5 Mooseksen 26
1 Kuin tulet siihen maahan jonka Herra sinun Jumalas sinulle perinnöksi antaa, ja sinä sen omistat, ja asut siinä,
BOEIPA na Pathen loh nang taengah rho la m'paek khohmuen te na kun thil tih na pang phoeikah kho na sak vaengah he tlam he om saeh.
2 Niin ota kaikkinaisista sinun maas kasvuista ensimäiset hedelmät, jotka maasta kasvavat, jotka Herra sinun Jumalas sinulle antaa, pane ne koriin, ja mene siihen siaan, jonka Herra sinun Jumalas valitsee nimensä asumasiaksi,
BOEIPA na Pathen loh nang m'paek na khohmuen lamkah diklai thaihtae boeih khuiah thaihcuek te lo lamtah khuen. Te vaengah vaihang dongah khueh lamtah a ming phuk thil ham BOEIPA na Pathen loh a coelh hmuen la cet.
3 Ja mene papin tykö, joka siihen aikaan on, ja sano hänelle: minä tunnustan tänäpänä Herran sinun Jumalas edessä, että minä olen tullut siihen maahan, jonka Herra meidän isillemme vannoi, meille antaaksensa.
Te phoeiah amah khohnin vaengkah khosoih la aka om te paan lamtah, “Mamih taengah paek hamla BOEIPA loh a pa rhoek taengah a toemngam sut khohmuen te ka kun thil coeng dongah tihnin ah BOEIPA na Pathen taengla ka puen coeng,” ti nah.
4 Ja pappi ottakoon korin kädestäs ja laskekaan sen maahan, Herran sinun Jumalas alttarin eteen.
Te vaengah na kut dongkah vaihang te khosoih loh doe saeh lamtah BOEIPA na Pathen kah hmueihtuk hmai ah tloeng saeh.
5 Niin lausu sinä, ja sano Herran sinun Jumalas edessä: minun raadollinen isäni oli Syrialainen, ja meni Egyptiin vähällä joukolla, ja oli siellä muukalainen, ja hän tuli siellä suureksi, väkeväksi ja monilukuiseksi kansaksi.
Te phoeiah doo lamtah BOEIPA na Pathen kah mikhmuh ah, “A pa Arammi te milh tih Egypt la a suntlak vaengah hlang sii la bakuep sut. Tedae pilnu boeiping neh namtu len la pahoi om coeng.
6 Mutta Egyptiläiset ahdistivat ja vaivasivat meitä, ja panivat kovan orjuuden meidän päällemme.
Tedae Egypt he kaimih soah thae uh. Kaimih he m'phaep uh tih kaimih soah thohtatnah neh mangkhak la n'nan uh.
7 Niin me huusimme Herran meidän isäimme Jumalan tykö, ja Herra kuuli meidän äänemme, ja katsoi meidän tuskaamme, työtämme ja ahdistustamme.
Te dongah a pa rhoek kah BOEIPA Pathen taengla ka pang uh. Kaimih ol te BOEIPA loh a yaak tih kaimih pum dongkah phacipphabaem, thakthaenah neh hnaemtaeknah te a hmuh.
8 Ja Herra vei meidät ulos Egyptistä voimallisella kädellä, ja ojennetulla käsivarrella, suurella peljästyksellä, merkeillä ja ihmeillä.
Te dongah BOEIPA loh tlungluen kut neh kaimih he Egypt lamkah ng'khuen. A ban te khaw rhimomnah neh mat a phuel tih miknoek neh kopoekrhai te a saii.
9 Ja johdatti meidät tähän paikkaan ja antoi meille tämän maan, maan, joka rieskaa ja hunajaa vuotaa.
Te phoeiah hekah hmuen la ng'khuen tih suktui neh khoitui aka long khohmuen he mamih m'paek.
10 Ja nyt katso, minä kannan tässä maan ensimäisiä hedelmiä, jonka sinä Herra minulle annoit. Ja niin pane ne Herran sinun Jumalas eteen, ja kumarra Herran sinun Jumalas edessä,
Tahae atah BOEIPA namah loh kai nan paek khohmuen thaihtae thaihcuek kang khuen coeng he,” ti nah lamtah BOEIPA na Pathen mikhmuh ah tloeng pah. Te phoeiah BOEIPA na Pathen kah a mikhmuh ah bakop pah.
11 Ja ole iloinen kaikesta hyvyydestä, minkä Herra sinun Jumalas sinulle antoi, ja sinun huoneelles: sinä ja Leviläinen ja muukalainen, joka sinun keskelläs on.
BOEIPA na Pathen loh nang m'paek a then cungkuem dongah namah imkhui neh namah khaw, namah khui kah Levi neh yinlai long khaw na kohoe sakuh.
12 Kuin olet koonnut kaikki kymmenykset sinun vuotes kasvusta kolmantena vuonna, joka on kymmenysten vuosi, niin anna Leviläisille, muukalaisille, orvoille ja leskille, että he söisivät sinun porteissas ja ravittaisiin,
A kum thum khuikah na cangvuei cangthaih parha pakhat boeih na paek te na khah coeng phoeiah kum khat kah parha pakhat te tah Levi, yinlai, cadah neh nuhmai taengah pae lamtah na vongka khuiah kodam la ca uh saeh.
13 Ja sano Herran sinun Jumalas edessä: minä olen tuonut huoneestani sen, mikä pyhitetty on, ja annoin Leviläisille, muukalaisille, orvoille ja leskille, kaiken sinun käskys jälkeen jonka olet minulle käskenyt: en minä harhaillut sinun käskyistäs, enkä niitä unhottanut.
Te vaengah BOEIPA na Pathen mikhmuh ah, “Na olpaek aka om boeih vanbangla Im lamkah buhcim te ka rhoe tih Levi neh yinlai khaw, cadah neh nuhmai taengah ka paek coeng. Na olpaek kai nan uen te ka poe pawt tih ka hnilh moenih.
14 En minä siitä ole syönyt minun surussani, enkä ottanut siitä saastaisuudesta, en myös niistä mitään antanut kuolleille: minä olen ollut Herran minun Jumalani äänelle kuuliainen, ja tehnyt kaiken sen jälkeen, minkä sinä minulle käskenyt olet.
Te lamkah te boethae la ka ca pawt tih te lamloh rhalawt la n'dom moenih. Te dongah te lamkah te a duek la ka paek moenih. Ka Pathen BOEIPA ol te ka ngai dongah kai nan uen te a cungkuem la ka saii.
15 Katsahda tänne pyhästä asumasiastas taivaasta, ja siunaa sinun kansaas Israelia ja maata, jonka sinä meille antanut olet, niinkuin sinä vannoit isillemme, maata, joka rieskaa ja hunajaa vuotaa.
Vaan na hmuencim khuirhung lamloh dan lamtah na pilnam Israel neh a pa rhoek taengkah na toemngam bangla kaimih taengah nan paek khohmuen suktui neh khoitui aka long khohmuen he yoethen pae lah,” ti nah.
16 Tänäpänä Herra sinun Jumalas käskee sinua tekemään näiden säätyin ja oikeutten jälkeen, niin ettäs pidät ne ja teet niiden jälkeen kaikesta sydämestäs ja kaikesta sielustas.
He rhoek kah oltlueh neh laitloeknah he tahae khohnin ah na vai ham ni BOEIPA na Pathen loh nang ng'uen. Te dongah ngaithuen lamtah na thinko boeih, na hinglu boeih nen khaw vai.
17 Herran edessä olet sinä sen luvannut tänäpänä, että hän pitää oleman sinun Jumalas, ja sinä tahdot vaeltaa hänen teissänsä, ja pitää hänen säätynsä, käskynsä ja oikeutensa, ja olla kuuliainen hänen äänellensä.
Tihnin ah BOEIPA loh nang taengah Pathen la a om ham neh a longpuei ah pongpa ham khaw, a oltlueh, a olpaek neh a laitloeknah ngaithuen ham neh a ol hnatun ham khaw na thui ni.
18 Ja Herra on sinulle tänäpänä luvannut, että sinun pitää oleman hänen kansansa, niinkuin hän sinulle on puhunut, että sinun pitää kaikki hänen käskynsä pitämän.
Nang taengkah a thui vanbangla tihnin ah amah kah pilnam lungthen la om sak ham neh a olpaek rhoek te boeih ngaithuen sak ham,
19 Ja hän korottaa sinua kaikkein kansain ylitse, minkä hän tekee ylistykseksi, kiitokseksi ja kunniaksi, ettäs olisit Herralle sinun Jumalalles pyhä kansa, niinkuin hän sanonut on.
Koehnah, ming then neh boeimang dongah khaw a saii namtom rhoek boeih soah a sang la khueh ham khaw, a thui bangla BOEIPA na Pathen kah pilnam cim la om sak ham BOEIPA loh nang n'ti nah coeng.
