< 5 Mooseksen 18 >
1 Papilla, Leviläisillä ja kaikella Levin sukukunnalla ei pidä osaa eli perintöä Israelissa oleman. Herran uhria ja hänen perintöänsä pitää heidän syömän.
The priests, the Levites, and all the tribe of Levi, shall have no portion nor inheritance with Israel: the fire-offerings of the Lord, and his inheritance shall they consume.
2 Sentähden ei pidä hänellä perimistä oleman veljeinsä keskellä; sillä Herra on hänen perimisensä, niinkuin hän on hänelle sanonut.
But any inheritance shall he not have among his brethren: the Lord is his inheritance, as he hath spoken unto him.
3 Ja tämä on pappein oikeus kansalta ja niiltä, jotka uhraavat härjän tahi lampaan: Papille annettakaan lapa, leukaluut ja sisällykset,
And this shall be the priests' due from the people, from them that slay an animal, whether it be ox or lamb: then shall each one give unto the priest the shoulder, and the two cheeks, and the maw.
4 Ja uutisen jyvistäs, viinastas, öljystäs, ja liemenet lampaistas pitää sinun antaman hänelle.
The first-fruit of thy corn, of thy wine, and of thy oil, and the first shearing of thy sheep, shalt thou give him.
5 Sillä Herra sinun Jumalas on hänen valinnut kaikista sinun sukukunnistas, seisomaan ja palvelemaan Herran nimeen, hän ja hänen poikansa jokapäivä.
For him the Lord thy God hath chosen out of all thy tribes, to stand to minister in the name of the Lord, he and his sons all the days.
6 Koska Leviläinen tulee jostakusta sinun portistas, koko Israelista, kussa hän vieras on, ja hän tulee kaikesta sielunsa himosta siihen paikkaan, jonka Herra valinnut on;
And if the Levite come from any one of thy gates out of all Israel, where he sojourneth, and come with all the longing of his soul unto the place which the Lord will choose:
7 Niin palvelkaan hän Herran Jumalansa nimeen, niinkuin kaikki muutkin Leviläiset hänen veljensä, jotka siellä seisovat Herran edessä.
Then can he minister in the name of the Lord his God, like all his brethren the Levites, who stand there before the Lord.
8 Ja heidän pitää yhden verran osaa saaman syödäksensä, paitsi sitä mitä hänellä on vanhempainsa myydestä hyvyydestä.
They shall have like portions to eat, besides that which cometh of the sale of his patrimony.
9 Koskas tulet siihen maahan, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa, niin älä opi tekemään sen kansan kauhistusten jälkeen.
When thou comest into the land which the Lord thy God giveth thee, thou shalt not learn to do after the abominations of those nations.
10 Ei yksikään pidä sinun seassas löyttämän, joka poikansa eli tyttärensä käyttää tulessa, eli joka on ennustaja, päivän valitsija, tietäjä, tahi velho,
There shall not be found among thee any one who causeth his son or his daughter to pass through the fire, one who useth divination, one who is an observer of times, or an enchanter, or a conjurer.
11 Tahi lumooja, tahi noita, tahi merkkein tulkitsija, tahi joka kuolleita kysyy.
Or a charmer, or a consulter with familiar spirits, or a wizard, or who inquireth of the dead.
12 Sillä joka senkaltaisia tekee, on Herralle kauhistus, ja senkaltaisten kauhistusten tähden ajaa Herra sinun Jumalas heidät ulos sinun edestäs.
For an abomination unto the Lord are all that do these things; and on account of these abominations the Lord thy God doth drive them out from before thee.
13 Sinun pitää oleman vakaa Herran sinun Jumalas edessä.
Perfect shalt thou be with the Lord thy God.
14 Sillä nämät kansat, joiden maan sinä omistat, kuulevat päivän valitsioita ja ennustajia: mutta sinulle ei ole niin Herra sinun Jumalas sallinut.
For these nations, which thou art about to dispossess, hearken unto observers of times, and unto diviners; but as for thee, the Lord thy God hath not assigned the like unto thee.
15 Vaan Prophetan sinun seastas, sinun veljistäs, minun kaltaiseni, herättää sinulle Herra sinun Jumalas: häntä kuulkaat.
A prophet from the midst of thee, of thy brethren, like unto me, will the Lord thy God raise up unto thee; unto him shall ye hearken:
16 Kaiken se jälkeen kuin sinä anoit Herralta sinun Jumalaltas Horebissa kokouksen päivänä, sanoen: en minä voi enää kuulla Herran minun Jumalani ääntä, enkä silleen voi suurta tulta nähdä, etten minä kuolisi,
According to all that thou didst desire of the Lord thy God at Horeb on the day of the assembly, saying, I wish no more to hear the voice of the Lord my God, and this great fire I wish not to see again, that I die not.
17 Ja Herra sanoi minulle: he ovat oikein puhuneet,
And the Lord said unto me, They have done well in what they have spoken.
18 Minä herätän heille Prophetan heidän veljistänsä niinkuin sinä olet, ja minä panen minun sanani hänen suuhunsa: hän puhuu heille kaikkia mitä minä hänelle käsken.
A prophet will I raise up unto them from among their brethren, like unto thee; and I will put my words in his mouth; and he shall speak unto them all that I may command him.
19 Ja tapahtuu, että joka ei minun sanaani kuule, jonka hän minun nimeeni puhuu, häneltä minä sen vaadin.
And it shall come to pass, that if there be a man who will not hearken unto my words which he shall speak in my name, I myself will require it of him.
20 Mutta jos joku propheta ylpeydestä puhuu minun nimeeni sitä mitä en minä hänen käskenyt puhua, ja se joka puhuu muiden jumalain nimeen, sen prophetan pitä kuoleman.
But the prophet, who may presume to speak a word in my name, which I have not commanded him to speak, or who may speak in the name of other Gods even that prophet shall die.
21 Jos sanot sydämessäs: kuinka me tiedämme, mitä sanoja ei Herra ole puhunut?
And if thou shouldst say in thy heart, How shall we know the word which the Lord hath not spoken?
22 Kuin propheta puhuu Herran nimeen, ja ei siitä mitään ole, eikä niin tapahdu, niin ne ovat ne sanat, joita ei Herra ole puhunut: se propheta on sen puhunut ylpeydestänsä, älä pelkää häntä.
That which the prophet speaketh in the name of the Lord, and the thing do not happen and come not to pass— this is the word which the Lord hath not spoken; in presumption hath the prophet spoken it; thou shalt not be afraid of him.