5 Mooseksen 2
1 Silloin me palasimme ja matkustimme korpeen Punaisen meren tietä, niinkuin Herra minulle sanonut oli, ja vaelsimme Seirin vuorta ympäri kauvan aikaa.
Eka ne wachako wuoth kwangʼado thim kwachomo Nam Makwar mana kaka Jehova Nyasaye nochika. Kuom kinde mangʼeny ne wadigni e piny gode mag Seir.
2 Ja Herra puhui minulle, sanoen:
Eka Jehova Nyasaye ne owachona niya,
3 Jo te olette kyllä vaeltaneet tätä vuorta ympäri, palatkaat pohjoiseen päin.
“Usedigni bangʼ kinde mangʼeny kulwororu e pinyni, omiyo wuothuru kuchomo yor nyandwat.
4 Ja käski kansalle, sanoen: teidän pitää vaeltaman teidän veljenne Esaun lasten rajain ylitse, jotka Seirissä asuvat, ja he pelkäävät teitä; mutta karttakaat teitänne sangen visusti.
Nyis ji wechegi kiwachonegi ni, ‘Uchiegni kalo e piny joweteu ma nyikwa Esau modak Seir. Gibiro bedo gi kibaji nikech un, to beduru motangʼ.
5 Älkäät alkako sotaa heitä vastaan; sillä en minä anna teille jalankaan leveyttä heidän maastansa; sillä Esaun lapsille olen minä antanut Seirin vuoren perimiseksi.
Kik udwar kodgi lweny nimar ok anamiu pinygi kata mana kama uketo e tiendu kende. Asemiyo Esau pinje mag gode man Seir kaka girkeni mare.
6 Rahalla pitää teidän heiltä ruuan ostaman, jonka te syötte, niin myös veden pitää teidän heiltä rahalla ostaman, jota te juotte:
Ubiro chulogi fedha kuom chiemo ma uchamo kod pi ma umodho.’”
7 Sillä Herra sinun Jumalas on siunannut sinun, kaikissa sinun kättes töissä, hän tietää sinun matkustukses tässä suuressa korvessa. Jo neljäkymmentä ajastaikaa on Herra sinun Jumalas ollut sinun kanssas, niin ettei sinulta mitäkään ole puuttunut.
Jehova Nyasaye ma Nyasachu osegwedho tich lwetu. Oseritou ka uwuotho e thim malichni kendo kuom higni piero angʼwen-gi duto Jehova Nyasaye ma Nyasachu osebedo kodu mi ok uchando gimoro.
8 Kuin me veljemme Esaun lasten tyköä vaeltaneet olimme, jotka Seirin vuorella asuivat, sitä kedon tietä Elatista ja Etseongeberistä, niin palasimme me, ja menimme Moabin korven tietä.
Eka ne wakalo Seir kama jowetewa ma nyikwa Esau nodakie. Bangʼe ne waa Araba kwachomo Elath kod Ezion Geber mi wawuotho kwachomo thim Moab.
9 Ja Herra sanoi minulle: älä vahingoitse Moabilaisia, älä myös sekoita itsiäs sotaan heidän kanssansa; silä en minä anna sinulle mitäkään hänen maastansa perimiseksi; sillä Lotin lapsille olen minä antanut Arin perimiseksi.
Eka Jehova Nyasaye ne owachona niya, “Kik umonj jo-Moab kata kwinyogi mondo gitug lweny kodu, nimar ok anamiu dir pinygi moro amora. Kanyo asemiyo joka Ar ma nyikwa Lut kaka girkeni margi.”
10 Emiläiset ovat muinen sillä paikalla asuneet, jotka olivat suuri, väkevä ja pitkä kansa, niinkuin Enakilaiset;
(Jo-Emi osebedo ka odak kanyo, ma gin joma rateke, mangʼeny kendo ma roboche mana ka jo-Anak.
11 He luultiin myös Refalaisiksi, niinkuin Enakilaiset, ja Moabilaiset kutsuivat heitä Emiläisiksi.
Jo-Emi kod jo-Anak ji ne luongogiga ni jo-Refai, to jo-Moab to ne luongogi ni jo-Emi.
12 Asuivat myös muinen Horilaiset Seirissä, ja Esaun lapset ajoivat pois ja hukuttivat ne edestänsä, ja asuivat heidän siassansa: niinkuin Israel teki perintömaassansa, jonka Herra heille antoi.
Chon jo-Hori nodak e piny Seir, to nyikwa Esau noriembogi oko. Negitieko jo-Hori mane ni kanyo mi gidak kuondegi mana kaka jo-Israel notimo e piny mane Jehova Nyasaye omiyogi kaka girkeni.)
13 Niin nouskaat nyt, ja matkustakaat Saredin ojan ylitse. Ja me vaelsimme Saredin ojan ylitse.
Kendo Jehova Nyasaye nowacho niya, “Koro chungi mondo ingʼad Holo mar Zered.” Omiyo ne wangʼado holono.
14 Vaan aika, kuin me matkustimme KadesBarneasta, siihen asti kuin me tulimme Saredin ojan ylitse, oli kahdeksan vuotta neljättäkymmentä, siihenasti kuin kaikki sotamiehet leirissä olivat hukkuneet, niinkuin Herra heille vannonut oli.
E kinde mane wawuok Kadesh Barnea nyaka wangʼado Holo mar Zered nokawowa higni piero adek gaboro. E kindeno tiengʼ mar jolweny duto notho e kambi, mana kaka Jehova Nyasaye ne osesingorenegi.
15 Sillä Herran käsi oli heitä vastaan, hukuttamaan heitä leirissä, siihenasti kuin hän peräti lopetti heidät.
Lwet Jehova Nyasaye ne mon kodgi nyaka ne otiekogi duto e kambi.
16 Kuin kaikki sotamiehet olivat loppuneet ja kuolleet kansan seasta,
Kane joma odongʼ ma jolweny osetho,
17 Puhui Herra minulle, ja sanoi:
Jehova Nyasaye ne owachona niya,
18 Tänäpänä pitää sinun matkustaman Moabin rajain yli, lähellä Aria.
“Kawuononi ubiro kalo e gwenge mag Moab manie piny Ar.
19 Ja kuin lähestyt Ammonin lapsia, älä heitä vahingoitse, älä myös sekoita itsiäs sotaan heidän kanssansa; sillä en minä anna sinulle Ammonin lasten maata perimiseksi; vaan Lotin lapsille olen minä sen antanut perimiseksi.
Ka ubiro ir jo-Amon, to kik uchandgi kata dwaro tugo kodgi lweny, nimar ok anamiu gimoro amora e piny jo-Amon. Asechiwe kaka girkeni ne nyikwa Lut.”
20 Se on myös luettu Refalaisten maaksi; sillä Refalaiset ovat muinen siinä asuneet. Ja Ammonilaiset kutsuvat heidät Samsumilaisiksi.
(Pinyno bende ne okwan kaka piny jo-Refai mane osebedo kodak kuno, to jo-Amon to ne luongogi ni jo-Zamzumi.
21 Sillä he olivat suuri, väkevä ja pitkä kansa, niinkuin Enakilaiset. Ja Herra hävitti heitä heidän edestänsä, niin että he ajoivat heidät ulos, ja asuivat heidän siassansa.
Gin oganda marateke, mangʼeny kendo ma roboche mana ka jo-Anak. Jehova Nyasaye ne otiekogi e nyim jo-Amon, mane oriembogi mi gidak kuondegigo.
22 Niinkuin hän oli tehnyt Esaun lapsille Seirin vuorella asuvaisille, hävittäissänsä Horilaiset heidän edestänsä, niin että he ovat heidät ajaneet ulos, ja asuneet heidän siassansa tähän päivään asti.
Jehova Nyasaye ne osetimo mano ne nyikwa Esau, mane odak Seir, e kinde mane otieko jo-Hori ka gineno. Negiriembogi oko kendo gidak kanyo nyaka chil kawuono.
23 Availaiset asuivat maakylissä Gatsaan asti; mutta Kaphtorilaiset läksivät Kaphtorista ja hävittivät ne, ja asuivat heidän siassansa.
To jo-Kaftor mane oa Kaftor noriembo jo-Avi mabor nyaka e gwenge mag Gaza, mi koro gidak kanyo.)
24 Nouskaat ja lähtekäät, ja matkustakaat Arnonin ojan ylitse: katso, minä annoin sinun käsiis Sihonin Amorilaisten kuninkaan Hesbonissa, mainensa, rupee siis omistamaan, ja sotimaan häntä vastaan.
“Koro ikreuru kendo ukadh holo mar Arnon. Neuru, asechiwo e lwetu Sihon ja-Amor ma ruodh Heshbon kod pinye. Chakuru kedo kodgi mondo ukawe.
25 Tänäpänä minä alan tuottamaan kaiken kansan päälle koko taivaan alla pelvon ja vapisemisen sinun edessäs, niin että he, sanoman sinusta kuultuansa, pitää värisemän, ja surulliset oleman sinun edessäs.
Kochakore odiechiengni abiro kelo luoro kod kibaji ne ogendini duto modak e piny. E kinde ma giniwinjie humbu, gibiro kirni kendo kihondko biro makogi.”
26 Niin minä lähetin sanansaattajat Kedemotin korvesta Sihonille Hesbonin kuninkaalle rauhallisilla sanoilla, sanoen:
Koa e thim mar Kedemoth, ne aoro joote ne Sihon ma ruodh Heshbon kakwaye mondo kwe obedie kawachone niya,
27 Minä tahdon vaeltaa sinun maakuntais lävitse, ja niinkuin tie antaa, niin minä vaellan: en minä oikialle puolelle enkä vasemmalle poikkee.
“Yienwauru wakal e pinyu nikech wabiro luwo yo tir kendo ok wanabar e bat korachwich kata koracham.
28 Ruokaa pitää sinun rahan edestä antaman minulle syödä, ja vettä rahan edestä juoda: minä käyn vaivoin joudukkaasti sen lävitse,
Yie iusnwa chiemo mwachamo kod pi mwamodho nikech nengogi romre gi fedha, kendo iwewa aweya wakadhi kwawuotho gi tiendwa,
29 Niinkuin Esaun lapset, jotka Seirissä asuvat, minulle tehneet ovat, ja Moabilaiset, jotka Arissa asuvat, siihenasti että minä tulen Jordanin ylitse, siihen maahan, jonka Herra meidän Jumalamme antaa meille.
mana kaka nyikwa Esau mane odak Seir kod jo-Moab modak Ar ne jotimonwa, negiweyo wangʼado Jordan miwadonjo e piny ma Jehova Nyasaye ma Nyasachwa miyowa.”
30 Vaan ei Sihon Hesbonin kuningas tahtonut meidän antaa vaeltaa sen lävitse; sillä Herra sinun Jumalas kovetti hänen mielensä ja paadutti hänen sydämensä, että Herra tahtoi antaa hänen sinun käsiis, niinkuin tänäpäivänä on.
To Sihon ruodh Heshbon ne otamowa kadho e pinygi nimar Jehova Nyasaye ma Nyasachwa nosemiye wich teko, kendo chunye odoko matek mondo ochiwe e lwetu mana kaka osetimo.
31 Ja Herra sanoi minulle: katso, minä olen ruvennut antamaan Sihonin kuninkaan ja hänen maansa sinun etees: rupee omistamaan ja perintönäs pitämään hänen maatansa.
Jehova Nyasaye nowachona niya, “Neuru, koro achiwo Sihon kod pinye e lwetu, koro monjeuru mondo ukaw pinyeno.”
32 Ja Sihon läksi sotimaan meitä vastaan, hän ja kaikki hänen väkensä Jaksassa.
Kane Sihon kod jolwenje duto nobiro mondo ochak kodwa lweny e piny Jahaz,
33 Mutta Herra meidän Jumalamme antoi hänen meidän eteemme, ja me löimme hänen ja hänen lapsensa ja kaikki hänen väkensä.
Jehova Nyasaye ma Nyasachwa nochiwe e lwetwa kendo ne watieke gi nyithinde kod jolwenje duto.
34 Ja me otimme silloin kaikki hänen kaupunkinsa, ja hukutimme kaikki kaupungit, miehet ja vaimot ja lapset, niin ettemme yhtäkään jättäneet,
E kindeno ne wakawo mieche duto, mi wanego, chwo, mon kod nyithindo duto, kendo onge ngʼama ne waweyo kangima.
35 Paitsi eläimiä jotka me meillemme otimme, ja kaupunkein saaliin, jotka me voitimme,
To jamni kod gik moyaki mane oa e miechgi mane wakawo ne wadhi godo.
36 Hamasta Aroerista Arnonin ojan reunalla, ja siitä kaupungista ojan vieressä, niin Gileadiin asti. Ei yhtäkään kaupunkia ollut, joka taisi olla meitä väkevämpi: Herra meidän Jumalamme antoi kaikki meidän allemme.
Onge dala mane nyalo sirowa e lweny chakre Aroer, e dho holo mar Arnon kod dala manie holo hie nyaka chop Gilead kendo onge kata mana dala achiel mane ok wanyal kawo. Jehova Nyasaye ma Nyasachwa nochiwogi duto e lwetwa.
37 Vaan Ammonin lasten maahan et sinä tullut, etkä mihinkään, joka oli Jabbokin ojan tykönä, eikä niihin kaupunkeihin vuorella, taikka johonkuhun muuhun, josta Herra meidän Jumalamme meitä kieltänyt on.
To kaluwore gi chik Jehova Nyasaye ma Nyasachwa, ne ok ukawo piny jo-Amon moro amora kata mana piny mokiewo gi Jabok kata mago molworo dalane manie gode.
