Danielin 8

1 Kolmantena kuningas Belsatsarin valtakunnan vuotena näin minä Daniel näyn sen jälkeen, joka minulle ensin näkynyt oli.

E higa mar adek mar loch mar ruoth Belshazar, an Daniel, naneno fweny, bangʼ fweny mane aseneno mokwongo.

2 Mutta kuin minä näyn näin, olin minä Susanin linnassa Elamin maalla; ja minä näin näyssäni olevani Ulain virran tykönä.

E fwenynano ne aneno ka an e ohinga mar rito dala mar Susa e gwengʼ mar Elam kendo ka an e bath aora mar Ulai.

3 Ja minä nostin silmäni ja näin, ja katso, oinas seisoi virran tykönä, jolla oli kaksi korkiaa sarvea, toinen korkiampi kuin toinen, ja korkiampi puhkesi jälistä ulos.

Natingʼo wangʼa mi aneno im moro man-gi tunge ariyo, kuchungʼ e bath aora kendo tungene ne boyo. Achiel kuom tungenego ne bor moloyo mano mane otwi achien.

4 Sitte minä näin oinaan puskevan sarvillansa länteen päin, pohjaan päin ja etelään päin, ja ei yksikään peto taitanut seisoa hänen edessänsä, eikä hänen käsistänsä pelastettaa, vaan hän teki, mitä hän tahtoi ja tuli suureksi.

Naketo wangʼa ka aneno kaka imno ringo kochomo yo podho chiengʼ, gi yo nyandwat kod yo milambo. Onge le moro amora mane nyalo sire, kata mane nyalo resore kuom tekone. Notimo kaka en ema ohero, kendo nodoko rahuma.

5 Ja kuin minä näistä otin vaarin, katso, niin tuli kauris koko maan päälle, niin ettei hän sattunut maahan, ja kauriilla oli jalo sarvi silmäinsä välillä.

Kane oyudo pod aparo tiend wachni, to apoya nono nywok moro man-gi tunge mabitho motwi e kind wengene nobiro koa yo podho chiengʼ kowuotho e piny ngima ma tiendene ok nyon lowo.

6 Ja hän tuli hamaan kaksisarvisen oinaan tykö, jonka minä seisovan näin virran tykönä. Ja hän juoksi vihoissansa väkevästi hänen tykönsä.

Nobiro kochomo im man-gi tunge ariyo mane aseneno kochungʼ e bath aora, kendo nochome gi ngʼwech tir ka en gi mirima mager.

7 Ja minä näin, että hän tuli tuimasti oinaan tykö, ja julmistui hänen päällensä ja puski oinasta ja särki hänen molemmat sarvensa. Ja oinaalla ei ollut voimaa seisoa hänen edessänsä, vaan hän heitti hänet maahan ja tallasi hänet. Ja ei kenkään taitanut oinasta hänen käsistänsä pelastaa.

Nanene komonjo im gi tekre duto, kendo nochwoye momuko tungene duto ariyo. Im ne onge teko ma dimi ochungʼ e nyime kendo nywogno nogoye piny e lowo monyone piny, to onge ngʼama ne nyalo reso im mi gol e tekone.

8 Ja kauris tuli sangen suureksi ja kuin hän väkevämmäksi tullut oli, lohaistiin suuri sarvi, ja sen siaan kasvoi neljä kaunista jälleen neljää taivaan tuulta kohden.

Nywogno nomedo bedo gi teko, to kata obedo ni ne en ratego kamano, to tunge maduongʼno notur mi tunge angʼwen mamoko notwi kanyo kamoro ka moro siemo tunge angʼwen mag polo.

9 Ja yhdestä niistä kasvoi yksi vähä sarvi: Se tuli sangen suureksi etelään päin, itään päin ja ihanaisen maan puoleen.

Bangʼe tungʼ moro nochako otwi koa kuom tunge angʼwen-go, nochako kotin to bangʼe achien nodongo ka en gi teko kochomo yo milambo gi yo wuok chiengʼ kod yo Piny Maber mar Israel.

10 Ja se kasvoi taivaan sotajoukkoon asti ja heitti monikahdat sotajoukosta ja tähdeistä maahan ja tallasi ne.

Tekone nomedore mochopo nyaka e kor polo, kendo nowito sulwe moko e piny mi onyonogi.

11 Ja se tuli suureksi sotajoukon päämieheen asti ja otti häneltä pois jokapäiväisen uhrin ja hävitti hänen pyhänsä huoneen.

Nopiem gi jatend ogendini mag polo, nomiyo misengini mane itimone jatelono orumo kendo kare maler mar lemo bende nokethi.

12 Vaan senkaltainen voima oli hänelle annettu jokapäiväistä uhria vastaan synnin tähden, että hän totuuden maahan löis. Ja hän tekee sen ja menestyy.

Nikech ngʼanyone, oganda mar joler kod misengni mitimo pile ka pile noket e lwete. Gimoro amora mane otimo ne odhi maber, kendo adiera nojwangʼ.

13 Mutta minä kuulin yhden pyhän puhuvan. Ja se pyhä sanoi yhdelle ja puhui: Kuinka kauvan senkaltainen näky jokapäiväisistä uhreista viipymän pitää ja synnistä, jonka tähden tämä hävitys tapahtuu, että sekä pyhä ja sotajoukko tallataan?

Eka nawinjo malaika moro kapenjo malaika wadgi niya, “Biro kawo kinde marom nadi mondo fwenyni ochop kare; ma en fweny man kuom misengini mitimo pile ka pile, gi ngʼanyo makelo kethruok, gi ketho kama ler mar lemo kod nyono oganda mar Jehova Nyasaye piny?”

14 Ja hän vastasi minua: Aamusta ehtoosen asti kaksituhatta ja kolmesataa päivää, niin pyhä jälleen vihitään.

Nowachona niya, “Fwenyno biro kawo ndalo alufu ariyo mia adek odiechiengʼ gotieno; eka kama ler mar lemo nopwodhi kendo.”

15 Ja kuin minä Daniel sen näyn näin ja olisin mielelläni ymmärtänyt, katso, niin seisoi minun edessäni niinkuin miehen muotoinen.

An, Daniel, kane oyudo pod aparo kuom wachni kendo angʼe tiende, napo kaneno gima chalo gi dhano kochungʼ e nyima.

16 Ja minä kuulin Ulain keskellä ihmisen äänen, joka huusi ja sanoi: Gabriel, selitä hänelle tämä näky, että hän ymmärtäis.

Eka nawinjo ngʼato kaluongo koa yo aora Ulai niya, “Gabriel, nyis ngʼatni tiend fweny mosenenono.”

17 Ja hän tuli juuri liki minua, mutta minä hämmästyin, kuin hän tuli, ja lankesin kasvoilleni. Ja hän sanoi minuUe: Ota vaari, ihmisen poika, sillä tämä näky ajallansa täytetään.

Kane osudo but kama ne achungʼe, luoro nomaka mine apodho piny auma. To nowachona niya, “Wuod dhano, bed gi ngʼeyo ni fweny misenenoni wuoyo kuom ndalo giko.”

18 Ja kuin hän minun kanssani puhui, putosin minä näännyksiin maahan kasvoilleni. Ja hän rupesi minuun, ja nosti minut seisoalle.

Kane pod owuoyo koda ka akulo wiya piny, nindo matut notera. Eka nomula mi ochunga malo.

19 Ja sanoi: katso, minä tahdon sinulle osoittaa, kuinka viimeisen vihan aikana käypä on, sillä lopulla on hänen määrätty aikansa.

Nowacho ni: “Adwaro nyisi gigo mabiro timore e kinde mag masiche, nikech fweny mosenyisini nyiso gik mabiro timore e ndalo giko.

20 Kaksisarvinen oinas, jonkas näit, ovat Median ja Persian kuninkaat.

Im matunge ariyo mane inenono ochungʼ kar ruodhi mag Media gi Pasia.

21 Mutta karvainen kauris on Grekan maan kuningas, ja se suuri sarvi hänen silmäinsä välillä on se ensimäinen kuningas.

Nywok moyugnono en ruodh jo-Yunani, to tung marangʼongo manie pat wangʼe e ruoth mokwongo.

22 Mutta että neljä nousivat sen sarven siaan, kuin se särjetty oli, ennustaa, että neljä valtakuntaa siitä kansasta tulee, vaan ei niin väkevää kuin hän oli.

Tunge angʼwen mane okaw kar mano mane omuk oko ochungʼ kar pinjeruodhi angʼwen mabiro chakore e pinye to ok bi bedo gi teko marom gi mare.

23 Näiden valtakuntain jälkeen, kuin pahointekiät vallan saaneet ovat, nousee häpeemätön kuningas ja kavala tapauksissa.

“E kinde ma lochgi chiegni rumo, jongʼanyo notim timbe maricho mogik, ruoth moro nobi ma wangʼe tek kendo matimo gik maricho.

24 Se on voimallinen, mutta ei väkensä kautta. Hän hävittää ihmeellisesti ja menestyy ja toimittaa. Hän hukuttaa väkevät ja pyhän kansan.

Nodok maratego ahinya, to ok gi tekre owuon. Enokel kethruok maduongʼ kendo enolochi e gimoro amora motimo. Enotiek joma roteke kod jomaler.

25 Ja hänen kavaluutensa kautta menestyy hänen petoksensa. Ja paisuu sydämessänsä ja myötäkäymisen kautta hän monta hävittää. Ja hän korottaa itsensä kaikkein ruhtinasten Ruhtinasta vastaan, vaan ilman käsiä hän pitää rikottaman.

Obiro miyo miriambo medore, kendo obiro kawore ni oyombo ji. E seche ma giparo ni gidhi maber, obiro nego ji mangʼeny kendo obiro chungʼ mondo oked gi Ruoth mar ruodhi. Kata kamano ibiro tieke, to ok gi teko mar dhano.

26 Se näky ehtoosta ja aamusta, joka sinulle sanottu oli, on tosi. Vaan sinun pitää tämän näyn salassa pitämän, sillä siihen on vielä paljo aikaa.

“Fweny mag okinyi godhiambo mosenyisi gin adier, to kik ihulgi ni ngʼato nikech gin gik mabiro timore bangʼe e ndalo mabiro.”

27 Ja minä Daniel väsyin ja sairastin monikahdat päivät. Sen perästä nousin minä ja toimitin kuninkaan askareet. Ja minä ihmettelin sitä näkyä, ja ei kenkään ollut, joka minua neuvoi.

An Daniel, tekra norumo, kendo nabedo matuo kuom ndalo mangʼeny. Eka ne achungo malo, kendo adhi nyime gi tije ruoth. Fweny mane aneno nomako dhoga; kendo ne ok anyal winjo tiende maber.