< 5 Mooseksen 27 >

1 Sitte Moses ja Israelin vanhimmat käskivät kansalle ja sanoivat: pitäkäät kaikki ne käskyt, jotka minä tänäpänä teille käsken.
Pea naʻe fekau ʻe Mōsese mo e kau mātuʻa ʻo ʻIsileli ki he kakai, ʻo pehē, “Tauhi ʻae ngaahi fekau kotoa pē ʻaia ʻoku ou fekau kiate kimoutolu he ʻaho ni.
2 Ja sinä päivänä, jona te menette Jordanin yli siihen maahan, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa, pitää sinun pystyttämän suuret kivet ja sivuuman ne kalkilla.
Pea ʻe hoko ʻo pehē, ʻi he ʻaho ko ia te mou ʻalu ai ki he kauvai ʻe taha ʻo Sioatani ki he fonua ʻaia ʻoku foaki kiate koe ʻe Sihova ko ho ʻOtua, te ke fokotuʻu ai ʻae ngaahi maka lahi maʻau, pea ke ʻaofi ʻaki ia ʻae lahe:
3 Ja kirjoita niihin kaikki nämät lain sanat, kuin tulet ylitse, ettäs tulisit sille maalle, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa, sille maalle joka rieskaa ja hunajaa vuotaa, niinkuin Herra isäis Jumala sanoi sinulle.
Pea te ke tohi ki ai ʻae ngaahi lea kotoa pē ʻoe fono ni, ʻoka hili hoʻo hoko ki he kauvai, koeʻuhi ke ke ʻalu ʻo hoko ki he fonua ʻaia ʻoku foaki ʻe Sihova ko ho ʻOtua, ko e fonua ʻoku mahutāfea ʻi he huʻahuhu mo e honi; ʻo hangē ko ia kuo talaʻofa kiate koe ʻe Sihova ko e ʻOtua ʻo hoʻo ngaahi tamai.
4 Kuin te siis menette Jordanin yli, niin pystyttäkäät ne kivet, joista minä tänäpänä käsken, Ebalin vuorella, ja sivutkaat ne kalkilla,
Ko ia ʻe hoko ʻo pehē, ʻi hoʻomou ʻalu ki he kauvai ʻe taha ʻo Sioatani, te mou fokotuʻu ʻae ngaahi maka ni, ʻo hangē ko ʻeku fekau kiate kimoutolu he ʻaho ni, ʻi he moʻunga ko Ipale, pea te ke ʻaofi ʻaki ia ʻae lahe.
5 Ja rakenna siinä Herralle sinun Jumalalles alttari kivistä, joihin ei sinun pidä rautaa satuttaman.
Pea te ke fokotuʻu ʻi ai ʻae feilaulauʻanga kia Sihova ko ho ʻOtua, ko e feilaulauʻanga maka: ʻoua naʻa ke hiki ki ai ha [toki ]ukamea.
6 Rakenna siellä alttari Herralle sinun Jumalalles kokonaisista kivistä, ja uhraa Herralle sinun Jumalalles polttouhria sen päällä.
Ke ke fokotuʻu ʻae feilaulauʻanga kia Sihova ko ho ʻOtua ʻaki ʻae ngaahi foʻi maka kotoa: pea te ke ʻatu ʻi ai ʻae ngaahi feilaulau tutu kia Sihova ko ho ʻOtua:
7 Uhraa myös kiitosuhria, ja syö siellä, ja ole iloinen Herran sinun Jumalas edessä.
Pea te ke ʻatu ai ʻae ngaahi feilaulau fakamelino, pea ke kai ʻi ai, pea ke fiefia ʻi he ʻao ʻo Sihova ko ho ʻOtua.
8 Ja kirjoita kaikki tämän lain sanat selkiästi ja ymmärtäväisesti niihin kiviin.
Pea te ke tohi ki he ngaahi maka ʻae ngaahi lea kotoa pē ʻoe fono ni ke ʻilongofua.”
9 Ja Moses ynnä pappein ja Leviläisten kanssa puhui kaikelle Israelin kansalle, sanoen: ota vaari ja kuule Israel. Tänäpänä sinä tuli Herran sinun Jumalas kansaksi,
Pea naʻe lea ʻa Mōsese mo e kau taulaʻeiki mo e kau Livai ki ʻIsileli kotoa pē, ʻo pehē, “ʻE ʻIsileli ke ke vakai, mo ke tokanga; kuo ke hoko he ʻaho ni ko e kakai ʻa Sihova ko ho ʻOtua.
10 Ettäs kuuliainen olisit Herran sinun Jumalas äänelle ja tekisit hänen käskyinsä ja säätyinsä jälkeen, jotka minä tänäpänä sinulle käsken.
Ko ia ke ke fai talangofua ai ki he leʻo ʻo Sihova ko ho ʻOtua, pea fai ki heʻene ngaahi fekau mo ʻene ngaahi tuʻutuʻuni, ʻaia ʻoku ou fekau kiate koe he ʻaho ni.”
11 Ja Moses käski kansalle sinä päivänä, ja sanoi:
Pea naʻe fekau ʻe Mōsese ki he kakai ʻi he ʻaho ko ia, ʻo pehē,
12 Nämät seisokaan Gerisimin vuorella, ja siunatkaan kansaa, kuin olette käyneet Jordanin ylitse: Simeon, Levi, Juuda, Isaskar, Joseph ja BenJamin.
“Ko kinautolu eni ʻe tuʻu ʻi he moʻunga ko Kelisimi ke tāpuakiʻi ʻae kakai, ʻi hoʻomou hoko atu ki he kauvai ʻe taha ʻo Sioatani; ko Simione, mo Livai, mo Siuta, mo ʻIsaka, mo Siosefa, mo Penisimani:
13 Ja nämät seisokaan Ebalin vuorella kiroomassa: Ruben, Gad, Asser, Sebulon, Dan ja Naphtali.
Pea ko kinautolu eni ʻe tuʻu ʻi he moʻunga ko Ipale ke fakamalaʻia; ko Lupeni, mo Kata, mo ʻAseli, mo Sepuloni, mo Tani, mo Nafitali.
14 Ja Leviläiset alkakaan ja sanokaan jokaiselle Israelissa korkialla äänellä:
Pea ʻe lea ʻae kau Livai, ʻo tala ʻaki ʻae leʻo lahi ki he kau tangata kotoa pē ʻo ʻIsileli,
15 Kirottu olkoon, joka tekee kaivetun tahi valetun epäjumalan kuvan Herralle kauhistukseksi, virkamiesten käsialaisen, ja pitää sen salaa, ja kaikki kansa vastatkaan ja sanokaan: amen.
‌ʻE malaʻia ʻae tangata ʻaia ʻoku ne ngaohi ha meʻa fakatātā kuo tā pe haka, ko e meʻa fakalielia kia Sihova, ko e ngāue ʻae nima ʻoe tufunga, pea ʻoku ne tuku ia ʻi he potu lilo. Pea ʻe tali ʻe he kakai kotoa pē ʻo pehē, ʻEmeni.
16 Kirottu olkoon, joka isänsä eli äitinsä ylönkatsoo, ja kaikki kansa sanokaan: amen.
Ke malaʻia ia ʻaia ʻoku ʻikai fakaʻapaʻapa ki heʻene tamai pe ki heʻene faʻē. Pea ʻe lea pehē ʻe he kakai kotoa pē, ʻEmeni.
17 Kirottu olkoon, joka lähimmäisensä rajan siirtää, ja kaikki kansa sanokaan: amen.
Ke malaʻia ia ʻoku ne hiki ʻae fakangata fonua ʻo hono kaungāʻapi. Pea ʻe pehē ʻe he kakai kotoa pē, ʻEmeni.
18 Kirottu olkoon, joka laskee sokian eksymään tiellä, ja kaikki kansa sanokaan: amen.
Ke malaʻia ia ʻaia ʻoku ne fakahēʻi ʻae kui mei he hala. Pea ʻe lea pehē ʻe he kakai kotoa pē, ʻEmeni.
19 Kirottu olkoon, joka muukalaisen, orvon ja lesken oikeuden vääntää, ja kaikki kansa sanokaan: amen.
Ke malaʻia ia ʻoku ne fakahalaʻi ʻae fakamaauʻi ʻoe muli, mo e tamai mate, mo e uitou. Pea ʻe lea pehē ʻe he kakai kotoa pē, ʻEmeni.
20 Kirottu olkoon, joka isänsä emännän tykönä makaa, että hän paljasti isänsä peitteen, ja kaikki kansa sanokaan: amen.
Ke malaʻia ia ʻoku mohe mo e uaifi ʻo ʻene tamai; he ʻoku ne fakatelefua ʻene tamai. Pea ʻe pehē ʻe he kakai kotoa pē, ʻEmeni.
21 Kirottu olkoon, joka johonkuhun eläimeen ryhtyy, ja kaikki kansa sanokaan: amen.
Ke malaʻia ia ʻoku mohe mo ha manu. Pea ʻe pehē ʻe he kakai kotoa pē, ʻEmeni.
22 Kirottu olkoon, joka sisarensa makaa, joka hänen isänsä eli äitinsä tytär on, ja kaikki kansa sanokaan: amen.
Ke malaʻia ia ʻoku mohe mo hono tuofefine, ko e ʻofefine ʻa ʻene tamai, pe ko e tama ʻa ʻene faʻē. Pea ʻe lea pehē ʻe he kakai kotoa pē, ʻEmeni.
23 Kirottu olkoon, joka anoppinsa makaa, ja kaikki kansa sanokaan: amen.
Ke malaʻia ia ʻoku mohe mo ʻene faʻē ʻi he fono. Pea ʻe pehē ʻe he kakai kotoa pē, ʻEmeni.
24 Kirottu olkoon, joka lähimmäisensä salaisesti lyö, ja kaikki kansa sanokaan: amen.
Ke malaʻia ia ʻoku ne taaʻi fakalilolilo ʻa hono kaungāʻapi. Pea ʻe pehē ʻe he kakai kotoa pē, ʻEmeni.
25 Kirottu olkoon, joka lahjoja ottaa, lyödäksensä viatointa verta, ja kaikki kansa sanokaan: amen.
Ke malaʻia ia ʻaia ʻoku ne toʻo ʻae totongi ke tāmateʻi ʻae tokotaha ʻoku angatonu. Pea ʻe pehē ʻe he kakai kotoa pē, ʻEmeni.
26 Kirottu olkoon, joka ei kaikkia näitä lain sanoja täytä, että hän niiden jälkeen tekis, ja kaikki kansa sanokaan: amen.
Ke malaʻia ia ʻaia ʻoku ʻikai te ne fakamoʻoni ʻae lea kotoa pē ʻoe fono ni ke fai ki ai. Pea ʻe lea pehē ʻe he kakai kotoa pē, ʻEmeni.

< 5 Mooseksen 27 >