu huluane da ea soge fisili, gadili mogodigili, Edelei moilai bai bagade gadenene ninima doagala: musa: misi.
2 Mutta Herra sanoi minulle: älä pelkää häntä; sillä minä olen antanut hänen sinun käsiis ja kaiken hänen väkensä ja hänen maansa, ja sinun pitää tekemän hänelle, niinkuin sinä teit Sihonille Amorilaisten kuninkaalle, joka Hesbonissa asui.
Be Hina Gode da nama amane sia: i, ‘Ema mae beda: ma. Na da Oge, ea dunu amola ea soge huluane dilima imunu. Dilia da A: moulaide hina bagade Saihone (e da Hesiabone soge ouligisu esalu) ema hou hamoi amo defele, amo Ogema hamoma.
3 Ja niin Herra meidän Jumalamme antoi kuningas Ogin Basanista meidän käsiimme, ynnä kaiken hänen väkensä kanssa, ja me löimme hänen siihenasti ettei hänelle yhtäkään jäänyt.
Hina Gode da hina bagade Oge amola ea dunu fi, ninima i dagoi. Amola, ninia da huluane medole legei dagoi.
4 Ja silloin me otimme kaikki hänen kaupunkinsa, ja ei ollut hänellä yhtään kaupunkia, jota emme häneltä ottaneet pois: kuusikymmentä kaupunkia, ja koko Argobin maakunnan, joka oli Ogin valtakunnassa Basanissa.
Ninia da moilai huluane lai dagoi - afae da hame fisi. Ninia da moilai60agoane lai dagoi. Ninia da Agobe soge (amoga Ba: isia: ne hina bagade Oge da ouligisu esalu) amo huluane lai dagoi.
5 Ja kaikki nämät kaupungit olivat vahvistetut korkeilla muureilla, porteilla ja teljillä, paitsi monta muuta kaupunkia, jotka olivat erinäiset maakylät,
Amo moilai huluane da gagili sali - dobea bagade amola logo ga: su gasa bagade amola ifa bagade da amo logo ga: su logo hamoi. Moilai fonobahadi bagohame amola da dobea hame dialu.
6 Jotka me kaikki maahan kukistimme, niinkuin me Sihonille Hesbonin kuninkaalle teimme: me hävitimme kaiken kaupungin miehet, vaimot ja myös lapset;
Ninia da Hesiabone hina bagade Saihone ema hamoi defele moilai huluane mugululi, dunu, uda amola mano, huluane medole lelegei dagoi.
7 Vaan kaikki eläimet, ja kaiken saaliin kaupungeista, otimme me meillemme.
Ninia da bulamagau huluane lai amola liligi huluane moilai amo ganodini dialu lai dagoi.
8 Ja niin me otimme siihen aikaan sen maan kahden Amorilaisten kuninkaan kädestä, sillä puolella Jordania, Arnonin ojasta niin Hermonin vuoreen asti.
Amo esoga, ninia da A: moulaide hina bagade dunu aduna amoga soge da Yodane Hano gusudili Anone Hano asili Hemone Goumi amoga doaga: le, amo soge huluane elama lai.
9 Sidonilaiset kutsuivat Hermonin Sirioniksi, mutta Amorilaiset kutsuivat sen Seniriksi,
(Saidouniane dunu da Hemone Goumi amoga Silione dio asula amola A: moulaide dunu da Sine sia: sa.)
10 Ja kaikki kaupungit lakialla, ja koko Gileadin, ja koko Basanin, Salkaan ja Edreiin asti, Ogin valtakunnassa Basanin kaupungit.
Ninia da Ba: isia: ne hina bagade Oge amo ea soge huluane lai dagoi. Moilai huluane fele da: iya dialu, Gilia: de soge, Ba: isia: ne soge amola soge huluane eso maba la: ididili asili, Sa: lega moilai amola Edelei moilai bai bagade amoga doaga: le, huluane lai dagoi.” Mousese da amane sia: i.
11 Sillä ainoastansa kuningas Og Basanissa oli jäänyt Refalaisista: katso, hänen vuoteensa, rautainen vuode, eikö se ole Ammonin lasten Rabbatissa? joka on yhdeksän kyynärää pitkä, ja neljä kyynärää lavia, miehen kyynärpään pituudelta.
(Hina bagade Oge da Lefa: ime fi ea dagosu dunu - eno hame ba: i. Ea bogosu gagili da gelega hamoi. Ea olei da 42 mida amola ba: de olei da gadenene 2 mida. Amo gagili da wali A: mone soge moilai bai bagade La: ba amo ganodini diala.)
12 Ja niin me siihen aikaan sen maan meillemme omistimme: Aroerista Arnonin ojan tyköä, ja puolen Gileadin mäkeä, ja sen kaupungit, annoin minä Rubenilaisille ja Gadilaisille.
Mousese da eno amane sia: i, “Ninia da amo soge lai dagoloba, na da soge amo da Aloua moilai, Anone Hano gadenene gadili dialu, Gilia: de agolo soge la: idi amola moilai huluane, amo Liubene fi amola Ga: de fi, ilima i.
13 Mutta mitä Gileadista jäi ja koko Basanin kanssa, joka kutsutaan Refalaisten maaksi.
Na da eno la: idi Gilia: de soge amola Ba: isia: ne soge, amo Mana: se fi la: ididili (Eso Mabe Ma: na: se) ilima i. Amo da Agobe soge bagade musa: hina bagade Oge da ouligi. (Ba: isia: ne soge da defele Lefa: ime soge ilia da sia: su.)”
14 Jair Manassen poika sai koko Argobin maakunnan Gessurin ja Makatin maan ääriin, ja kutsui Basanin oman nimensä jälkeen Jairin kyliksi, tähän päivään asti.
Mana: se fi dunu afae amo Ya: ie, e da Agobe soge bagade amo lai. Agobe soge da Ba: isia: ne soge amo ganodini asili Gesue amola Maga, amo soge ea la: idi olei amoga doaga: i. E da amo moilai huluane amoma hi dio asuli amola wali ilia Ya: ie moilai sia: sa.)
15 Mutta Makirille minä annoin Gileadin.
Mousese da eno amane sia: i, “Gilia: de soge amo na da Mana: se fi amo ea sosogo fi afae amo Ma: ige fi ilima i.
16 Ja Rubenilaisille ja Gadilaisille annoin minä osan Gileadista, Arnonin ojaan asti, keskelle ojaa, kussa raja on, niin Jabbokin ojaan asti, jossa Ammonin lasten raja on,
Amola na da soge ea olei da Gilia: de asili Anone Hano amoga doaga: i, amo soge na da Liubene fi amola Ga: de fi, ilima i. Hano dogoa da ilia ga (south) olei amola ga (north) olei da Ya: boge Hano (amo da A: monaide fi ilia la: idi olei amola)
17 Niin myös Araban kedon ja Jordanin ja rajamaat Kinneretistä niin kedon mereen asti, se on Suolainen meri, Pisgan vuoren alaisella puolella itää kohden.
Eso dabe la: idi ilia soge da asili Yodane Hano amoga doaga: i. Ea olei da ga Ga: lili Hano Wayabo asili Bogoi Hano Wayabo gano amola eso mabe olei da Bisiga Goumi.
18 Ja minä käskin teitä sillä ajalla, ja sanoin: Herra teidän Jumalanne on antanut teille tämän maan omaksenne: menkäät aseinenne veljeinne Israelin lasten edellä, kaikki te, jotka väkevät olette sotaan menemään.
Amo esoha na da ilima olelei, ‘Ninia Hina Gode da amo soge Yodane Hano eso maba la: idi dili gesowale fima: ne i dagoi. Amaiba: le, dilia gegesu dunuma ilia gegesu liligi momagema: mu. Ilia da eno Isala: ili fi ili soge gesowale fima: ne amo fidima: ne bisili masusa: asunasima: ma.
19 Paitsi emäntiänne, lapsianne ja myös karjaanne, (sillä minä tiedän teillä olevan paljo karjaa) antakaat niiden olla kaupungeissanne, jotka minä teille antanut olen,
Dilia uda amola mano amola bulamagau, (dilia da bulamagau bagohame gagusa, na dawa: ), ilia fawane da moilai na da dilima ilegei amo ganodini esalumu.
20 Siihenasti että Herra teidän veljennekin saattaa lepoon, niinkuin teidätkin, että hekin omistaisivatsen maan, jonka Herra teidän Jumalanne heille antava on tuolla puolella Jordania: sitte te palajatte kukin omaisuuteenne, jonka minä teille antanut olen.
Dilia da guiguda: olofoiwane esala. Amaiba: le, dilia Isala: ili diolalali noga: le fidima. Ilia da soge amo Hina Gode da ilima iaha, amo gesowale fi dagole, olofoiwane esalebeba: le fawane yolesima. Amasea, dilia da amo soge na da dilima ilegei amoga buhagima.’
21 Ja minä käskin Josualle sillä ajalla, sanoen: sinun silmäs ovat nähneet kaikki, mitä Herra teidän Jumalanne näille kahdelle kuninkaalle on tehnyt, niin hän on myös tekevä kaikille valtakunnille, kuhunka sinä menet.
Amalalu, na da Yosiuama amane sia: i, ‘Di da Hina Gode Ea hou hamoi amo hina bagade dunu aduna Saihone amola Oge elama, amo di da ba: i dagoi. Amola E da nowa dunu ea soge di da doagala: musa: ahoasea, amo defele ilima hamomu.
22 Älkäät heitä peljätkö; sillä Herra teidän Jumalanne itse sotii teidän edestänne.
Ilima mae beda: ma. Bai dia Hina Gode Hi da dia gegesu hamomu.”
23 Ja minä rukoilin Herraa siihen aikaan, sanoen:
Mousese da eno amane sia: i, “Amo esoha na da Godema ha: giwane amane sia: ne gadoi,
24 Herra, Heraa, sinä olet ruvennut ilmoittamaan palvelialles sinun kunnias ja sinun vahvan kätes; sillä kuka on Jumala taivaassa eli maassa, joka taitaa sinun tekos ja väkes perään tehdä?
‘Hina Bagade Gode! Na dawa: ! Di da gasa bagade hawa: hamomu galebe. Di da amo hawa: hamosu ea degabo fawane nama olelei. Eno ‘gode’ o a: silibu muagado o osobo bagadega esalebe da agoaiwane hou hamomu hamedei.
25 Anna nyt minun mennä katsomaan sitä hyvää maata tuolla puolella Jordania, hyviä vuoria ja Libanonia.
Hina Gode! Na da Yodane Hano degema: ne, logo doasima. Na da osobo noga: idafa na: iyadodili diala, goumi soge ida: iwane amola Lebanone Goumi, amo ba: mu hanai galebe.’
26 Mutta Herra vihastui minun päälleni teidän tähtenne, eikä kuullut minun rukoustani; mutta sanoi minulle: sinulla on kyllä, älä minulle siitä asiasta enempää puhu.
Be dilia hou dawa: beba: le, Hina Gode da nama ougi galu amola E da na sia: hame nabi. Be E da nama amane sia: i, ‘Dagoi! Amo bu mae sia: ma!
27 Astu Pisgan kukkulalle, ja nosta silmäs länteen päin, pohjaan päin, lounaan päin ja itään päin, ja katso silmilläs; sillä ei sinun pidä menemän tämän Jordanin ylitse.
Di Bisiga Goumiba: le heda: le, gadodafa leloma. Di la: idi ga (south), la: idi ga (north), eso mabe gusudili amola eso dabe guma: dini, ba: ma. Gebewane noga: le ba: ma. Bai di da Yodane Hano hamedafa degemu.
28 Mutta käske Josualle ja vahvista häntä, ja rohkaise häntä; sillä hänen pitää menemän ylitse, tämän kansan edellä, ja pitää heille omistaman perinnöksi sen maan, jonka sinä näet.
Di Yosiuama noga: le olelema. Ema gasa ima amola ea dogo denesima. Hi fawane da Isala: ili dunu bisili, dia waha ba: mu sogega gesowale fimusa: oule masunu.’
29 Ja me olimme siinä laaksossa, joka on BetPeorin kohdalla.
Amalalu, ninia da fago soge (Bedebio moilai amo ea la: ididili gala) amo ganodini esalu.”
